Alun perin ohjelmassa Spedevisio esitetyssä Yritysavustusvirasto-sketsissä virkamiestä näyttelee Pekka Laiho.
Spedevision varhaisimmilta vuosilta 1965-68 on tallella vain yksittäisiä sketsejä, joista myöhemmin tehtiin kolme kokoomaohjelmaa. Yritysavustusvirasto oli mukana näistä yhdessä, vuosina 1965-66 kuvatuista sketseistä koostuneessa jaksossa, joka esitettiin alun perin 30.4.1967. Sketsi sisältyi myös vuonna 2003 televisioidun Speden parhaat -sarjan ensimmäiseen jaksoon.
Spede show. [1], Pääasia että on kivvaa 1965-1972 -DVD sisältää kaikki arkistossa säilyneet Spede-ohjelmat näiltä vuosilta, Spedevisio 30.4.1967 mukaan luettuna.
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/spede-show-paaasia-etta-on-kivvaa-1965-1972/2833022#gs.1mtmr0...
Helena Hirvikorven teoksessa Linnan juhlat kautta aikojen kerrotaan kutsusta juhliin (s. 74-83) ja s. 75 on kuva kutsusta. Kuvassa näkyy myös kutsun teksti.
Filosofian ja elämänkatsomustiedon opettajien Feto-yhdistyksen sivuston (http://www.feto.fi/) mukaan suomalaisessa lukiossa on yksi pakollinen filosofian kurssi sekä valinnaisina kolme syventävää kurssia. Peruskoulussa filosofiaa voidaan opettaa valinnaisena aineena. Vuonna 2003 on tullut voimaan valtakunnallinen filosofian opetusuunnitelma. Sivustosta löytyy myös artikkeli filosofian kouluopetuksen historiasta Suomessa:
http://www.feto.fi/Filosofia/filhist.html
Muiden maiden käytännöt vaihtelevat suuresti. Ilmeisesti eroja on maidenkin sisällä. Euroopan maiden käytännöistä voi etsiä tietoa Eurybase-tietokannasta (Virtual Centre for European Studies):
http://www.jur.lu.se/eu
Uutisia eri tapahtumista löytyy sanomalehtien, Yleisradion ja MTV:n Internet-sivuilta. Näitä ovat esim. seuraavat: http://www.helsinginsanomat.fi
http://www.ess.fi
http://www.yle.fi
http://www.mtv3.fi
Helsingin Sanomien ja Etelä-Suomen Sanomien sivuilta pääsee myös näiden lehtien arkistoon, jossa voi selailla vanhempia lehtiä. Yleisradion sivun oikeasta yläkulmasta voi tehdä sanahakujaYleisradion uutisarkistosta. Jos kuitenkin on tarkoitus saada esitelmää varten enemmän taustatietoja, on todennäköisesti käytettävä myös jotain hakupalvelua, esim. http://www.google.com
Ainakin Etelä-Suomen Sanomien sivun alalaidassa on kohta "Linkit", josta saa heti esiin joitakin hakupalveluja, mm. Googlen ja...
Koulusiivous -nimistä kirjaa ei löydy, mutta Marjatta Lausjärveltä on ilmestunyt kirjanen (15 s.) Koulu- ja päiväkotisiivous (1998), joka löytyy Turun ammattikorkeakoulun kirjastosta http://aura.amkit.fi/webvoy.htm
Lemminkäisenkadulta http://www.turkuamk.fi/kirjasto/turku-lemminkaisenkatu/
Wikipedia-artikkeli määrittelee taiteilijakirjan itsenäiseksi taideteokseksi, yleensä käsintehdyksi kirjaa muistuttavaksi esineeksi. Se on kirjan ja taideteoksen yhdistelmä.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Taiteilijakirja
Sitä ei liene mahdollista täysin kattavasti ja yksiselitteisesti määritellä. Emmi Martin, joka hoitaa Helsingin Rikhardinkadun kirjastossa sijaitsevaa taiteilijakirjakokoelmaa ja on yksi RikArt-verkkogallerian toimittajista, kertoo kiinnostavasti taiteilijakirjoista Kirjastokaista-videolla:
http://www.kirjastokaista.fi/2010/02/19/taiteilijakirjat_esittelyssa/
Suomalaisista kirjastoista löytyy kummastakin lehdestä vain muutamia vuosikertoja. Tiedot on tarkistettu kirjastojen yhteistietokanta Melindasta ja Frank-monihausta:
http://finna.fi
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Pääkaupunkiseuden Helmet-kirjastoissa Glitter-lehteä ei ole lainkaan ja Julia-lehdestä on vain muutamia vuosikertoja.
