Pääkaupunkiseudun (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen) kaupunginkirjastoissa
uusi kortti maksaa aikuisilta (15 vuotta täyttäneiltä) 30 mk. Kirjastokortti pitäisi aina ilmoittaa kadonneeksi heti, jotta väärikäyttö saadaan estettyä. Ilmoituksen voi tehdä myös puhelimitse.
Jos osoitetietosi ovat vanhat, voi olla, että korttiasi on käytetty, etkä ole saanut tietoa asiasta. Kannattaa hoitaa asia nopeasti kuntoon lähimmässä kirjastossa.
Osoitteenmuutoksen voi tehdä myös netissä(http://www.lib.hel.fi/pasila/osmuutos.html). Muista ottaa henkilöllisyystodistus mukaan uutta korttia hakiessasi!
Jonkin tapahtuminen 10 vuoden sisään tarkoittaa sitä, että sen toteutumiseen menee korkeintaan 10 vuotta, mutta periaatteessa asia voi tapahtua vaikka jo huomenna tai seuraavan tunnin aikana. Mitään vähimmäisaikaa ilmaus ei sisällä. Toki käytännön elämässä voi olla suhteellisen vähän sellaisia asioita, joiden mahdollinen toteutumisväli olisi yhdestä tunnista kymmeneen vuoteen.
Jos erilaiset aikailmaisut kiinnostavat, osoitteesta https://www.kotus.fi/nyt/kotus-vinkit/viikon_vinkkien_arkisto_%282015-2019%29/viikon_vinkit_2018/tuohikuussa_vuonna_miekka_ja_kirves.27453.news löytyy koko joukko Kotuksen linkkejä monenlaisia aikailmauksia käsitteleviin kirjoituksiin.
Kokoomateos Minä aikana ihminen kaunein on? : muistoja, kuvitelmia elämän taipaleelta (1983) sisältää kirjailija Alpo Noposen runoja ja kertomuksia sekä elämäkerrallisen osan. Kirjaa näyttäisi olevan saatavissa ainakin Mikkelin kaupunginkirjastossa. Kirjan voi tilata kaukolainaksi oman kirjaston kautta.
Myös Markus Similän kirjassa "Rakkaimmat joululaulut ja niiden tekijät : arkihuolesi kaikki heitä" (2002, 2005) on taustatietoja Alpo Noposesta.
Runkosarjan paras pisteidentekijä oli HIFK:n Matti Hagman, joka 35 ottelussa keräsi tehot 37+50 =87 ollen myös paras maalintekijä ja syöttäjä. https://www.hockeydb.com/ihdb/stats/top_league.php?lid=fnl1961&sid=1980&leaguenm=SM-liiga
Muokkaus: Sykäri-nimelle löytyy seuraava selitys teoksesta Suomen maatilat I, Uudenmaan lääni, s. 263:"Kirkonkirjojen mukaan sen perusti Lemmilän talon Matti-niminen poika antaen sille raamatullisen nimen Sichar, josta Sykäri on johdettu."Sichar lienee Johanneksen evankeliumissa mainittu samarialainen kaupunki Sykar, jossa olevalla kaivolla Jeesus lepäsi matkallaan.Ensimmäisen kerran Sykäri esiintyy talonnimenä kirkonkirjoissa 1700-luvulla, ks. Suomen sukututkimusseuran historiakirjat. Löysin Kansallisarkistosta kaksi Sykäri-nimisiä tiloja koskevaa maanmittausasiakirjaa 1800-luvulta, toinen tiloista (Sykärinsaari) sijaitsi Sykärin/Laitilanjärven pohjoispuolella ja toinen Oitissa lähellä nykyistä Töytynmäkeä. Sukunimenä Sykäri alkaa...
Tieto pitää paikkansa. Soitto aikaisempien osien kustantaja Wsoy:lle varmisti asian. Teos ilmestyy Yhdysvalloissa vasta ensi keväänä, ja suomennosta joudutaan odottamaan ainakin vuoden 2002 kesään asti.
