Tämäntapaisiin kysymyksiin on usein vastattu Kysy kirjastonhoitajalta -palstalla. Voit hakea vanhat vastaukset arkistosta hakutermillä "kiinan kieli". Kiinan kielessä ei varsinaisesti ole aakkosia, sillä kieli perustuu kirjoitusmerkkeihin. Jokainen kirjoitusmerkki edustaa puhutun kielen yhtä tavua. Jokaisella merkillä on myös oma merkityksensä. Näin ollen suuri osa kirjoitetun kiinan "sanoista" muodostuu kahdesta tai useammasta kirjoitusmerkistä. Nimiä ei siis pysty kääntämään suoraan kiinan kielelle. Oheisista linkeistä voi kuitenkin olla sinulle apua:
http://www.chinese-tools.com/...rch.html http://www.mandarintools.com/...ame.html
http://www.omniglot.com/writi...nese.htm
Suomeksi aiheeseen voi perehtyä esim. Cecilia Lindqvistin Merkkien...
Tampereen kaupunginkirjastossa on luokassa 90.52 runsaasti erilaista kirjallisuutta vanhoista rahoista, niiden keräilystä ja keräilyarvosta. Kirjallisuutta on lainausosastolla, käsikirjastossa sekä varastossa. Käsikirjastossa on käytettävissä hyviä tietosanakirjoja, joista saa myös hyvää tietoa plooturahoista. Otavan Ison Tietosanakirjan mukaan plooturahaa (myös neliöraha, klippinki, levyraha, ruots, plåtmynt) on lyöty Ruotsissa vuosina 1644-1776. Kokonaistuotanto oli noin 42 000 taaleria (44 000 tonnia).
Verkossa osoitteessa http://www.koillissanomat.fi/arkisto/uutiset0300/plootut/plootut.html löytyy myös uutinen plooturahasta ja sellaisen löytymisestä. Museovirastosta osataan varmasti kertoa tarkemmin plooturahojen arvosta ja siitä...
Säilytämme Helsingin Sanomia paperikappaleina 2 vuotta ja voit tulla niitä lukemaan tänne pääkirjastoon Rewell Centeriin käsikirjastoon. Lisäksi voit yleisömikrollamme etsiä artikkeleita HS:n verkkoliitteestä, jonka voimme avata sinulle omalla käyttäjätunnuksellamme. Tervetuloa!
Valitettavati tätä Jukka Leppilammen säveltämää ja Heimo Hatakan sanoittamaa laulua Aasi ja timpurin muija ei ole ainakaan toistaiseksi julkaistu nuottina.
Heikki Poroila
Kaarina Valoaallolta ilmestyy uusi teos tänä keväänä Poesia-kustantamolta. Voisit lähettää viestisi kirjailijalle kustantamon kautta.
Osuuskunta Poesian yhteystiedot löydät täältä:
https://poesia.fi/2019/12/poesian-kevaan-2020-kirjat/
https://poesia.fi/2019/12/poesian-kevaan-2020-kirjat/
Voisiko kirja olla jo 34 vuotta sitten ilmestynyt Vain nainen sen tietää: suomalainen synnytys (Marjukka Kulmanen, Kati Lintonen, Raija-Liisa Rantanen, 1986)? Helsingin Sanomien kirja-arvion (17.4.1986) mukaan tässä kirjassa on 22 naisen synnytyskertomukset ja lisäksi otteita 130 muun äidin kertomuksista.
Kirjan saa lainaan muutamista Piki-kirjastoista:
https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/search?p_p_id=searchResult_WAR…
Kirja voisi olla myös tämä: Minun synnytykseni : 21 koskettavaa synnytystarinaa : Vauva-lehden kirjoituskilpailun satoa. Tämä kirja ilmestyi vuonna 1998. Myös sen saa lainaan Piki-kirjastosta:
https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/search?p_p_id=searchResult_WAR…
Liikenteen päästöoikeuksista ja -päästökaupoista Suomessa vasta keskustellaan. Kansallista tieliikenteen päästökauppaa arvioinut työryhmä julkaisi raporttinsa tämän vuoden tammikuussa ja totesi yleismielipiteenään, että liikenteen päästökauppaa kannattaisi suunnitella ensisijaisesti EU-tasolla. Komitearaportin johdannossa liikenteen päästöoikeudet määritellään näin: "Tieliikenteen päästökauppajärjestelmässä luotaisiin markkina tieliikenteessä käytettävien polttoaineiden aiheuttamille hiilidioksidipäästöille. Päästökaupassa polttoaineen jakelija ostaa päästöoikeuksia. Tarvittavien päästövähennysten määrä vaikuttaa päästöoikeuden hintaan."
