Perinteisesti narreja pidettiin kuninkaiden ja muiden mahtimiesten hoveissa eläneinä hauskuuttajina. Narrien suuri esiinmarssi tapahtui keskiajan lopussa, mutta jo varhaiskeskiajalta on heistä
merkintöjä http://opisto.alkio.fi/~anhalone/viihdyttajat.html
http://fi.wikipedia.org/wiki/Hovinarri
Askartelu- ja käsityölehdistä löytyi enimmäkseen lasten naamiaisasujen teko-ohjeita.
Aikuisen narrin pukumalleja ja kaavoja löytynee seuraavista teoksista:
Länsimaisen muodin historia : antiikista nykyaikaan / Arja-Liisa Kuitunen. Mynämäki : Lounais-Suomen käsi- ja taideteollisuusoppilaitos,1998.
Keskiajan tunnelmissa : ideakirja tekevälle / Tea Langh. Turku : Turun kulttuurikeskus, 2000.
Costume in detail / Nanncy Bradfield.
Men's garments 1830-...
E.H. Gombrichin teosta "Eine kurze Weltgeschichte für junge Leser" ei valitettavasti löydy HelMet-kirjastoista eikä myöskään muista suomalaisista kirjastotietokannoista. Teos näyttää kuitenkin olevan tilattavissa kaukolainana esimerkiksi Tanskasta.
Mikäli sinulla on HelMet-kirjastokortti, voit tehdä kaukolainapyynnön Helsingin kaupunginkirjaston sivuilla. Voit tietenkin tehdä kaukolainatilauksen myös omassa lähikirjastossasi. Pohjoismaista tilattu kaukolaina maksaa HelMet-kirjastoissa neljä euroa. Lisätietoa kaukopalvelusta ja kaukopalvelulomakkeen löydät alla olevasta osoitteesta.
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kaukopalvelu/
Tanssiaiheisia opetusvideoita Tampereen kaupunginkirjastosta löytyy yli 30 kpl.
Paritanssiin sopivimpia ovat: Tanssikurssit Bottiksella: 10 yleisintä paritanssia, Tanssitaan 1: paritanssit ja Tanssitaanko: paritanssin alkeet.
Hyvä kirja aiheesta on: Laird, Walter: Paritanssit, jossa on mukana myös cd-levy. Kirjan ja videoiden saatavuuden voi tarkistaa kaupunginkirjaston aineistotietokannasta osoitteesta http://www.tampere.fi/kirjasto.
Pohjois-Karjalan paikallis- ja maakuntalehdet on säilytetty ja ne ovat luettavissa mikrofilmeinä Joensuun pääkirjastossa, myös tuolta ajalta. Mikrofilmeistä saa myös kopioita. Maakuntalehtiä ovat Karjalainen, Karjalan maa (ei ilmesty enää) ja Pohjois-Karjala (nyk. Viikko Pohjois-Karjala). Sanomalehti Karjalaista on myös sidottuina lehtinä pääkirjaston varastossa.
Muiden maakuntien sanomalehtiä saa kaukolainaksi mikrofilmeinä Joensuun pääkirjastoon tai omaan lähikirjastoosi, mikäli siellä on mikrofilmin lukulaite.
Runon on kirjoittanut Hilja Haahti:
Ota lapsen rakkaus lämpöisin!
Sun on se ja aina on ollutkin.
Se on köyhä sun lempesi rinnalle panna,
vaan puutteet unhota, anteeks anna!
Se on ote pitkästä runosta "60-vuotiaalle äidilleni" ja on julkaistu alun perin kokoelmassa:
Hilja Haahti: Tuomenterttuja. Otava 1899.(Nimellä Hilja Hahnsson).
Valitettavasti en toistaiseksi ole löytänyt paikkaa mistä voisit
lainata k.o elokuvia. Ovatko ne kaikki muuten pyöräilyaiheisia?
Ainakin "Stars and Water Carriers" on saatavina videolla mm.
Bicyckling Books-kustantamolta, hintaan 19,99 puntaa. Sähköposti-
osoite on sales@bikebook.demon.co.uk. Vai oletko jo tutkinut osto-
mahdollisuuksia netin kautta?