Tietoa thaimaalaisesta ruokakulttuurista sekä ruokaohjeita löytyy kirjoista seuraavasti:
- Thaikeittokirja, WSOY, 2001
- Chan, Kit: Klassinen thai-keittiö : yli 70 helppotekoista ruokaohjetta eksoottisesta keittiöstä , WSOY, 2003. Kirjojen saatavuustiedot voi tarkistaa Helmet-aineistohausta, osoitteesta http://www.helmet.fi tai tiedustelemalla kirjastosta.
Lyhyitä tietoiskuja thaimaalaisesta ruokakulttuurista ja ruokaohjeita löytyy internetin suomenkielisiltä sivuilta osoitteista:
http://www.aurinkomatkat.fi/kaukomatkat/area.asp?a=46&i=16
http://www.nyk.fi/suomi/3/kilpailu/ruoka/thaimaa.html
http://www.finefoods.fi/thaimaa/body.htm
http://www.lilja.partio.fi/jamboree2003/joininb7.pdf
http://www.sungolf.fi/loma/area.asp?a=46&i=16...
Ikka saattaa olla yhdistettävissä muinaissaksalaiseen henkilönnimeen Ico, Icha, Ichilo. Ks. Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala: Sukunimet. - Helsinki, 2000, s. 150 Ikkala
Artikkelin voi saada kirjaston kautta siten, että asiakas jättää ns. kaukolainapyynnön joko käymällä omassa kotikirjastossaan ja täyttämällä kaukolainapyyntölomakkeen tai lähettämällä Kauniaisten kirjaston kotisivuilla olevan sähköisen kaukolainapyyntölomakkeen Kaunaisten kirjaston kaukopalveluosoitteeseen.
Kirjaston henkilökunta hoitaa varsinaisen tilaamisen. Artikkelin voi noutaa myöhemmin kirjastosta.
RefWorks on Internet-pohjainen, web-selaimella käytettävä henkilökohtainen kirjallisuusviitteiden hallintaohjelma. Opiskelijaa tai tutkijaa RefWorks auttaa mm. lähdeluettelon tekemisessä, lähdeviittauksien tekemisessä tai vaikka oman viitetietokannan tekemisessä. Kun tuot (import) viitteitä tietokannasta RefWorksiin, joudut päättämään millä filtterillä ne tuot. RefWorksiin on tehty 800 erilaista filtteriä, jotta tiedot erilaisista tietokannoista tulisivat jouhevasti ohjelmaan. Osalle tietokannoista soveltuvin filtteri on RefWorks Tagged Format. Suomalaista tietokannoista mm. Artosta ja Fennicasta tuodessa soveltuvin filtteri on RefWorks Tagged Format.
RefWorksin käyttöön löydät hyviä ohjeita yliopistojen kirjastojen sivuilta:
Tampere: http...
Kyseinen kirja ei valitettavasti ole vielä tullut lainattavaksi pääkaupunkiseudun kirjastoihin, eikä siitä voi vielä tehdä varausta. Voit seurata HelMet-tietokannasta milloin kirja tulee kirjastoihin, ja varata sen itsellesi.
Voisit kysyä esimerkiksi päiväkodeista tai seurakunnan päiväkerhoista, olisiko heillä käyttöä kirjoille. Ainakin hyväkuntoisille kuva- ja satukirjoille luulisi löytyvän tarvetta. Jos ne eivät kuitenkaan näihin paikkoihin kelpaa etkä halua tarjota niitä antikvariaatteihin, useimmissa kirjastoissa on kierrätyskärry, jota kautta kirja ehkä löytää uuden kodin.
Aiemmin käytössä olleita taulukoita löytyy kulloinkin voimassa olleiden asetuskokoelmien liitteistä ja esim. seuraavista teoksista:
Asetus asevelvollisuuslain soveltamisesta : asetus asevelvollisten lääkärintarkastuksesta ja heidän kelpaavaisuudestaan ja sopivaisuudestaan palvelukseen eri aselajeissa. Helsinki : Valtioneuvosto, 1923. - (Pieni lakisarja ; n:o 21.).
