Brian Jacquesin Redwallin tarusta on tänä syksynä syyskuussa ilmestynyt suomeksi viides osa Salamandastronin aarre, jonka ISBN-numero on: 951-1-16621-2. Kuudes osa ei ole vielä ilmestynyt.
Kaupungistuminen on maailmanlaajuinen ilmiö, eli yhä useampi maapallon ihmisistä asuu kaupungeissa. Aiheesta voi lukea vaikkapa Ylen uutisesta (8.5.2014) tai peda.net-kouluverkon maantieteen oppimateriaalisivuilta:
https://yle.fi/uutiset/3-7226925
https://peda.net/valkeakoski/opetuspalvelut/pk/tyry/oppiaineet/maantieto/ge-rinne/maantieto2/suomi2/1tskrp/kogil
THL:n 21.9.2021 julkaisemasta tiedotteesta https://thl.fi/fi/-/thl-ohjeistanut-kuntia-lyhyella-annosvalilla-rokote… :
"THL suosittelee, että alle 30-vuotiaille miehille ei toistaiseksi tarjota kolmansia rokoteannoksia. mRNA-rokotteen saaneilla on sekä Suomessa että muissa maissa ilmennyt sydänlihastulehdusta eli myokardiittia enemmän kuin väestöllä keskimäärin. Riski on suurempi nuorilla miehillä toisen koronarokoteannoksen jälkeen.
Tapaukset ovat kuitenkin myös nuorilla miehillä harvinaisia, ja oireita saaneet nuoret miehet ovat yleisesti toipuneet hyvin.
”Toiseen mRNA-rokoteannokseen liittyvä sydänlihastulehduksen riski tiedetään tutkimusten ja seurannan ansiosta hyvin pieneksi ja taudinkuva pääosin lieväksi. Siksi...
Suomen kansallisbibliografia Fennican mukaan Raili Moberg on suomentanut ranskasta Jean-Paul Sartren teoksen Les mots, Sanat (1965) ja Sébastien Japrisot'n teoksen La dame dans l'auto, Nainen autossa (1967).
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbi…
Säveltäjien elämäkerroissa käsitellään yleensä myös teoksia, mutta ei kovin yksityiskohtaisesti. Sibeliuksesta on kirjoitettu useita elämäkertoja. Aineistoa löytyy myös verkosta, esimerkiksi Helsingin Suomalaisen Klubin tuottamalta Jean Sibelius -verkkosivustolta (https://www.sibelius.info/suomi/index.html). Kimmo Korhonen on kirjoittanut laajan elämäkerran Selim Palmgrenista. Kirjassa on myös teoshakemisto. Pekka Kostiaisesta ei ole tähän mennessä kirjoitettu varsinaista elämäkertaa, mutta Hanna Maria Pishro on tehnyt hänestä kuorosäveltäjänä opinnäytteen.Kun etsit tietoa säveltäjästä ja hänen teoksistaan kirjastojen luetteloista, esimerkiksi Finnan avulla, käytä säveltäjän nimeä aiheena eli asiasanana. Voit kokeilla tarkentaa hakua...
Hei,Helsinki-Vantaan lentokentällä ei osattu vastata tarkemmin kysymykseen betonisista karhupatsaista. Löysin kuitenkin muutaman vaihtoehdon sinulle. Ensimmäinen on patsas tullikoira Danista. Sen on suunnitellut ja rahoittanut taiteilija Maija Hyvönen Hossain. Patsaan on toteuttanut taiteilija Antti Nordin.Toinen mahdollisuus on Vantaan Tikkuraitti-nimisellä kävelykadulla sijainnut karhupatsas. Se on tehnyt taiteilija Risto Leinonen vuonna 1987. Lähteet:Karhupatsas tärveltiin Tikkurilassa | HS.fiTiedosto:Risto Leinonen Karhut 1987.JPG – WikipediaHelsinki-Vantaalle tuotiin harvinainen patsas – esikuvana toimi tv:stä tuttu Dani-koira | Paikalliset | Helsingin UutisetHelsinki-Vantaan lentokentän palvelut, taide ja nähtävyydet:Palvelut ja...
Pirkko Saisiosta ja hänen tuotannostaan löydät tietoa esimerkiksi suomalaisten kirjastojen kirjallisuusverkkopalvelu Kirjasammosta:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Acharacter_12317602213101
Lisäksi esimerkiksi Yle Areenassa on katsottavissa dokumentti Pirkko Saisiosta, Ammattina kirjailija -dokumenttisarjassa:
https://areena.yle.fi/1-1335091
Suomen kielellä löytyy kirjastostamme tällainen teos:
Kiljunen, Veikko, Taidemaalarin materiaalioppi
Englannin kielellä löytyy mm tämä:
Kanduth, Rian, Picture framing
Ensimmäinen näyttäisi olevan paikalla sekä pääkirjaston Musiikki ja taide -osastolla että Palosaaren kirjastossa, jälkimmäinen Palosaarella.