Jääkäripataljoona 4 vaihdettiin Vuosalmen taistelujen etulinjasta 20.7. alkaen. Seuraavan kuukauden pataljoonalla oli lepoa, huoltopalvelusta ja asekoulutusta selustassa. 3. komppania oli leiriytyneenä Iikkasenmäkeen Viipurin pohjoispuolelle lähelle nykyistä rajaa. 40. Kenttäsairaala oli sijoitettu useisiin kohteisiin. A-osasto siirrettiin 28.7. Hiitolasta Räisälään. Potilasosastoja olivat A I kunnalliskodissa, A II mielisairaalassa ja A III lastenkodissa. B-osasto siirrettiin 3.8. Hiitolasta Kaukolaan, jossa pappilassa oli 50 paikkaa ja kansakoululla 50 paikkaa. Puolustusvoimien SA-kuva-arkistosta löytyy muutama valokuva Räisälän kenttäsairaalasta elokuulta 1944:
https://finna.fi/Record/sa-kuva.sa-kuva-125780
https://finna.fi/...
Molemmat urheilijat mainitaan kirjassa Urheilumme kasvot: osa 3: palloilu (1973). Kirjan mukaan he ovat syntyneet ja eläneet eri paikkakunnilla, eikä mitään mainintaa sukulaisuudesta löytynyt. Kirjasta löytyi myös useita muita urheilija-Salmisia.
Vantaan kirjastoista Tikkurilan kirjastossa on käytettävissä soittimia:
"Käytettävissä ovat myös sähkörummut, sekä teräskielinen että nylonkielinen akustinen kitara, sähkökitara ja kitaravahvistin sekä sähköbasso ja bassovahvistin. Soittimia ei lainata kirjaston ulkopuolelle."
(Lisätietoja sivulla https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Tikkurilan_kirjasto/Palvelut)
Jos haluat tarkastella, mistä kaikista HelMet-kirjastoista saa soittimia käyttöön, sivulla https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut voi rajata näkyville ne kirjastot, joissa soittimia on saatavilla. Valitse vain "Näytä kirjastot, joissa on" -kenttään vaihtoehto "Soittimet".
Kyseessä on todennäköisesti Britt G. Hallqvistin Pikku Perttulin pulmat (Fiffelin får göra allt 1966, suom. 1968).
Lähteet ja lisätietoa
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au9ab50be9-c60c-4bb5-853a-3…
https://www.biblioteken.fi/fraga/letar-efter-tva-barnbocker-fran?langua…
https://www.tradera.com/en/item/341216/542948848/britt-g-hallqvist-fiff…
Kummastakin henkilöstä löytyi valitettavan vähän tietoja:
Tauno Melkosta kerrotaan lyhyesti seuraavalla sivulla:
http://www.tulpaini.fi/melkkotauno.htm
Hänestä kannattaisi kysyä tietoja esimerkiksi Suomen urheilukirjastosta: http://www.urheilumuseo.org/museo_suomi/kirjasto_suo_main.htm
Nestor Ojalasta on Kuka kukin oli (Otava, 1961)
teoksessa mm. seuraavaat tiedot:
syntynyt 27.2.1864 Kiukaisissa ja kuollut 21.4.1926.
Vanhemmat ratsutilallinen Isak O. (Brander) ja Vilhelmiina Kalli. Puoliso Ada Unonius.
Kirjoitti ylioppilaaksi 86, fil.kand. 89. Opintomatkoja eräisiin Saksan, Itävallan ja Sveitsein seminaareihin. Jyväskylän seminaarin matematiikan lehtori 94-10, Raahen porvari- ja kauppakamarin johtaja 09-13, Jyväskylän seminaarin johtaja 12...
Paikallisten sukututkijainyhdistysten kotisivuille pääsee parhaiten valtakunnallisen Sukututkimusseuran sivulta www.genealogia.fi . Sivun vasemmasta reunasta on valittava "Sukututkimusyhdistykset". Sen jälkeen avautuvasta karttakuvasta valitaan Rovaniemen sijainti ja sitten avautuu paikallisyhdistyksen sivusto. Suora osoite on http://www.genealogia.fi/stutkyh/perapohjola/ .
Esimerkiksi lähimmästä kaupunginkirjastostasi, voit kysyä seuraavia kirjoja: Talvio, Tuukka Suomen rahat, Suomen rahat arviohintoineen 2002 ; Keräilijän opas, Suomi Rahat ja setelit 1999 ; arviohintoineen ; 1811-1999.
Voit ottaa myös yhteyttä Suomen Rahamuseoon puh. 010195702 http://www.rahamuseo.fi/ tai Suomen Numismaattiseen Yhdistykseen http://www.snynumis.fi/sny/sny.htm tai Rahaliike Holmastoon http://www.holmasto.com/ Palvelunumero: 0600 96665 (1.75/min) sähköpostiosoite: holmasto@holmasto.com.
