Sanoin "Onnen maa kangastaa rakkain silmissäsi sun" alkaa Unto Monosen tango Rakastunut. 60-luvulla sen levytti ainakin "Suomen Robertino" Matti Hyvönen.
https://www.youtube.com/watch?v=Ieo5c2IrWGM
Helsingin kaupunginkirjastossa aineiston valinta on delegoitu yksiköille. Yksiköt tekevät valintansa itsenäisesti määrärahojensa puitteissa etupäässä aineistonvalintalistoilta, jotka on koottu jonkun kustantajan, toimittajan tai aihepiirin nimekkeistä.
Kirjastojen tekemiin valintoihin vaikuttavat aineiston kysyntä ja alueelliset seikat, mm. väestön ikärakenne, kielivähemmistöt sekä kulttuuri.
Kirjastot voivat halutessaan ostaa täydennyksiä suoraan kirjakaupasta, mutta uutuushankinta tapahtuu valintalistojen kautta. Poikkeuksena ovat suurten kirjastojen musiikkiosastot, jotka poimivat myös uutuuksia alan kaupoista.
Suurin osa kirjoista tilataan ennakkotietojen perusteella, ennen ilmestymistä. Näin toimimalla saadaan suuremmat alennukset ja...
Hei!
Terho Itkosen kirjassa Uusi kieliopas vuodelta 2011 on esimerkkejä
astevaihtelusta: aarre-aarteen, ahti-ahdin jne. Siinä mainitaan, että
etunimet taipuvat usein astevaihteluttomina, siis Aarren, Ahtin ja Aikan (samoin esim. Tuuli-Tuulin eikä Tuulen).
Yle Puheessa on näemmä vuonna 1989 esitetty 16-osainen luentasarja, jossa Lasse Pöysti lukee Tove Janssonin teosta Muumipeikko ja pyrstötähti. Sarja on esitetty uudelleen ainakin vuonna 2012, ja se on ollut kuunneltavissa Yle Areenan podcasteissakin, joista se on poistunut tammikuussa 2013. Ehkä Ylelle voisi esittää toiveen uusinnasta, kun aiemmasta esityskerrasta on jo noin paljon aikaa? Linkki ohjelmatoive/palautelomakkeeseen löytyy täältä: https://asiakaspalvelu.yle.fi/cspLähteet: https://www.hs.fi/radiotelevisio/art-2000002557808.htmlhttps://areena.yle.fi/podcastit/1-1689403
Äidinkieli kuuluu niihin tietoihin, joita on väestötietojärjestelmässä mahdollista muuttaa itse. Pelkkä ilmoitus riittää, todistuksia tai perusteluja ei tarvitse esittää. Muutoksen voi tehdä yksinkertaisesti täyttämällä Digi- ja väestötietoviraston lomakkeen.
Äidinkielitiedon tai asiointikielen muuttaminen (dvv.fi)
Henkilötietojen ilmoittaminen ja muuttaminen itse väestötietojärjestelmään - Suomi.fi
Äidinkielen vaihtaminen | kuinka se onnistuu (hiidenkivi-lehti.fi)
Kirsi on vaihtanut lapsensa äidinkielen kahdesti: "Tämä oli taktikointia" - Kaksplus.fi
Usean kielen merkitseminen väestötietojärjestelmään-selvitys (valtioneuvosto.fi)
Ainakaan toistaiseksi suomennoksesta ei löydy tietoa. Sarjan ensimmäinen osa, Kirjojen tytär, ilmestyi Kariston kustantamana vuonna 2020. Jatko-osan käännössuunnitelmista voisi kysyä suoraan kustantajalta esim. sähköpostitse: kustannusliike@karisto.fi.
Ruoka ei ole opettajille ilmainen, mutta oppilaiden kanssa ruokailevat opettajat saavat ravintoetua.
Verohallinto päättää vuosittain ruokailun valvonnan yhteydessä saatavan ravintoedun arvon. Verohallinnon 2021 päätöksen mukaan koulun henkilökunnan oppilaiden ruokailun valvonnan yhteydessä saaman ravintoedun arvo on 4,14 € ateriaa kohden. Rehtorit ja/tai kunnat tekevät päätökset siitä, kenelle ja millä perusteilla ravintoetu myönnetään.
