Kyllä löytyy. Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoissa on sarjan kirjoja paljonkin. Saat niistä luettelon Helmet-haun (www.helmet.fi) kautta näin: napsauta auki kohta sanahaku, kirjoita sarjan nimi tyhjään ruutuun ja valitse kohdasta kieli englanti. Hae-painiketta painamalla saat luettelon kirjoista.
On mahdollista pyrkiä vaihto-oppilaaksi lyhyemmäksikin aikaa kuin lukuvuodeksi. Suomi-Saksa Yhdistysten Liitto tarjoaa vaihto-oppilaspaikkoja esim. neljäksi viikoksi ja kolmeksi kuukaudeksi http://www.ssyl.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=1&Itemid=2
Kirjastosi aineistorekisteristä tai Frank-haun http://monihaku.kirjastot.fi/fi/ kautta hakemalla asiasanalla 'muodot' tai 'muoto' löytyy paljon lasten kuvakirjoja, joissa on aiheena muodot. Myös yksi CD-ROM löytyi:
Leikkilä : Lemmikkiystävät, c2003. Sarja: Alkupolku.
Kun asiasanat yhdistää asiasanoihin 'lorut' tai 'lastenrunot' tai 'leikit' saadaan tulokseksi seuraavia lastenkirjoja:
Nalle Puhin leikkikoulu. 2002.
Niska, Heikki: Yrren avaruusmuodot. 2010.
Parker-Rees: Tomi ja Milla etsivät aarretta. 2012.
Tarkoittanet Musica Sveciae, Folk music in Sweden -sarjaa: https://urly.fi/Jcu. Jos omassa kirjastossasi ei ole kehtolauluja sisältävää Vaggvisor & ramsor cd-levyä (Caprice Records CAP21477), voit tilata sen kaukolainaksi.
Kirjaa löytyy Joensuun, Oulun ja Turun (Åbo Academi) yliopiston kirjastoista. Voit tehdä siitä halutessasi kaukopalvelupyynnön. Helsingissä kaukolainaus on Helsingissä kirjoilla olevalle tässä tapauksessa ilmaista (viiden markan varausmaksua lukuun ottamatta).
Kirjastoja on ollut olemassa jo yli 2000 vuotta. Vuosisatojen ajan kirjastoja on ylläpidetty yliopistojen ja muiden oppilaitosten yhteydessä. Tavallisia kirjastoja, joihin lapsetkin pääsevät, sanotaan yleisiksi kirjastoiksi. Niilläkin on Suomessa jo melko pitkä historia. Eri kirjastot ovat eri ikäisiä, esim. oma kirjastoni Töölö täytti äskettäin 90 vuotta. 50 vuoden kuluttua jokainen kirjasto on 50 vuotta nykyistä vanhempi.
Jos asia vielä kiinnostaa, löydät lisää tietoa netistä osoitteesta www.kirjastot.fi.
Suomeksi löytyy vain Karin Tillischin Shadow - varjoista tähtiin -kirja. - Karin Tillischin tavoittaa sivuilta http://www.shadow-show-team.com/index_2.php .
Lahden kaupunginkirjastossa on Suomi-sarjaa seuraavasti:
Vuosikerrat 1-20 (1841-1862). 2.jakso osat 1-10 (1863-1872) sekä 18 (1885), 3. jakso osat 5-20 (1892-1902), 4. jakso 1-20. 5. jakso 1-20(-1938) jne uudempia. Vuosikirjat ovat pääkirjaston varastossa, josta tietopalvelun henkilökunta ne noutaa. Vuonna 1875 ja sitä ennen julkaistuja teoksia ei Lahdestakaan lainata kotiin, ne ovat ns. harvinaiskirjoja ja niitä voi käyttää kirjastossa.
Seuraavat lehdet, jotka ovat ilmestyneet joko kokonaan tai osin vuoden 1914 aikana löytyvät mikrofilmattuina Helsingin kaupunginkirjaston Pasilan kirjaston uutisalueen varastosta. Niitä voi käydä vapaasti lukemassa ja niistä voi myös ottaa mikrofilmikopioita.
Dagens tidning 7.12.1911-19.3.1914
Etelä-Suomen sanomat 2.1.1914-21.11.1914
Finlands allmänna tidning 3.1.1820-31.12.1931
Helsingin kaiku 1903-1916
Helsingin sanomat 24.9.1904-
Hufvudstadsbladet 5.12.1864-
Nya pressen 2.1.1906-19.3.1914
Työmies 2.3.1895-12.4.1918
Uusi Suometar 4.1.1869-31.12.1918
Veckobladet 23.11.1892-28.4.1917
Yritetty on, kaiveltu yhtä jos toista lähdettä, mutta ainakaan itse en ole onnistunut näitten sanojen takana olevaa laulua tunnistamaan. Ainakaan se ei näyttäisi olevan mikään tunnetummista "Keltaiset lehdet" -nimisistä lauluista. Olisiko kysyjällä mitään lisävinkkejä, joiden avulla etsintää voisi tehostaa? Onko kyseessä tuore laulu vai vanhempi tapaus? Kaikki lisätieto voisi helpottaa.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Helsingin kaupunginkirjaston uutuushankinta tapahtuu pääasiassa kilpailutettujen sopimustoimittajien kautta. Kirjat ja muu aineisto valitaan yleensä jo ennen niiden ilmestymistä ennakkotietojen perusteella.
