Kaukolainat ovat kirjastojen välisiä lainoja ja siitä syystä kirjasto tarkistaa, voiko lainan uusia lainaavasta kirjastosta. Yleensä lainat eivät myöskään näy samassa lainaajan rekisterissä kuin muut lainat, joita pääsee itse uusimaan. Kaukolainan uusintapyynnön voi tehdä puhelimitse tai sähköpostitse. Järvenpään kaukopalvelun yhteystiedot löytyvät täältä https://www.jarvenpaa.fi/--Kaukopalvelu--/sivu.tmpl?sivu_id=469
Lainat voi Kirkes-kirjastoissa, eli Järvenpään, Keravan, Mäntsälän ja Tuusulan kirjastoissa, palauttaa vapaasti mihin tahansa alueen kirjastoista, eli myös Kellokosken kirjastoon.
Tällä hetkellä on lainattavissa Kirkkonummen kirjastosta kolme kirjaa joista löytyy jonkun verran viljakranssien teko-ohjeita. Paras niistä on Katri Mattilan, Luonnonkasveista kodin koristeet ja tekstiilit.
Toiset ovat:
Göthlin, Solveig: Sido seppeleet ja kukkaköynnökset
Mattila, Tuulikki: Suomalaisia kuivakukkia pihoilta ja pientareilta
Frank-monihaun (http://monihaku.kirjastot.fi/) mukaan kyseinen CD-levy löytyy ainoastaan Kansalliskirjaston ja Jyväskylän yliopiston kirjaston äänitekokoelmista. Kumpikaan kirjasto ei lainaa ääniteaineistoaan, mutta paikan päällä kuunteleminen onnistuu. Näistä linkeistä saat lisätietoa kyseisten kirjastojen lainauskäytännöistä:
http://www.kansalliskirjasto.fi/kokoelmatjapalvelut/kokoelmat/musiikkik…
http://www.jyu.fi/musica/kirjasto/
Suomeksi ao. yhtyeestä löytyy valitettavan vähän tietoa. Jake Nymanin Rocktieto-kirjassa on parin sivun juttu.
Yhtyeestä on kyllä kirjoitettu ainakin pari kirjaa englanniksi, mutta näitäkään i Suomen kirjastoista tunnu löytyvän. Monessa (engl. kielisessä) popomusiikin hakuteoksessa on laajahkoja artikkeleita the Mamas & the Papas -yhtyeestä (esim. Encyclopedia of popular music). Ja tietenkin Internet on hyvä tiedonlähde. Mm. AMG All Music -sivuilta löytyy tietoa yhtyeestä (http://allmusic.com/cg/x.dll), samoin Rolling Stone -lehden sivuilta (http://www.rollingstone.com/sections/artists/text/artistgen.asp?afl=&Lo…)
Runo löytyy ainakin allamainituista kirjoista, joissa on mm. runoja useilta kirjailijoilta:
- Lasten oma lukukirja / toimittaneet Urho Somerkivi, Hellin Tynell, Inkeri Airola
- Lasten oma aapinen / Urho Somerkivi, Hellin Tynell, Inkeri Airola
- Aarteiden kirja. 2 : Kerro äiti / toim. Kirsi Kunnas
- Rudolf Koivun runokirja / toimittaja: Sanna Jaatinen
- Musiikin maailmaan : Lauluja ja runoja / Kuvitus Kristiina Louhi ; Toim. Laura Voipio ; Nuottien toimitus ja kirjoitus: Olli Heikkilä
Väestörekisterikeskuksen kotisivuilta osoitteessa http://www.vaestorekisterikeskus.fi/vrk/home.nsf/www/tilastot löytyy tilasto eri uskonnollisten yhdyskuntien jäsenmääristä. Uusin tilasto kertoo tilanteen 31.12.2005.
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kotisivuilta löytyy tieto evankelis-luterilaisen kirkon jäsenmäärästä: http://evl.fi/EVLUutiset.nsf/Documents/E2584652A435801BC225711C0038CB73….
Kävin läpi Turun Sanomia myös pari päivää ennen ja jälkeen mainitsemienne päivämäärien löytämättä argentiinalaista kirjailijatarta. Lienee syytä kääntyä lehden puoleen jos artikkeli varmasti oli Turun Sanomissa.
Sanonta "näyttää vihreää valoa" ilmaisee suostumusta tai myöntymistä, ehdotuksen tai ajatuksen hyväksymistä. Sanonta tulee liikennevaloista, joissa vihreä valo merkitsee lupaa liikkua eteenpäin.
