Hei,
Gdanskin kaupungista ei valitettavasti löydy suomeksi matkaoppaita HelMet.fi:stä.
Suomenkielisiä Puolan matkaoppaita on pääkaupunkiseudun kokoelmissa muun muassa
Päivi Erosen Puola : Itämeren rannoilta Tatran vuorille (http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1806128__Spuola%20matkaopp…), jossa Gdanskista on muutama sivu. Tätä opasta on sekä Sellossa että Myyrmäessä tällä hetkellä hyllyssä.
Lisäksi Ari Taipaleen Pitkin poikin Puolaa -oppaassa on kymmenisen sivua Gdanskista. Tätä kirjaa on tällä hetkellä Sellossa hyllyssä.
Hei,
Kyseistä kirjaa 5. The Last Oracle löytyy Helmet-alueelta yksi kappale
venäjänkielisenä. Pirkanmaan PIKI-kirjastoista löytyy 1 kpl eng. Kirja numero 7. Tracker löytyy venäjäksi yksi kpl. Ei Helmet alueella eng.
Tarkistin myös verkkokaupoista mm. Amazon.com ja AdLibris myyvät melko kattavasti ao. kirjailijan kirjoja. Hinnat vaihtelevat 10 €:n molemmin puolin.
Muutamia 1920- ja 1930-luvun aurojen kuvia löytyy hakupalvelu Finnan kautta:
https://www.finna.fi/Record/hkm.HKMS000005:km0000nf3t
https://www.finna.fi/Record/hkm.HKMS000005:km0038hc
https://www.finna.fi/Record/ilomantsi.M011-467796
Paras asiantuntemus lienee Suomen maatalousmuseo Sarkalla. He ovat mukana Kysy museolta -palvelussa, jonne kysymys kannattanee lähettää:
https://www.kysymuseolta.fi/sarka/
Taloustieteessä lama on nimitys tavallista vakavammasta taantumasta, siis talouden hidastumisesta tai supistumisesta. Tuomas Rothoviuksen blogiartikkeli 'Taantuma vai lama?' kertoo taloudellisista termeistä joita käytetään kun kuvaillaan 1929-luvun pörssiromahdusta ja sen seurauksia. Lama ei ole millään tavalla määritelty termi joten sitä voisi käyttää varsinaisista lama-vuosista mutta myös koko 1930-luvusta, sillä taloudellisesti pörssiromahduksella oli laajat vaikutelmat.
Kyseessä oleva kirja on tositarina joka kertoo salaisesta agentista, joka tunkeutui yhdysvallan salaisiin plutoniumia, uraania, ja poloniumia valmistaneisiin laitoksiin ja jakoi tietoja atomipommien rakentamisesta Moskovaan. Yhdysvalloissa 1929-vuoden...
Kyseiset rivit ovat Hamletin ensimmäisen näytöksen viidennestä kohtauksesta. Paavo Cajanderin suomennoksessa vuodelta 1879 ne kuuluvat näin: "Ja joka hiuskarvan pystyyn nostais / Kuin hurjan piikkisian harjakset."https://www.gutenberg.org/cache/epub/15632/pg15632-images.htmlMatti Rossi on suomentanut saman kohdan seuraavasti: "(---) niin että hiukset nousisivat pystyyn / kuin raivostuneen piikkisian piikit."William Shakespeare: Hamlet (suom. Matti Rossi, 2013)
Kirjan aikaisemmat osat ovat ilmestyneet 1/vuosi ja uusin tänä vuonna. Uusi suommennos ilmestynee luultavasti vuonna 2005. Sivun http://www.kidsreads.com/series/series-cirque-titles.asp mukaan Shanin viides kirja on alkuteoksena nimeltään Trials of Death. Kustantaja Tammen sivuilta en vielä löytänyt merkintää uudesta suomennoksesta.
Voit seurata kirjan ilmestymistä lähikirjastoosi outi-hakupalvelusta: http://outikirjastot.fi:8000/?formid=form2
Pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastoissa ei valitettavasti kysymääsi elokuvaa ole. Sitä löytyy kuitenkin VHS-videona joistakin Suomen kirjastoista, joten elokuva on mahdollista tilata kaukopalvelun kautta. DVD-versiona sitä ei näyttäisi olevan Suomen kirjastoissa. HelMet-kirjastojen kaukopalvelulomake löytyy osoitteesta http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu/Kaukopalv…. Espoon kaupunginkirjaston kaukolaina maksaa 7 euroa.