Helmet-sivuston tai henkilökunnan kautta voi myös lähettää hankintaehdotuksia. Alla linkki lomakkeeseen:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Hankintaehdotus
Pääset tarkistelemaan lainojasi kirjautumalla Helmetiin palvelusivuston oikeassa ylälkulmassa olevasta linkistä. Klikkaa auki kohta "omat tietoni". Aukeavan sivun vasemmassa laidassa on lista, joista ylimpänä on "Lainat". Sitä klikkaamalla pääset näkemään omat lainasi ja tekemään esimerkiksi tarvittavat uusinnat.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Sanat ja nuotit lauluihin "Taivaan kotiin" sekä "Kun Jeesus on omana mulla" löytyvät teoksesta Hengellinen laulukirja. Taivaan kotiin -laulusta on kaksi tekstiltään hieman erilaista versiota. Juuri kysyjän ilmoittamassa muodossa laulu löytyy yksisäkeistöisenä teoksesta Herramme tulee : nuottipainos (Ristin voitto, 1951).
Hengellisessä laulukirjassa sama Valter Nymanin sävelmä alkaa sanoilla Taivaan kotiin täällä kuljen. 1. säkeistön viimeinen rivi on erilainen ja yhteensä säkeistöjä on tässä versiossa neljä.
Hengellisen laulukirjan eri painoksia on saatavissa Vaara-kirjastoista: https://vaara.finna.fi/Search/Results?lookfor=hengellinen+laulukirja&type=Title&dfApplied=1&limit=20
Herramme tulee -teosta on saatavissa Outi-...
Mikrolisäyksessä kasvin kloonaus tapahtuu solukkoviljelymenetelmien avulla irrottamalla kasvista haluttua solukkoa tai kasvupisteitä ja siirtämällä ne kasvamaan joko ravintoliuokseen tai kiinteälle ravintoalustalle. Mikrolisäystä käytetään taimien tuotannossa esim. banaanilla, avokadolla, sitrushedelmillä, ananaksilla, perunoilla, mansikoilla, viiniköynnöksillä, vadelmilla, herukoilla ja useilla eri puilla.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Mikrolis%C3%A4ys
Perinteisempi kasvien monistus eli kloonaaminen on perustunut kasvien lisäämiseen versoista tai pistokkaista. Myös sillä tavoin on mahdollista kloonata mm. edellä mainittuja kasveja.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kloonaus
Molemmat kielet kuuluvat mongolilaisiin kieliin. Suurin osa burjaatin puhujista asuu Venäjään kuuluvassa Burjatian tasavallassa. Lisäksi kieltä puhutaan joillakin Mongolian pohjoisilla raja-alueilla ja vähäisemmissä määrin myös Kiinassa.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Mongolilaiset_kielet
https://fi.wikipedia.org/wiki/Burjaatin_kieli
http://www.lausti.com/articles/languages/mongoli.html
Venäjän kielen ja kulttuurin vaikutukset näkyvät burjaatin kielessä, esimerkiksi sanastossa, ääntämisessä ja morfologiassa. https://www.britannica.com/topic/Mongolian-languages/The-Eastern-and-We…
Lisätietoa mongolin kielen ja burjaatin kielen eroavaisuuksista ja yhteneväisyyksistä voi löytää näistä lähdelinkeistä.
https://dergipark.org....
Samppanja on saanut nimensä Koillis-Ranskassa sijaitsevasta Champagnen maakunnasta, ja ainoastaan tällä alueella valmistettua kuohuviiniä saa kutsua samppanjaksi. Sitä tuottavia yrityksiä kutsutaan samppanjataloiksi. Niitä on monenlaisia suurista maailmankuuluista merkeistä pieniin paikallisempiin toimijoihin. Samppanjan erityisyys syntyy sekä Champagnen maaperän ja ilmaston vaikutuksista rypäleisiin että sen valmistusmenetelmästä. Viininviljelijöitä on alueella noin 15 000. Suurin osa heistä myy satonsa isoille samppanjataloille, mutta osa tuottaa omaa samppanjaansa.
Samppanja historiasta löytyy tietoa esim. Alkon sivuilta (https://www.alko.fi/juoma-ruoka/juomatietous/viinit/viinialueet/ranska-…) ja Suomen Champagne-seura ry:n sivuilta (...
Tämä joulunuotti löytyy F-kustannuksen nuottikirjoista: Suuri joululaulukirja, Kauneimmat joululaulut, Valkea joulu ja Suuri toivelaulukirja 18. Tähän kysymykseen vastaamisessa olisi voinut auttaa myös lähin kirjasto, josta kannattaa tiedustella näitä nuotteja.
