Kukaan vastaajistamme ei muistanut lorulle jatkoa. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista? Tietoja jatkosta voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Valitettavasti videota ei enää löydy kirjastojen kokoelmista.
Luultavasti videot eivät kestä lainoja ja aikaa, joten ne on poistettu.
Elokuvan voi kyllä katsoa esim. Youtubesta, tosin englanninkielisenä...
https://www.youtube.com/watch?v=7re1cqXTuE0
Suomenkielisen tekstityksen saa myös netistä, mutta se vaatii tilin avaamista palveluun. Katselu on ilmaista.
http://www.opensubtitles.org/fi/subtitles/3414452/mickey-s-christmas-ca…
Mahtaako kyse olla tästä Bullyland AG -nimisestä yrityksestä, joka on alkujaan saksalainen ja perustettu 1973?:
https://en.wikipedia.org/wiki/Bullyland
Tällä yrityksellä on kotisivut sekä englanniksi että saksaksi. Heihin voi olla yhteydessä sähköpostitse:
https://www.bullyland.de/
https://www.bullyland.de/kontakt.html
Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan alueelta ei valitettavasti ole kattavasti saatavilla noin vanhaa säädataa. Esimerkiksi Ilmatieteenlaitoksen havaintolatauksia voi tehdä tässä palvelussa, mutta 1900-luvun alun tietoja on kattavasti vain eteläisestä ja lounaisesta Suomesta.
1900-luvun alkupuolella koottiin julkaisua nimeltä Kuukausikatsaus Suomen ilmanlaatuun, sieltä voi löytyä tietoa: https://helka.finna.fi/Record/helka.1739661
L. N. Achté (1835-1900) on säveltänyt joitakin teoksia, ja hän ja Oskar Merikanto olivat perhetuttuja. Achtén ruotsinkielinen ”Ilmarinen”-käsikirjoitus, johon Oskar Merikannon ”Pohjan neiti” -oopperan libretto perustuu, on Kansalliskirjastossa. Hannele Ketomäki kertoo kirjassaan libreton valmistelusta ja oopperan säveltämisestä (s. 154-160). Hän kuvailee Achtén käsikirjoitusta, mutta ei mainitse, että siinä olisi tekstin lisäksi esimerkiksi nuotteja. Hän myös toteaa, ettei Achté nosta esiin kohtia, jotka voisivat sopia aarioiksi. Achté on kuitenkin saattanut keskustella Merikannon kanssa oopperasta, mutta näistä keskusteluista ei ole löytynyt muistiinpanoja Merikantoa koskevasta arkistomateriaalista. Kirjan alussa on katsaus Oskar...
Happi voi vahingoittaa soluja. Liiallisen hapensaannin kohdalla puhutaan hyperoksiasta eli happimyrkytyksestä. Se voi johtaa kehukojen vahingoittumiseen, muutoksiin silmissä ja keskushermostohäiriöiden aiheuttamiin kouristuksiin.
Hapen soluja vahingoittava vaikutus riippuu osapaineesta, eli siitä kuinka suuri osa keuhkokudokseen kohdistuvasta ilmanpaineesta johtuu hapesta, sekä ulkoisesta paineesta. Normaalista hengitysilmasta happea on noin 21 prosenttia. Tyypi tai muut ilman kaasut eivät suoraan vaikuta hapen terveysriskeihin. Ilman muita kaasuja hapen osapaine toki nousee, mutta vaarallisuus riippuu kokonaispaineesta. Puhdas happi on vaarallista, jos ympäristön paine on sama kuin normaali ilmanpaine tai sitä suurempi. Kun puhdasta...
Julia Quinniltä on nyt heinäkuussa tulossa uusi osa Smythe-Smith suvun sarjaan nimeltään "Petollinen kosija". Lisätietoja teoksesta kustantajan sivulta: Petollinen kosija (tammi.fi)Muita historiallisia, mutta romanttisia kirjoja voi yleisten kirjastojen tarjonnasta etsi hakusanoilla "historialliset rakkausromaanit". Sinua saattaisivat kiinnostaa esim. Karen Swanin teokset, samoin kuin Simona Ahrnstedin teokset, joista jälkimmäiset sijoittuvat Ruotsin historian eri ajanjaksoille. Sara Medbergin teoksia on puolestaan kutsuttu "Ruotsin Bridgertoniksi" eli niistäkin saattaisit löytää luettavaa. Suomalaisia historiallisten ja osin myös romanttisten kirjojen kirjoittajia ovat esimerkiksi Kaari Utrio sekä Kristiina Vuori.
Vastaajistamme kukaan ei vaikuttanut löytävän ajatusta, jota etsit. Yritin selailla ja etsiä hakemalla eri kielillä, mutta en löytänyt tällaista ilmausta, yleisin lienee juuri tuo näkymättömyys. Muita yhteisiä termejä olivat lähinnä ilmaukset, joita käytettiin useammalla kielialueella olivat esim. vanha ranska ancienne, italian anziana, espanjan anciana tai erilaiset ilmaukset, joilla kierretään tuo vanha: edistynyt ikä (italia età avanzata) tai vanhempi (esim. esp. señora mayor). Näissä ei kuitenkaan missään ole ilmeisesti etsimääsi lisämerkitystä. Minkälainen lisämerkitys etsimälläsi ilmauksella tarkemmin kerrottuna olisi? Vai etsitkö sanaa, joka muistuttaa asultaan tuota invisible-sanaa?
Väitöskirjoja voisit yrittää hakea Suomen kansallisbibliografiasta, Fennicasta. http://finna.fi
Jos haet väitöskirjoja tietyltä alalta, katso myös kyseisen laitoksen verkkosivuilta. Useimpien laitosten osalta mainitaan toistaiseksi vain tekijä ja työn otsikko mutta joidenkin kohdalta on saatavilla myös työn tiivistelmä.