Ravintoetu 2021 - Veronmaksajain Keskusliitto ry (veronmaksajat.fi)
Järjestelmästämme löytyy ainoastaan Peikkoja ja menninkäisiä 2-kasetti; vuodelta 1985. Nähtävästi kysymänne kasetti on tätä samaa sarjaa.(1.osa?)
Kasetti on Audiotuotannon kustantama. Neuvoisin ottamaan yhteyttä kustantajaan tai kyselemään divareista, heiltäkin voi kyseinen kasetti löytyä.
Eila Hämelinin ja Sisko Peltoniemen kirja Edelläkävijät : vuosisata vapaakirkollista lähetystyötä (Päivä, 1990) mainitsee Jorma Manneron syntyneen Darjeelingissa Intiassa 14.7.1919. Hänen vanhempansa, englantilainen William Mann ja suomalainen Mia Lipponen olivat lähetystyössä Himalajalla, mutta muuttivat pian Jorman syntymän jälkeen Suomeen Terijoelle.
Riihosen kirjassa Mikä lapselle nimeksi sanotaan, että Meiju on Meijan muunnos joka taas voi olla Merjan muunnos. Kirjan mukaan Meijan nimipäivä on ortodoksisen kalenterin mukaan 5.11. ja samoin sen muunnoksen Meijun. Saman kirjan mukaan Nella voi olla esim. Anelman, Gunillan, Helenan, Eleonooran tai Petronellan muunnos. Lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan Nella on lyhentymä Petronellasta. Lue lisää Nellasta:
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=58c7…
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=b4e8…
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=7dba…
Zweigiltä on suomennettu seuraavat teokset (suluissa suomenkielisen laitoksen julkaisuvuosi, hakasuluissa alkuperäinen saksankielinen nimi):
Amok (2017) [Der Amokläufer]
Balzac : suuren kirjailijan elämä (1948) [Balzac : der Roman seines Lebens]
Eilispäivän maailma : erään eurooppalaisen muistelmia (1945) [Die Welt von gestern : Erinnerungen eines Europäers]
Hairahduksen hetki (1929) [Vierundzwanzig Stunden aus dem Leben einer Frau]
Ihmiskunnan tähtihetkiä : yksitoista historiallista pienoiskuvaa (1953) [Sternstunden der Menschheit]
Maghellanes : historian rohkein purjehdus (1938) [Magellan : der Mann und seine Tat]
Malttamaton sydän (1965) [Ungeduld des Herzens]
Maria Stuart : elämäkertaromaani (1954)
Marie Antoinette (1952)...
Elias Lönnrotilla (1802 - 1884) on ollut suuri vaikutus myös suomenkielisen lääketieteellisen sanaston kehityksessä. Lönnrot valmistui lääkäriksi Helsingin yliopistosta 1832 ja ryhtyi sen jälkeen suomentamaan Carl Nordblatin Sundhets-lärobok -teosta. Vuonna 1838 valmistunut käännös sai nimekseen Talonpojan Koti-Lääkäri. Käännöksellä ja myös muilla Lönnrotin aihetta koskettelevilla teoksilla oli laaja vaikutus suomenkielisen lääketieteellisen sanaston ja termien vakiinnuttamiselle. En löytänyt tietoa siitä, miten paljon lääketieteen sanoista olisi hänen kehittämiään, mutta luku on joka tapauksessa merkittävä. Tunnetuimpia näistä ovat esimerkiksi kuume, valtimo ja laskimo. Alla olevista lähteistä löydät lisätietoa aiheesta.
Häkkinen...
Ennen perunanjalostuksen alkamista viljeltyjä perunoita kutsutaan maatiaisperunoiksi. Monet suomalaiset maatiaiset ovat vanhoja lajikkeita muulta: "Vesijärvi" eli "Harbinger" on englannista ja "Manteli" eli "Early Rose" on jalostettu Amerikassa 1867. Suomessa syntyi myös paikallisia lajikkeita. Melkeimpä joka seudulla oli omat suosikkinsa, ja samalla perunalla saattoi olla useita nimiä.
Maatiaisperunat poikkeavat suuresti nykyisistä lajikkeista. Ne ovat usein heikkosatoisia, hankalasti kuorittavia epäsäännöllisen ja muhkuraisen muotonsa vuoksi sekä ovat taudeille alttiita. Maatiaisperunalle on tyypillistä vahva maku. Ne soveltuvat eri käyttötarkoituksiin.