Kaukolaina on sen verran kallis, että saattaa tulla halvemmaksi ostaa elokuva itselleen. DVD-julkaisun ostomahdollisuuksia löytyy, kun laittaa Google-hakuun hakusanat ”Rokkaava Bradyn perhe - paluu” ja ”DVD”.
HelMet-ohjeissa (http://luettelo.helmet.fi/search~S9*fin/ -> Ohjeita) on kohta "HelMet-tekstiviestipalvelut: Varausilmoitus ja eräpäivätiedote". Siellä kerrotaan seuraavaa:
Varattujen teosten saapumisilmoitukset ja lainassa olevien teosten eräpäivän lähestymisestä varoittavat tiedotteet voit saada matkapuhelimeen tekstiviestinä. Palveluun kuuluvia tiedotteita ei voi tilata erikseen. Palvelu on käytettävissä DNA:n, Elisan, Saunalahden ja Soneran matkapuhelinliittymistä.
Palvelun käyttöönotto
Tekstiviestipalvelun käyttö edellyttää, että sinulla on oma sähköpostiosoite, HelMet-kirjastojärjestelmän kirjastokortti ja henkilökohtainen tunnusluku. Jos sinulla ei vielä ole tunnuslukua, saat sen HelMet-kirjastosta esittämällä kirjastokorttisi ja...
Useimmissa Helsingin kaupunginkirjaston on käytössä ns. mobiilitulostus. Se tarkoittaa, että asiakas voi tulostaa omalta läppäriltään tai mobiililaitteeltaan PDF-tulosteita kirjaston tulostimelle. Muiden tallennemuotojen tulostus ei mobiilitulostuksena onnistu. Tulostus edellyttää kirjautimista kirjaston PaperCut-palveluun. Paloheinän kirjastossa mobiilitulosmahdollisuutta ei ole.
Mobiilitulostus on mahdollista seuraavissa kirjastoissa:
Arabianranta
• Etelä-Haaga
• Itäkeskus
. Herttoniemi
• Kallio
• Kannelmäki
• Kirjasto 10 / Kaupunkiverstas
• Kontula
• Lauttasaari
• Malmi
• Oulunkylä
• Pasila
• Rikhardinkatu
• Vuosaari
Tietoa ja ohjeita:
http://www2.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=3f16a9a1-3624-436…
http://www.helmet.fi/fi-FI/...
Kollega tunnisti runon. Kyseessä on kansanlaulu, joka on alunperin kuulunut kokoelmaan "Nuorison lempi-lauluja". Runot on järjestänyt A.W. Eskola 1889. Runo sisältyy teokseen 'Vanhaa suomalaista runoa ja proosaa'. Kirjanon koonnut Liisa Majapur ja julkaissut Gummerus vuonna 1968. Lähetän runon tekstin sinulle suoraan sähköpostiin.
Kysymys on varmaankin Kustaa Vilkunan kirjasta Vuotuinen ajantieto: vanhoista merkkipäivistä sekä kansanomaisista talous- ja sääkalentereista enteineen. Teos on ilmestynyt jo vuonna 1950. Kirjassa on kerrottu Suomen kansan vanhoista merkkipäivistä ja kalenterista sääennustuksineen. Vuotuisesta ajantiedosta on otettu useita painoksia.
Vuonna 1989 ilmestyi Uusi ajantieto. Kirjoittajina Sirpa Karjalainen, Teppo Korhonen ja J.U.E. Lehtonen.
Kirjassa käsitellään nykyisiä vuotuisjuhlia ja merkkipäiviä.
Molempia kirjoja löytyy Kuopion kaupunginkirjaston kokoelmista.