Dahlin Matildaa englanniksi on monissa kirjastoissa. Ongelma on se että erilaiset painokset ovat erikseen, järjestelmämme ei suostu käsittelemään niitä yhdessä. Yhden laitoksen kohdalla tilanne on se, että ainoa kappale on poistettu. Silloin sen perustiedot ovat edelleen näkyvissä, mutta koska siihen ei liity lainattavaa kirjaa, sitä ei tietenkään kannata varata. Siksi se on estetty. Todennäköisesti tapauksenne oli juuri tällainen. Varausta tehdessä on ensin hyvä tarkistaa, että lainattavia kappaleita on ainakin yksi. Matildan kohdalla tilanne näyttää siltä, että sitä on yksittäisiä kappaleita ja sellaisia laitoksia joita on useita kappaleita. Jos haluaa kirjan pikaisesti, kannattaa valita sellainen jonka kirjalla on tila "HYLLYSSÄ",...
Erilaisista oppijoista ja oppimisympäristöistä on kirjoitettu niin paljon teoksia, että on vaikea arvioida mitkä niistä ovat kannaltasi relevantteja, varsinkin kun et sen tarkemmin määrittele minkä ikäisistä oppijoista tai millaisesta oppimisympäristöstä on kysymys. Listan erilaisia oppimisympäristöjä käsittelevistä kirjallisuusviitteistä saat kirjaston kokoelmatietokannasta http://kirjasto.lahti.fi/riimi/zgate.dll? valitsemalla pudotusvalikosta hakuehdoksi "asiasana" ja kirjoittamalla hakusanaksi "oppimisympäristö". Haun tuloksena saat 64 viitettä. Erilaisia hakusanoja ja niiden yhdistelmiä kannattaa myös kokeilla. Esim. asiasana "opettaja-oppilassuhde" tuottaa tulokseksi 11 viitettä ja sanojen "opetus" ja "vuorovaikutus" yhdistelmä 25...
Sebastian Gripenberg (1795-1869) oli senaattori, Mustialan maanviljelyskoulun johtaja, kartanonomistaja ja vapaaherra. Gripenberg syntyi Voipaalan kartanossa Sääksmäellä sotilassukuun ja lähtikin aluksi sotilasuralle, mutta teki merkittävän osan elämäntyöstään maanviljelyn parissa. Hän edisti sukukartanollaan Voipaalassa uusia viljelymenetelmiä, viljeli vuodesta 1833 sokerijuurikasta ja perusti sokeritehtaan. Vuonna 1837 hänet nimitettiin Mustialan maanviljelyskoulun johtajaksi.
Lisää tietoa Sebastian Gripenbergistä löydät Suomen kansallisbiografian osasta 3 (2004), jossa on Raimo Savolaisen kirjoittama artikkeli hänestä. Artikkelin lopussa mainitaan lisäksi seuraavat lähteet:
Artikkelit:
J. R. Danielsson-Kalmari: Arseni Zakarevski ja...
Kysymys edellyttäisi pitkää aiheeseen paneutumista, jotta lähdekirjojen sisällöt saisi tarkistettua ja todettua, toteutuuko niissä ensimmäisen kysymyksen sisältö. Tässä vastauksessa tarjotaan asiasanoja kirjastohakuun sekä lähdekirjoja tutkimuksen aloittamiseen, koska todennäköisesti aiheen laajuus vaatii tietojen yhdistelemistä ja päättelyä eri lähteitä apuna käyttäen.
Asiasanayhdistelmiä, joilla vastauksen kirjahaut on tehty kaupunginkirjaston tietokannassa:
1. tunteet JA hallinta JA lapset
2. sosiaaliset taidot JA lapset JA sosiaalinen asema
3. tunteet JA lapset JA ryhmäkäyttäytyminen
4. ryhmäkäyttäytyminen JA lapset
5. lapset JA vertaisryhmät JA sosiaalinen käyttäytyminen
6. tunne-elämän kehitys JA lapset JA sosiaalinen kehitys...
Salasanana toimivan tunnusluvun saa vain kirjastossa käymällä, sitä ei anneta sähköpostin välityksellä. Voit saada tunnusluvun mistä tahansa Kouvolan kirjastopisteestä. Kirjastojen yhteystiedot ja aukioloajat kirjaston nettisivulla http://www.kyyti.fi/
Toki kaikki pianokappaleet ”soitetaan soinnuilla”, mutta erityisesti soinnut korostuvat esim. Chopinin poloneeseissa. Parhaita esimerkkejä ovat Poloneesi op. 40 nro 1 A-duuri ja Poloneesi op. 53 As-duuri.
Ilmeisesti ei ole soittanut ainakaan niin, että kappale olisi äänitetty. Suomen kansallisdiskografia Violan (https://finna.fi kautta löytyvät tiedot kotimaisista äänitteistä. Tarkempia tietoja Violasta: http://www.kansalliskirjasto.fi/kirjastoala/viola.html
Helsingin kadunnimet on hyvä teos.Samoin Puhvelista Punatulkkuun-sarja,joka kertoo Helsingin kortteleista.Myös Kallion
kaupunginosan historiaa kannattaa tutkia, ja jos mahdollista mennä
vaikkapa pääkirjastoon Pasilaan tutkimaan Helsinki-kokoelmaa.
Voit myös soittaa johonkin Helmet kirjastoon ja pyytää uusimaan lainan puhelimitse.
Tällä kertaa onnistuin uusinnassa (teos ei ollut varattu) antamillasi tiedoilla. Uusi eräpäivä on 1.10.2018