Voit pyytää lehdet kaukolainaksi Ruotsista oman lähikirjastosi kautta tai Helmet-kirjastojen kaukopalvelulomakkeella:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Kirja Cat tales in verse julkaistiin vuonna 1900 (Abbey Press, New York). Löysin myös tiedon, jonka mukaan kirjan kirjoittaja Elliot Walker olisi syntynyt vuonna 1855. Näyttää kuitenkin siltä, että missään normaaleissa nettilähteissä ei hänestä ole mitään tarkempia tietoja. Todennäköisesti hän on Yhdysvalloissakin jäänyt hyvin vähälle huomiolle ja vaadittaisiin ehkä ns. arkistotyötä, jotta hänen elämänvaiheistaan saataisiin lisää tietoja. Toivotaan, että joku tämän vastauksen lukija tietää enemmän ja jakaa tietonsa.
Heikki Poroila
Tässä joitakin kirjoja, joissa on tietoa ja historiaa ruoasta ja ruokalajeista:
- Ruoka-Kalevala, eli, Makumuistoja Suomesta / toimittanut Jani Kaaro
- Klassikkoruokia : reseptit & tarinat / Tiina Rantanen
- Ihmiskunnan syötävä historia / Tom Standage
- Parasta pöytään : suomalaisen gastronomian historia / Kari Martiala & Helena Lylyharju
- À la carte : ravintolaruokien historiaa / Anita Viitasaari
Voisikohan kyse olla Kaj Chydeniuksen laulusta Ennustus. Marja Packalén esittää sen äänilevyllä Haittaako järki? : KOM-teatterin lauluja vuosilta 1982-83 (1985) ja CD-levyllä KOM-teatteri: 35 vuotta lauluja (2006).
Marja Packalénin esittämästä Elegia-nimisestä laulusta ei ole löytynyt tietoja.
Helmet-kirjastoilla on lainattavia energiamittareita. Voit etsiä Helmet-haulla ne kirjastot, joissa mittareita on lainattavissa, kirjoittamalla hakuun sanan energiamittari.
Energiamittareita ei voi varata, kuten ei muitakaan lainattavia esineitä.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Jos kysymyksellä tarkoitetaan kultaan sidottua Venäjän ruplaa v. 1900, niin asian voi selvittää rahamuseon rahanarvolaskurilla. Ensin kohdasta ”vertaa valuuttoja” voi muuttaa v. 1900 Venäjän 200 000 ruplaa Suomen markoiksi. Tämän jälkeen rahanarvolaskurissa voi muuttaa saadun summan euroiksi syöttämällä ensin ao. summa markkoina vuoteen 1900 ja pyytämällä nykyarvoa euroissa. Valitettavasti rahamuseon rahanarvolaskuri on juuri nyt remontissa. Sen pitäisi korjautua parin viikon sisällä.
Oulu oy:n puusepänteollisuudesta on kirjoitettu yrityshistoriikki "Vasala, Paavo: Puusepänteollisuutta 90 vuotta Oulussa : Osakeyhtiö Puuseppä Oulussa, Oulu oy:n puusepäntehdas, Oulux oy". Luettelointitietojen mukaan teos on kuvitettu. Finna-hakupalvelu sisältää kirjastojen kokoelmien lisäksi myös museoiden ja arkistojen materiaalia. Haussa on mahdollista hakea kirjallisuuden lisäksi mm. kuvia. Hakemalla hakusanalla "Oulu oy" ja rajaamalla aineistomateriaalin kuviin saa kuvia Oulu oy:n eri tuotantoyksiköistä. Kuvien tietojen yhteydessä on myös tiedot kuvien käyttöoikeuksista.https://finna.fi/
Alkuperäinen Suspiria-kauhuelokuva pääsi Suomessa elokuvateatteriesitykseen vasta vuonna 2017. 40 vuotta valmistumisensa jälkeen. Elokuvaa esitettiin ilman tekstitystä.Lähteet:Avola, Pertti : Tällainen on kauhuelokuvien klassikko Suspiria – visuaalisesti häikäisevä painajaissatu saapui Suomen valkokankaille 40 vuotta ensi-iltansa jälkeen. HS 2.11.2027 Elonet : Suspiria
Vaikka kirjaston tietokannat ovat ilmeisesti jo tuttuja niin annan silti muutamia vinkkejä PIKI-verkkokirjastomme hyötykäyttöön. Ehkäpä asiasanojen käyttäminen tiedonhaussa onkin jo tuttua.