Kirjastoluokituksen mukaan sisustaminen jakaantuu kahteen luokkaan: 68.4 sisältää sisustusoppaita hyvin monesta näkökulmasta, kohderyhmänä on ennen kaikkea "tavalliset" sisustajat, mutta toki se palvelee myös ammattilaisia. Valaistusuunnittelun suomalaisena klassikkona voi pitää Seppo Rihlaman teosta "Valaistus ja värit sisutussuunnittelussa". Luokka 76.1 koostuu sisustustaiteesta ja -arkkitehtuurista, mm. sisustustyylien historiaa. Tämän luokan kirjallisuus on pääasiassa englanninkielistä. Sisustussuunnittelua arkkitehtuurin näkökulmasta on myös arkkitehtuurin luokassa 72+. Vuonna 2011 ilmestyi Helsingin yliopiston julkaisu "Sisustuskirja: tutkimuksellisia avauksia".
Kirjoita Helmet hakuun tekijäksi Wonder Stevie ja rajaa hakua niin, että valitset materiaaliksi cd-levyn. Saat tulokseksi monia levyjä, esim. Talking book cd:tä löytyy tällä hetkellä hyllystä Käpylän, Pointin ja Martinlaakson kirjastoista.
Voit noutaa hyllyssä olevaa aineistoa kyseisestä kirjastosta tai tehdä niistä varauksen Helmetin kautta (jos sinulla on tunnusluku, saat sen mistä vaan kirjastosta) tai tehdä varauksen missä vaan Helsingin, Espoon, Vantaan tai Kauniaisten kirjaston toimipisteessä.
Lehdet ovat mikrofilmeinä Kansalliskirjastossa, jossa niitä voi käydä lukemassa. Myös Joensuun kaupunginkirjastossa on lehtien mikrofilmatut vuosikerrat. Joensuusta mikrofilmejä voi tilata kaukolainaksi omaan kirjastoon.
Oletan, että tarkoitat kirjautumista Vaski-verkkokirjastoon. Kirjautumiseen tarvittavan kirjastokortin tunnuksen löydät kirjastokortistasi viivakoodin alta. Tunnusluku (PIN) on sama nelinumeroinen koodi, jota kysytään lainausautomaateilla. Jos sinulla ei ole tunnuslukua, tai olet unohtanut sen, saat sen minkä tahansa vaski-kirjaston neuvonnasta näyttämällä kuvallista henkilötodistusta. Se vaatii siis käyntiä kirjastossa.
Kotimaisilta valmistajilta tai myyjiltä ei äkkiseltään näyttäisi löytyvän molemmin puolin hammastettuja vannesahan teriä. Maailman markkinoilla sellaisia kuitenkin on saatavilla. Verkosta voi etsiä vaikkapa hakusanalla "double-sided bandsaw blades".
https://dudr.cz/en/row/double-sided-bandsaw-blades/
https://www.applebywoodturnings.co.uk/double-sided-bandsaw-blade-x-8mm-…
https://burtonmill.com/products/double-cut-saws
https://www.selectsawmill.com/en/sharpening_blade.htm
En löytänyt tuota tutkimusta minäkään meidän kirjastolla käytettävissä olevien tiedonlähteiden kautta. Seinäjoen korkeakoulukirjastolla on käytettävissä Medic-tietokanta, jossa on artikkeliviitteitä suomalaisista lääke- ja hoitotieteellisistä julkaisuista, väitöskirjoista, opinnäytteistä, kirjoista ja raporteista. Kaupunginkirjastolta ei ole tähän pääsyä, mutta korkeakoulukirjaston koneilla tätä pääsisit käyttämään, jos haluat tutkia asiaa lisää.Lisäksi tässä on muutama linkki artikkeliviitteisiin ja opinnäytetöihin. Äkkiseltään ei näyttänyt ainakaan otsikkojen perusteella, että näissä olisi käsitelty kipuasiaa, mutta jos haluat tutkia tarkemmin.Täältä voit selata aikakauslehtiartikkeliviitteitä, joiden aiheena on verikoe. Tämän...
Runo on nimeltään "Maalaisballadi". Se alkaa: "Linda suki kammarissa kauan hiuksiaan". Se sisältyy Aale Tynnin runokokoelmaan "Balladeja ja romansseja" (WS, 1967) ja myös esimerkiksi kirjaan Tynni, Aale: "Kootut runot 1938-1987" (WSOY, 2013).
Kouvolan pääkirjastossa on mikrofilmeillä Kouvolan Sanomia vuodesta 1910 lähtien ja Elimäen Sanomia 1.12.1976 lähtien. Mikrofilmejä voi käydä lukemassa kirjastossa. Laitteella voi skannata, tulostaa ja tallentaa muistitikulle. Mikrofilmin lukulaitteelle on varattava aika, puh. 0206154750.