Kirjan kirjoittamisesta ja julkaisemisesta löytyy tietoa Kirjoittajayhdistyksestä http://www.kirjoittajayhdistys.com/nain-julkaiset-kirjasi/
Yksi taho, johon voisi olla yhteydessä on Suomalaisen kirjallisuuden seura SKS . Haluatko kirjailijaksi –osiossa on kerrottu mitä julkaisemiselta edellytetään. https://www.finlit.fi/fi/kustantamo#.Xk0B9c4za70
Rauno Lehtisen säveltämä ja Jorma Ikä-Valkon sanoittama kappale "Kultahäät" löytyy sanoituksineen ainakin nuottikokoelmalta Kullervo Linna & Humppa-Veikot. 3 (Fazer, 1974). Linkeistä voi katsoa, missä kirjastoissa teosta on saatavilla. Teoksesta voi tehdä kaukulainapyynnön omaan kirjastoonsa, jos sitä ei löydy omalta alueelta.
Piki: https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/results?p_p_state=normal&p_p_i…
Helmet: https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1050317?lang=fin
Finna: https://finna.fi/Search/Results?limit=0&lookfor=kullervo+linna+%26+hump…
Naislaulajat Tony, missä sä oot -kappaleella ovat "Mirca" ja "Taira". Tämän tarkempaa tietoa heistä ei löytynyt.
Tony Viikinki Halme – Mestarit Salilla (2001, CD) - Discogs
Mestarit salilla | Helmet-kirjastot | Finna.fi
Kysy kirjastonhoitajalta palvelun valtakunnalliselta postituslistalta kukaan ei varmuudella tunnistanut runoa, mutta eräs kollega kollega mainitsi säkein "Ystävinä eläkäämme, ystäviksi aina jäämme" alkavan värssyn, joka löytyy oheisen blogikirjoituksen kommenttikentästä:
http://inez54321.blogspot.com/2016/08/isanmaallista-uhoa-ja-riemukasta…
Toinen kollega mainitsi runon muistuttavan vanhaan kiiltokuvavihkoon kirjoitettua runonpätkää:
"Ystäviä aina ollaan
ystävinä pysytään.
Ystävinä sinne mennään
missä rauha peritään."
Tällaisille ystäväkirjoissa tai vastaavissa kiertäville värssyille ja loruille voi olla mahdotonta löytää alkuperäistä tekijää, ja muotoiluja samankaltaiselle sanomalle voi olla useita. Mikäli joku palstan lukijoista...
Fono-äänitietokannan mukaan Mika Sundqvistin Kortti tuo, kortti vie -kappale on julkaistu ensimmäisen kerran vuonna 1997 levyllä Suurin piirtein : Suomen parraat juomalaulut 2.
Fono: http://www.fono.fi/Dokumentti.aspx?kappale=kortti+tuo&ID=5c22febd-45d7-…
Louhimiehen Tuntematonta kirjallisuudentutkimuksen keinoja hyödyntäen käsitellään ainakin Jussi Ojajärven esseessä Tuntemattoman sotilaan kaksi elämää, jossa sitä vertaillaan Kristian Smedsin näytelmäversion (2007) kanssa. Se sisältyy vuonna 2020 julkaistuun kirjoituskokoelmaan Väinö Linna : tunnettu ja tuntematon. Kysymyksessä mainitun kaltaista johtopäätöstä en kuitenkaan suoranaisesti Ojajärven tekstistä löytänyt; Linnan teosta nationalistisempana hän kuitenkin Louhimiehen tulkintaa piti ja halutessaan kaiketi siinä ilmenevää sankaruuden korostusta voisi pitää enemmän sotaa ihannoivana kuin pasifistisena. Valitettavasti tämän paremmin kysymystä vastaavaa esseetä ei tutkimieni vuonna 2017 tai sen jälkeen ilmestyneiden Linna-, Louhimies-...
Tilastokeskus kerää kuntien rakennusvalvontaviranomaisilta tietoa myönnetyistä rakennusluvista. Oulun kaupunginkirjastossa on Tilastokeskuksen julkaisu Myönnetyt rakennusluvat 2005, elokuu, mutta siinä on vain koko maata koskevat tiedot. Kunta- ja seutukuntatason tilastoista saa tietoa Tilastokeskuksen Oulun aluepalvelusta, sähköposti: oulu@tilastokeskus.fi, puhelin: (08) 535 1410, faksi: (08) 535 1430.
Sopivia kirjoja ovat mm. seuraavat teokset: Retkeilijän kiviopas (Geologian tutkimuskeskus 2004); Taipale, Kalle: Kivet (Wsoy 1995) sekä Virkkunen, Marjatta: Suomen kivet (Edita 2001).