Tämä vastaus tulee nyt Tampereen kaupunginkirjastosta sillä Pirkkalan kirjasto ei ole tämän etätietopalvelun vastaajakirjasto. Joten mainitsemani tietokannat ovat kaikki käytössä Tampereen kaupunginkirjastossa, mutta osa niistä voi löytyä myös Pirkkalasta.
PIKI-verkkokirjastostamme http://kirjasto.tampere.fi/Piki? hakiessa kannattaa tehdä haut etsimästänne aiheesta käyttämällä kahden hakusanan yhdistelmää. Itse tein haun yhdistämällä kahdelle eri asiasanariville kirjoittaen hakusanat Internet ja lapset (kumpikin eri hakuriville). Tulosjoukko oli...
Hei!
Löysin yhden sanaston, jossa on genetiikan termejä mm. englannin kielellä: Biass-Ducroux, Francoise: "Glossary of genetics in English, French, Spanish...". Amsterdam: Elsevier, 1970. Tämä ei kylläkään ole kovin uusi teos. Se on lainattavissa Helsingin yliopiston Viikin tiedekirjastosta. Suomenkielistä genetiikan sanastoa tai sanakirjaa en löytänyt.
Englanninkielinen suhteellisen uusi biologian sanakirja on esim.: Thain, N.: "The Penguin dictionary of biology" 11th ed. London: Penguin Books, 2004. Lainattavat kappaleet ovat Helsingin kaupunginkirjaston Töölön ja Itäkeskuksen kirjastoissa.
Richard Adamsilta on suomennettu seuraavat kirjat:
Keinumorsian. (The Girl in a Swing, 1980). Suom Kristiina Rikman. WSOY 1986.
Ruohometsän kansa. (Watership Down, 1972). Suom Kersti Juva. WSOY 1975.
2.laitos: Suuri Suomalainen Kirjakerho 1976.
Ruohometsän tarinoita. (Tales from Watership Down, 1996). Suom Kersti Juva. WSOY 1997.
Ruttokoirat. (The Plague Dogs, 1977). Suom Panu Pekkanen. WSOY 1978.
Shardik. (Shardik, 1974). Suom Kristiina Rikman. WSOY 1980.
Täydellisen listan hänen kirjoistaan löydät sivulta:
http://www.fantasticfiction.co.uk/authors/Richard_Adams.htm
Kajaanin kaupunginkirjastosta löytyy seuraavanlaisia teoksia, joista tietoa kannattaa etsiä: Suomen maatalouden historia, osat 1-3, sekä Niemelä: Talonpoika toimessaan : Suomen maatalouden historia.
Suomen maatalouden historia 1-3 kattaa aikakaudet esihistoriasta 1870-luvulle (osa 1), 1870-luvulta 1950-luvulle (osa 2) ja jälleenrakennuskaudesta EU-Suomeen (osa 3). Jokaisessa osassa käsitellään karjataloutta ja jalostuksen muotoutumista vaiheittain, joten suoraa vastausta ensimmäiseen kysymykseen on vaikea antaa, koska tarkka aikakausi ei ole tiedossa.
Osasta kolme löytyy vastaus keinosiemennykseen ja myöskin osittain omistuskysymykseen: "Keinosiemennys merkitsi suurta murrosta karjanjalostuksessa. Suomessa keinosiemennystoiminta alkoi...
Kuppien valmistajista ja erityisesti hinta-arvioista kannattaa kysyä vanhojen astioiden myyntiliikkeistä, tässä muutama Astiataivas https://www.astiataivas.fi/ ja Huutokauppa Helander https://www.helander.com/fi. Myös Facebookissa on keskusteluryhmiä keräilijöille, https://www.facebook.com/search/top/?q=arabia-iittala-ker%C3%A4ily-k%C3…
En löytänyt näitä leimoja tästä ruotsinkielisestä sivusta, jossa on suomalaistenkin posliinivalmistajien leimoja, http://www.signaturer.se/index.htm Leimoja on aika vähän julkaistu hakemistoina, https://www.makupalat.fi/fi/k/all/hae/?search_api_views_fulltext=leimat
Someron kaupunginkirjastosta löytyy kirjallisuutta posliinista ja sen keräilystä, https://somero.finna.fi/Search/Results?...