Olin yhteydessä Helsingin kaupunginkirjaston hankinta- ja luettelointitoimistoon. Mullan alla -sarjan neljättä tuotantokautta ei valitettavasti ole mistään saatavilla, ei edes kaukopalvelun kautta muualta Suomesta. Sen painos on aikoinaan loppuunmyyty. Pahoittelemme tilannetta.
Toistaiseksi tämä ei onnistu. HelMet-verkkokirjaston kautta on lainattavissa Ellibs Libraryn e-kirjoja, jotka on mahdollista ladata yhdelle tietokoneelle kerrallaan, eikä siirtäminen koneelta esim. kämmentietokoneelle onnistu. Järjestelmävaatimukset löytyvät HelMetin kohdasta Ohjeita -> E-kirjojen lainaus.
Ellibs tekee kuitenkin kehitystyötä e-kirjapalvelujensa parantamiseksi ja hyvin todennäköisesti joskus tulevaisuudessa myös lataaminen elektroniseen "kirjaan" onnistuu. Toteutusaikataulusta en valitettavasti pysty sanomaan mitään, mutta voit halutessasi tiedustella asiaa suoraan Ellibsiltä osoitteella support@ellibs.com
En muista kuulleeni, että minkään kirjaston verkkosivut olisivat saaneet erityisen paljon kehuja helppokäyttöisyydestään, eikä tietokannoista tai Google-haullakaan löytynyt oikein niitä koskevia vertailuja. Enemmänkin on tutkittu sitä, miten helppokäyttöinen jokin verkkosivusto tai sen osa tai tietokanta on. Tällaisia ovat esimerkiksi Hanna Heinäsen pro gradu -tutkielma ”Digitaalisen kirjaston käytettävyyden arviointi: JYKDOK-Finnan käytettävyys-tutkimus” (https://tampub.uta.fi/bitstream/handle/10024/94835/GRADU-1389359776.pdf), Taru Särkän pro gradu -tutkielma ”Jyväskylän ammattikorkeakoulun kirjaston verkkotekstien käytettävyys ja kirjaston representaatio” (https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/42680/URN%3aNBN%3a…), Tuuli...
Tämän ikäisistä lehdistä ei ole mahdollista hakea artikkelin sijaintia tietokantojen kautta.
1970-luvun Hymy- että Apu-lehdet ovat vain joidenkin Yliopistojen kirjastojen kokoelmissa. Ne voi saada luettavaksi yliopiston lukusaliin.
Hymylehti: lehti nyky- ja ikinuorille (Hymyn nimi vuosina 1959-1971) ja Hymy (vuodesta 1972 alkaen) on Jyväskylän, Oulun ja Turun yliopistojen kirjastoissa ja Kansalliskirjastossa Helsingissä.
Apu (vuosina 1968-1972 Uusi-Apu) on Jyväskylän ja Oulun yliopistojen kirjastoissa ja Kansalliskirjastossa.
Merikeskus Vellamosta vinkattiin Sound Toll Register -tietokannasta, joka sisältää Juutinraumassa tullatut alukset vuosilta 1497-1857. Tästäkään tietokannasta ei kuitenkaan löydy sanastoa. Emme valitettavasti siis löytäneet kaipaamaasi sanastoa. Tässä kuitenkin linkki tietokantaan:
http://www.soundtoll.nl/index.php/en/over-het-project/str-online
Helsingin kaupunkiympäristön asiakaspalvelusta kerrottiin, että selkeää aineistoa elinkaarikustannuksista ja hiilijalanjäljestä ei oikein löydy ja investointikustannuksetkin vaihtelevat kohteittain riippuen maaperästä, rakentamisolosuhteista, katuluokasta, kadun käyttötarkoituksesta yms. Ehkä karkeasti voi ajatella, että asfalttipintaisen peruskadun investointikustannus on noin 150 €/m2 ja luonnonkivipintaisen kadun kustannus 280 €/m2. Molemmat päällystetyypit edellyttävät ylläpitoa. Asfaltoinnin uusintatarve riippuu mm. kadun liikennemääristä ja asfalttia käytetään myös kivetyllä kadulla kiveyksen alla kantavassa rakenteessa jos kadulla on ajoneuvoliikennettä.
Iso Roobertinkadun peruskorjauksesta on Helsingin...
Kirjasta on tehty äänikirja vuonna 2009, mutta sitä on vain muutamissa kirjastoissa Suomessa. Voit halutessasi kysyä sitä kaukolainaan oman lähikirjastosi kautta:
https://www.finna.fi/Search/Results?limit=0&lookfor=moskova+mullova+ja+min%C3%A4&type=AllFields&filter%5B%5D=%7Eformat_ext_str_mv%3A%220%2FSound%2F%22
Mm. Tilastokeskuksen ja Suomen Pankin rahamuseon laskurit ottavat huomioon elinkustannusindeksin (inflaation). Molemmissa laskureissa voi vapaasti valita aloitus- ja vertailuvuoden. Esim. aloitusvuodeksi 1993 ja summaksi 10 000 markkaa ja vertailuvuodeksi vuoden, johon haluaa summaa verrata.
Laskurit antavat tiedon, kuinka paljon vuoden N rahasumma on ostovoimaltaan vuonna M. Molemmissa laskureissa ennen vuotta 2002 annetaan summa markkoina, koska euroa ei silloin vielä ollut olemassa valuuttana.
Libby-sovelluksessa yhtäaikaisten lukijoiden määrä riippuu kunkin luettavan kirjan lisenssistä eli on teoskohtainen.