Lääkärintarkastusohjesääntö 1935 (L.T.O.). Asetus n:o 170/35, Valtioneuvoston kirjapaino, Helsinki 1935.
Viljasalo, A. (1927). Kutsunta-asiat: Ohjeita ja neuvoja kutsuntaiässä oleville nuorukaisille : asevelvollisuuslaista ja sen soveltamisasetuksesta ynnä muista kutsuntaa ja asevelvollisuuden suorittamista koskevista määräyksistä. Helsinki: Otava.
Viljasalo, A. (1933)....
Käytettävissäni olevista lähteistä ei löytynyt suoranaista vertailevaa tutkimusta Suomen ja Viron lastenkirjallisuuden eroista. Aihetta sivuaa Jenni Kavénin pro gradu -tutkielma "Timbu-Limbu, Soppalinna, Venla Vaatekoi, Hirmusten heinäpelto ja Ahti Suomenlahti : erisnimien kääntäminen virolaisten lastenkirjojen suomennoksissa 1930–2020". Verkossa siitä on luettavissa tiivistelmä: https://helda.helsinki.fi/items/48817e6a-303f-4bd3-973c-30818e02b9e0.
Tämän kysymyksen kohdalla suosittelisin yhteydenottoa Lastenkirjainstituuttiin: https://lastenkirjainstituutti.fi/.
The Reverse Coloring Book on suomennettu, ainakin vielä, suoraan Käänteiseksi värityskirjaksi.
"The reverse coloring book – käänteinen värityskirja, jonka kuvat Kendra Norton on jo ehtinyt värittää ennen sinua. Kirja on siis täysin valmiiksi väritetty. Voit ostaa sen ja laittaa kirjahyllyyn. Tai sitten voit ottaa esiin mieleisesi kynät ja piirtää ääriviivat kaikkiin Kendran värittämiin kuviin!" Linkki Panduro.com
Kyllä löytyy. Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoissa on sarjan kirjoja paljonkin. Saat niistä luettelon Helmet-haun (www.helmet.fi) kautta näin: napsauta auki kohta sanahaku, kirjoita sarjan nimi tyhjään ruutuun ja valitse kohdasta kieli englanti. Hae-painiketta painamalla saat luettelon kirjoista.
Sinun kannattaa tutustua kahteen kotipaikkakuntasi kirjastosta löytyvään myyttien hakuteokseen:
-Myytit ja legendat : ensyklopedia / Philip Wilkinson
-Maailman myytit ja tarut / Arthur Cotterell
Myytit ja legendat lupaa takakannessaan:
"Opi tulkitsemaan myyttien sisältö ja konteksti, ymmärtämään niiden kulttuurinen vaikutus sekä tunnistamaan hahmot ja teemat."
Maailman myytit ja tarut lupaa:
"Elintärkeä teos jokaiselle, joka on kiinnostunut inhimillisen mielikuvituksen yli vuosituhansien ulottuvasta kulttuuriperinteestä. Yli 1 250 erilaista myyttiä ja tarua 18 eri kulttuurista."
https://tinyurl.com/Myytit-ja
https://tinyurl.com/Maailman-myytit-ja-tarut
Kirjastoja on ollut olemassa jo yli 2000 vuotta. Vuosisatojen ajan kirjastoja on ylläpidetty yliopistojen ja muiden oppilaitosten yhteydessä. Tavallisia kirjastoja, joihin lapsetkin pääsevät, sanotaan yleisiksi kirjastoiksi. Niilläkin on Suomessa jo melko pitkä historia. Eri kirjastot ovat eri ikäisiä, esim. oma kirjastoni Töölö täytti äskettäin 90 vuotta. 50 vuoden kuluttua jokainen kirjasto on 50 vuotta nykyistä vanhempi.
Jos asia vielä kiinnostaa, löydät lisää tietoa netistä osoitteesta www.kirjastot.fi.