Linkki koko tiedotteeseen: https://www.lvm.fi/-/kansallista-tieliikenteen-paastokauppaa-...
Terveyskirjaston artikkelissa Kasvuhäiriöt sivutaan myös pitkäkasvuisuutta ja kerrotaan, että pitkäkasvuisuus johtuu käytännössä aina perintötekijöistä ja vain hyvin harvoin se on seurausta sairaudesta (kilpirauhas- ja aivolisäkesairaudet), https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00135. Lisätietoa aivolisäkkeen sairauksista (liika kasvuhormonin tuotanto), https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00003 tai kilpirauhasen sairaudet (liikatoiminta) https://kilpirauhasliitto.fi/kilpirauhassairaudet/lasten-kilpirauhassai….
Voisikohan etsimäsi teksti olla Einari Vuorelan runosta Yhteenmeno kokoelmasta Yön kasvot (1923)?Kyseistä runoa on etsitty palvelussamme aiemminkin. Runo päättyy näin: "Sinä tulit mulle / ja minä tulin sulle. / Meistäpä tulikin hyvät! / Mulla on kaksi vahvaa kättä, / sulla on silmät niin syvät."https://www.kirjastot.fi/kysy/miten-meni-einari-vuorelan-runo?language_content_entity=fiRuno sisältyy myös esimerkiksi teokseen Einari Vuorela: Hiljaisuuden veräjille : valitut runo 1919 - 1975 (toim. Eila Kostamo, 1989)
Hei!
Osastoilla ei meillä valitettavasti vielä ole asiakkaiden käytössä skanneria. Keskiviikkoiltaisin kokoontuvassa avoimessa netin käytön opetus -ryhmässä on joskus skannailtu asiakkaiden kuvia. Ryhmä kokoontunee seuraavan kerran viikolla kolme. Sitten kun aika on vahvistunut, ajat ja päivämäärät ilmoitetaan lib.vaasa.fi -sivulla.
Kevään aikana on tarkoitus hankkia asiakkaiden käyttöön parikin skanneria osastoille. Luulisin, että Tritoniassa tällainen on, joten kannattaisi ehkä kysellä sieltä näin ensi hätään voiko palvelua käyttää muutkin kuin omat opiskelijat.
terveisin
Leena Salminen
Vaasan kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto
Kuvaus Mouhijärven pitäjästä Turun läänissä -kirja kuuluu Museoviraston kirjaston kokoelmiin. Koska ko kirjasto sijaitsee Helsingissä, emme tilaa kirjaa kaukolainana muualta Suomesta. Helsingissä sijaitsevissa tieteellisissä kirjastoissa, kuten Museoviraston kirjastossa, tulisi asiakkaan itse tehdä varaus, noutaa kirja, jne. Kyseisessä kirjassa on 42 sivua. Museoviraston kirjastossa on muuten myös kirjat Mouhijärvi 1639-1989 ja Mouhijärven seurakunnan vanhemmista vaiheista. Yhteystiedot http://www.nba.fi/fi/kirjasto Muistini mukaan myös kirjassa Sastamalan historia osa 3: 1860-1920 käsitellään Mouhijärveä. Sitäkin on saatavilla Museoviraston kirjastosta. (Mielestäni viime kesänä lomaillessani Mouhijärven lähikunnassa ko kirjaa oli...
Boken du söker heter Ålands släktregister. Boken finns naturligtvis på åländska bibliotek, men också på Åbo Akademis bibliotek, på Nationalbiblioteket och på Genealogiska Samfundets bibliotek. Helsingfors stadsbibliotek har tyvärr inte den del du söker. Här är de fullständiga uppgifterna:
Familjer och gårdar i Sottunga : ett släktregister för Sottunga med utbyar samt för Kyrkogårdsö och Långskär
Björn Rönnlöf
[Pargas] : [Björn Rönnlöf], 2004. - 582 s. : kuv., kartt. ; 25 cm
Ålands släktregister ; del 6
ISBN 952-91-6946-9 (sid.)
Yleensä Zugspitze-näköalatasanteella tarkoitetaan Alpspixiä, se sijaitsee Wikipedian mukaan 2080 m korkeudessa. Artikkelin viitteessä 1 todetaan, että Alpspixin sijainti on useissa lähteissä ilmoitettu virheellisesti 2628 m korkeuteen.
https://de.wikipedia.org/wiki/AlpspiX
Tällaista runoa ei valitettavasti Rumi-suomennoksia ja -tekstejä tutkaillessani vastaani tullut; on hyvin mahdollista, ettei sitä ole lainkaan käännetty suomeksi.