Toisin sanoen, kullakin kirjalla on oma lisenssinsä, joka määrittää, monta yhtäaikaista lukijaa kyseisellä kirjalla voi olla.
Suosittelen siis etukäteen tarkistamaan tarvitsemasi kirjan lisenssin.
Se onnistuu avaamalla sovellus, painamalla haluamasi kirjan kansikuvaa ja rullaamalla alaspäin näkymässä. Kirjan tiedoissa on kohta "Copies", joka kertoo, kuinka monta kirjaa on kullakin hetkellä vapaana ja kuinka monta lukijaa voi enintään olla.
Jos esimerkiksi kentässä lukee "1 of 7 available", kirjaa voi lukea enintään 7 lukijaa kerrallaan, ja vapaana tällä hetkellä on yksi kirja.
Suoraa vastausta kysymykseen ei löytynyt, mutta joitain johtolankoja kyllä.
Wittgenstein tunsi taloustieteilijöitä kuten John Maynard Keynesin ja Piero Sraffan. Sraffan kanssa hän tiettävästi keskustelikin usein, joten on täysin mahdollista, että hän on kommentoinut myös taloustieteitä. Heidän suhdettaan käsittelee esim. Amartya Sen artikkelissaan Sraffa, Wittgenstein, and Gramsci.
Wittgensteinin teoksia löytyy tietokannasta Wittgenstein Source. Tietokannasta etsimällä ei löytynyt vastausta kysymykseesi, mutta oikealla saksankielisellä hakusanalla jotain relevanttia voi toki löytyä.
Mustesuihkutulostinta ei löytynyt Helmet-kirjastojen palveluvalikosta eikä tilavarausjärjestelmästä (Varaamo), joten valitettavasti sellaista ei ole missään pääkaupunkiseudun kirjastossa käytössä.
Silmä-sarjaan kuuluvista kirjoista en onnistunut löytämään listausta, mutta muutamia sarjan kirjoja on luettavissa Kansalliskirjastossa. Niitä saa vain lukusali-lainaan. Kirjoja voi tietysti yrittää etsiä myös antikvariaateista."Silmäsarja" | Hakutulokset | Finna.fi
Hei,Tämä voisi olla SanomaPron Wow!. 5, Study book : the famous four, jossa on päähenkilöinä neljä lasta. Finna.fi-verkkosivuston hakutulosten [Wow!. 5] mukaan varhaisimmat versiot teoksesta ovat vuodelta 2005. Minulla ei ole saatavilla teosta, joten en voi täysin varmistaa onko kyseessä tarkoittamasi oppikirja.
Kirja on tämän vuoden uutuuskirjoja ja jo tilattu Helsingin kaupunginkirjastoon. Se on tulossa pääkirjaston, Munkkiniemen ja Malmin kirjastojen kokoelmiin. Kirjan voi lainata, kun tiedot siitä näkyvät Helmet-tietokannassa.
Roald on norjalainen pojan nimi, joka merkitsee 'tunnettua hallitsijaa'. Nimen juurena on muoto 'hróthr valdr'.
Norjassa Roaldin nimipäivä on elokuun 27. päivä, mutta suomalaisesta kalenterista nimeä ei löydy.
Jos norjalainen nimipäivä ei kelpaa, kannattaa hyödyntää Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen nimipäivättömien nimipäivien ohjeistusta:
"1. Almanakasta tai etunimikirjoista voi etsiä nimen, joka on saman kantanimen eri muunnos.
2. Kannattaa katsoa, mitä nimiä on Suomen ruotsinkielisessä almanakassa.
3. On monia nimiä, joita ei voi johtaa vanhoista pyhimysnimistä tai muista almanakkaan merkityistä. Silloin voi etsiä äänteellisesti tai sisällöltään samantapaisen nimen, jolle on varattu oma päivä.
4. Useimmilla suomalaisilla on kaksi...
Tämänpäiväisen etsimisen perusteella kasvinäytteitä enää ole esillä useassakaan paikassa laajalle yleisölle.
Tukholman Linne -herbaariossakin taitaa olla pääasiassa kuvia ja piirroksia kasveista nähtävillä.
Alla on linkkejä Royal Botanic Gardensin sivuille :
http://www.kew.org/collections/herbcol.html
http://www.kew.org/collections/herb_visitors.html
Hei
Kysymyksestäsi ei ilmene tarkoitatko keinotekoista Sona kieltä, vai jotain Sona-merkkistä tuotetta tai mahdolisesti henkilöä nimeltä Sona?
Sona-kieli on Wikipedian mukaan englantilaisen Kenneth Searightin luoma kieli. https://fi.wikipedia.org/wiki/Sona
Sona tuotteista esimerkkinä Lappsetin myymä interaktiivinen peli, jonka sertifikaatti on Alankomaista. Tuotetta myyvä Lappset Group Oy on kuitenkin suomalainen, lappilainen yritys. https://www.lappset.fi/Tuotteet/Tuote/SONA/YA3500
Friedrich von Schillerin historiallinen näytelmä Don Carlos on luettavissa Toivo Lyyn suomennoksena Schillerin Valittujen teosten osasta 2. Suomennos on vuodelta 1953.
Kysymyksestäsi ei ilmene, missä päin Suomea tarvitsisit teoksen kesällä. Teosta on useiden Suomen kirjastojen kokoelmissa. Voit tarkistaa esimerkiksi Finna-hakupalvelusta tai ko. paikkakunnan verkkokirjastosta, onko teosta mökkipaikkakunnallasi.
https://finna.fi/Record/helle.83803
https://finna.fi/