Monia vanhoista perunoista on vaikea enää saada, eikä lajike aina ole se, miksi...
Kirjan voi palauttaa milloin vain: ennen eräpäivää, eräpäivänä tai eräpäivän jälkeen. Eräpäivä on kuitenkin viimeinen päivä, jona kirjan voi palauttaa ilman että siitä peritään myöhästymismaksu. Laina-aika päättyy kirjaston aukioloajan päättyessä.
Pitkään seisova vesi, joka altistuu bakteereille, voi hyvinkin olla terveydelle vaarallista. Seisovassa vedessä viihtyy erityisesti legionellabakteeri, mutta sen lisääntymisestä varoitellaan pääasiassa putkistoissa seisovan veden yhteydessä silloin, kun putkia ollaan viikkoja tai kuukausiakin käyttämättä. Puhtaassa huoneilmassa ja puhtaassa astiassa säilytetty tuore hanavesi kerää bakteereja myös, mutta hitaammin kuin putkistossa, jota ei samalla tavalla desinfioida.
Huoneenlämmössä joitakin tunteja seisova vesi tuskin ehtii kerätä vaarallista määrää bakteereja, ja keittäessä suuri osa niistä kuolee joka tapauksessa. Vuonna 2016 Vesi-instituutti Wanderin johtaja sanoi, että akuuttia vaaraa tuskin on, mutta "itse en...
Viljamaa on ollut talonnimenä mm. Etelä- ja Pohjois-Pohjanmaalla, Hämeessä, Itä-Uudellamaalla ja Päijänteen seudulla , Orimattilassa se on ollut myös kylännimenä. Talonnimestä se on vähitellen siirtynyt sukunimeksi.
Viljamaaksi on myös 1900-luvun alkupuolella suomennettu ruotsinkielisiä sukunimiä. Tällaisia ovat olleet mm. nimet Dromberg, Villman, Pleuna, Wilenius, Mattsson ja Willand.
Lähde: Mikkonen ja Paikkala, Sukunimet, 2000
Tässä joitakin romaanivinkkejä:
Atwood, Margaret: Oryx ja Crake (Otava 2003), Herran tarhurit (Otava 2010)
Beckett, Bernard: Genesis (Tammi 2009)
Itäranta, Emmi: Teemestarin kirja (Teos 2012)
Kuusi, Janne: Vapaus (Like 2010)
Raevaara, Tiina: Eräänä päivänä tyhjä taivas (Teos 2008)
Sinisalo, Johanna: Linnunaivot (Teos 2008), Enkelten verta (Teos 2011)
Verronen, Maarit: Kirkkaan selkeää (Tammi 2012)
Tulevaisuuden yhteiskuntia nuortenkirjallisuudessa:
Condie, Ally: Tarkoitettu (Tammi 2011), Rajalla (Tammi 2012)
Lappalainen, Eija ja Leinonen, Anne: Routasisarukset (WSOY 2011)
Tietokirjallisuuden puolelta kiinnostavia voisivat olla ainakin Alan Weismanin Maailma ilman meitä (Atena 2008), jossa pohditaan, mitä maapallolle tapahtuisi ihmisen...
Materiaalia näyttäisi olevan niukasti. Tutkin erinäisiä Helsingin historiasta kirjoitettuja teoksia, mutta Sofianlehdon vastaanottokoti mainittiin niissä vain ohimennen. Sofianlehdosta on kirjoitettu yliopistollisia tutkielmia 1950- ja 1960-luvuilla:
T. Annala, Lasten toiminnantarpeen tyydyttämisestä Sofianlehdon vastaanottokodissa ajalla 25.11. - 10.12.1954 (Helsinki 1954)
https://www.finna.fi/Record/tuni.994104884205973
K. Jokinen, Sofianlehdon vastaanottokodin koululaisosastot (Tampere 1969)
https://www.finna.fi/Record/tuni.992883404205973
M.-L. Wasenius, Sofianlehdon vastaanottokotiin vuonna 1965 sijoitettujen au-lasten ja heidän äitiensä olosuhteet (Tampere 1968)
https://www.finna.fi/Record/tuni....