Kysymyksen englanninkielinen Rumi-käännös on Coleman Barksin työtä. Rumin suosio englanninkielisessä maailmassa perustuu paljolti juuri Barksin käännöksiin. Barks ei osaa persiaa, minkä vuoksi hänen Rumi-lyriikassaan on - hänen omien sanojensakin mukaan - kyse enemmänkin Rumin runojen uusista versioista kuin akateemisista tulkinnoista. Barks-kriitikot ovatkin syyllistäneet tätä liiallisesta pelkistämisestä; 1200-luvun persialaisen lyriikan ja islamin asemesta Barksin Rumi henkii new age -liikkeelle ominaisia tuntoja. (Kat Thornton, Rumi for the new-age soul : Coleman...
Emme valitetavasti onnistuneet selvittämään kirjan nimeä.
Kirjasampo-palvelun kautta voit vielä koittaa tehdä kansikuvahakuja esimerkiksi sanalla mansikka:
https://www.kirjasampo.fi/fi/coversearch?s=mansikka&o=title_asc
tai leppäkerttu:
https://www.kirjasampo.fi/fi/coversearch?s=lepp%C3%A4kerttu&o=title_asc
Jos joku vastauksen lukija tunnistaa teoksen, niin tiedon voi laittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Kyseessä on vocaloid-artisti Hatsune Mikun esittämä kappale. Virtuaaliartisti Mikusta lisää tietoa esimerkiksi näistä lähteistä: Hatsune Miku Biography, Songs, & Albums | AllMusic , Hatsune Miku | Vocaloid Wiki | Fandom
Vocaloidista löytyy taustatietoa täältä: VOCALOID - Vocaloid Database (vocadb.net)
YouTube-videon kuvauksen mukaan kappaleen on tehnyt MachigeritaP, josta vielä tarkemmin tietoa täältä: Machigerita-P | Vocaloid Wiki | Fandom
Yksiselitteistä vastausta kappaleen tyylilajiin ei suoraan löydy. Jos ajatellaan tyylilajia artistin näkökulmasta, se on AllMusicin lähteessä määritelty J-Popiksi ja genreiksi Electronic ja Pop/Rock.
Erään vocaloid-tietokannan mukaan kyseisen...
Our world in data -sivustolta löytyy maittainen 'Same-sex sexual acts legalized' -listaus. Tässä ovat mukana nekin maat, joissa homoseksuaalisuus on edelleen rikos.
Same-sex sexual acts legalized (ourworldindata.org)
Tutankhamonia ympäröi löydettäessä kolme muumionmuotoista arkkua, joista sisin oli puhdasta kultaa. Sisin ja keskimmäinen arkku sekä kuolinnaamio vietiin pian löytämisen jälkeen Kairon egyptiläiseen museoon, jossa ne ovat olleet näytteillä siitä asti. Uloin arkku jätettiin faaraon ruumiin kanssa hautaan. https://egypt-museum.com/innermost-coffin-of-tutankhamun/Gizaan (suurten pyramidien lähelle) on kuitenkin rakennettu uusi museo, The Grand Egyptian Museum, jonne Tutankhamonin aarteet tullaan siirtämään. Museo tullaan avaamaan vuoden 2024 aikana.https://grandegyptianmuseum.org/opening/Siihen, miksi kuolinnaamiosta on tullut kuuluisampi kuin sisimmästä arkusta, on vaikeampi vastata. Ehkä naamion selkeät värit, sininen ja...
Rikantilan Ruuskan talosta ei juuri mitään aineistoa löytynyt. Kysyimme asiaa vielä Eurajoen kirjastostakin.Valtakunnallisen Finnan kautta löytyi seuraava linkki, josta löytyy Maanmittaushallituksen digitoimaa aineistoa:https://finna.fi/Record/narc.VAKKA-312108.KA_VAKKA-2558352.KA?sid=4950465641Muutamasta Kotiseutumme Eurajoki –sarjan kirjasta löytyi lyhyt maininta kyseisestä talosta:osa XIX (asukkaiden lukumäärä ym vuonna 1901)osa XXXI (tulirokkoon menehtyneet asukkaat 1900-luvun vaihteessa)Lyhyet maininnat talosta 1900-lukua aikaisemmalta ajalta löytyvät seuraavista kirjoista:Kotiseutumme Eurajoki IIIHeino, Ulla : Eurajoen historia 2