Suomen yliopistokirjastojen yhteinen Linda-tietokanta, joka on käytettävissäsi kirjastojen asiakastyöasemilla antaa hakusanoilla ”koululais? and stressi?” (hakutyyppinä yhdistelmähaku) tulokseksi kuusi nimekettä, joista tässä aiheeseenne sopivimmat:
Gillander Gådin, Katja: Does the psychosocial school environment matter for health? : a study of pupils in Swedish compulsory school from a gender perspective / Umeå universitet, 2002 (Väitöskirja)
Hynönen, Roosa: Kuudesluokkalaisten oppilaiden stressin kokeminen ja siihen yhteydessä olevat tekijät /Joensuun yliopisto, 1998 (Pro gradu)
Pietarinen, Janne Kalevi: Yläasteelle siirtyvän nuoren odotukset, pelot ja ongelmat sekä niiden toteutuminen oppimisympäristötaustan näkökulmasta, 1996 (Pro...
Kyllä vain, PIKI-verkkokirjastossamme osoitteessa http://www.pikikirjasto.fi.
Verkkokirjaston käyttöön tarvitset kirjastokortin numeron ja henkilökohtaisen tunnusluvun. Jos sinulla ei vielä ole tunnuslukua, saat sen käydessäsi kirjastossa. Puhelimitse tai sähköpostilla tunnuslukua ei voida antaa. Tunnusluvun avulla voit paitsi uusia lainoja ja tehdä varauksia Internetissä myös käyttää kirjaston lainausautomaatteja ja tietokoneita.
Lainat voi uusia verkkokirjastossa korkeintaan 5 kertaa, ellei niistä ole varauksia. Jos viidennen uusinnan jälkeen haluaa vielä jatkaa laina-aikaa, kirjat on käytävä näyttämässä kirjastossa.
Ainakin näistä Suuren käsityölehden numeroista löytyy:
- 2009: nro 9,
- 2008: nro 10
- 2005, nro 2
Lehtiä löytyy muutamista Helmet-kirjastoista:
www.helmet.fi
Kyseessä lienee harmonikansoittaja Armas Piippo. Piipolta on julkaistu yksi nuottikokoelma, Sovituksia ja sävellyksiä (2004, M706331119). Nuotin sisältämät kappaleet näkee tästä linkistä: http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1745288?lang=fin
Nuottia näkemättä ei voi päätellä, ovatko kappaleiden sovitukset jatsahtavaa hotti-tyyliä. Nuotin voi tilata kaukolainaksi oman kirjaston kautta.
Mitään virallisia kellonaikoja päivälle ei löytynyt. Ilmatieteen laitoksen sivuilta löytyi ajanilmauksille kellonajat, jotka menevät osin päällekkäin, eivätkä muutenkaan ole aivan tunnintarkkoja. Siellä päivä on klo 10-18. Päivä menee siis kuitenkin osin päällekkäin aamupäivän (klo 9-12), iltapäivän (klo 12-18) ja illan (klo 17-22) kanssa:
http://ilmatieteenlaitos.fi/tunne-termit-ymmarra-saatiedotus
Ainakaan tässä määrittelyssä vuodenaika, maantieteellinen sijainti tai kulttuuri eivät vaikuta asiaan.
Helsingissä sijaitseva Kansallisarkisto toimii valtakunnallisena keskusarkistona http://www.narc.fi/ka.html Käyntiosoite: Rauhankatu 17 00170 Helsinki Puh. (09) 228521 Fax (09) 176302 kansallisarkisto@narc.fi
Kansallisarkistossa on noin 170 000 erikseen luetteloitua karttaa ja piirustusta, joista vanhimmat ovat 1600-luvun puolivälistä. Tiedustelemasi Ypäjän pitäjän kartta löytyy siis Kansallisarkistosta.
Jos asut muualla Suomessa kuin pääkaupunkiseudulla, paikallisella maanmittaushallituksella saattaa olla mikrofilmattuja karttoja, tosin suurin osa näistäkin kartoista on siirretty Kansallisarkistoon.
Lumme-kirjastoilla on käytössä asiakkaille Ellibs-lainausalusta, johon kirjat hankitaan Ellibs-e-kirjakaupan valikoimista https://www.ellibs.com/fi/. Kirjan tulee nykytilanteessa siis olla tarjolla Ellibsillä, jotta se voidaan hankkia asiakkaidemme lainattavaksi.