Suomenkielisiä kirjoja aiheesta näyttäisi muutenkin olevan vähän, esim. Helsingistä löysin tämän yhden meillä olevan lisäksi vain yhden: Emeli Mårtenson, Tee itse kehysket, vuodelta 2002, jonka toki voi sieltä tilata meille kaukolainaksi,joka maksaa vain ilmoitusmaksun verran. Kaukolainapyynnön voi jättää kirjallisena kaikkiin toimipisteisiimme tai sähköpostilla osoitteeseen kasi.kirjasto@vaasa.fi.
Toinen vaihtoehto on tehdä ko....
Oletko katsonut Anja Snellmannista tietoja esim. kirjasta Suomalaisia kirjailijoita, Otava 2004.
Internetistä hänestä löytyy tietoja esim.
Sanojen aika -sivustolta http://kirjailijat.kirjastot.fi/
ja kustantaja Otavan kotisivuilta http://www.otava.fi löydät lisätietoja ja jopa Snellmanin sähköpostiosoitteen.
Opettajanne lienee tarkoittanut Harri Hietikon Tampereen yliopiston vuonna 2008 julkaisemaa väitöskirjaa Valta, johtajuus, tuho ja toivo J.R.R. Tolkienin teoksessa Taru sormusten herrasta eli "Management by Sauron". Vaski-kirjastoista väitöstä on saatavana vain Raisiosta, tietokannasta (www.turku.fi/vaski) voit varata kirjan yhden euron varausmaksulla itsellesi lainattavaksi mihin tahansa Vaski-kirjastoista.
Väitöksestä on olemassa myös verkkoversio, sitä pääsee lukemaan ainakin Tampereen yliopiston kirjaston sivujen kautta osoitteesta
http://acta.uta.fi/teos.php?id=11121
Hietikko on julkaissut samasta aiheesta toisenkin kirjan; Management by Sauron : Sormusten herran johtamisopas / Harri V. Hietikko, Atena, 2010.
HelMet-verkkokirjastoa selattaessa kirjan kohdalla oleva teksti ”hyllyssä” tosiaan tarkoittaa, että kirja on hyllyssä siinä kirjastossa, jonka kohdalla teksti lukee. Jos teet kirjasta varauksen, kirja voi olla tilassa ”hyllyssä” muttei välttämättä siinä kirjastossa, josta haluat kirjan noutaa. ”Hyllyssä” merkitsee silloin, että kirja on hyllyssä sen omistajakirjastossa. Varaus on noudettavissa, kun omissa tiedoissa kirjan kohdalla lukee ”odottaa noutoa”. Tämä on kieltämättä hiukan hämäävää.
Internetin kautta varattaessa kirjoja ei haeta useinkaan aivan saman tien hyllystä. Varaukset sisältävä hakulista otetaan joitakin kertoja päivässä, jolloin varatut kirjat poimitaan hyllystä. Pienissä kirjastoissa lista otetaan yleensä harvemmin kuin...
Mahdollisia suomennoksia voit tarkistaa Suomen kansallisbibliografiasta, Fennica-tietokannasta (osoite: http://fennicaw.lib.helsinki.fi/ ).
Fennica sisältää tiedot Suomessa painetuista tai muuten valmistetuista monografioista, kausijulkaisuista, kartoista, audiovisuaalisesta aineistosta sekä atk-tallenteista sekä ennakkotietoja lähiaikoina ilmestyvistä julkaisuista. Lisätietoa Fennicasta löydät osoitteesta: http://www.lib.helsinki.fi/hyk/kt/fennica.html
Suomen kansallibibliografian Fennican mukaan "Kontu: Pohjois-Karjalan maanviljelysseuran neuvontalehti" ilmestyi Joensuussa Pohjois-Karjalan maanviljelysseuran julkaisemana vuosina 1956 - 1969.
Vuosina 1974 - 1980 lehti ilmestyi nimellä "Kontu : Pohjois-Karjalan maatalouskeskuksen tiedote" Pohjois-Karjalan maatalouskeskuksen julkaisemana ja vuosina 1984 - 1994 lehden nimi oli "Kontu : Pohjois-Karjalan maatalouskeskuksen neuvonta- ja järjestölehti". Kyse on siis samasta lehdestä, mutta sen alaotsake muuttui vuosien aikana.
Lehden julkaisutietoja voi tarkastella Fennicasta, johon pääsee alla olevasta linkistä.
https://finna.fi
Ehdottaisin vaikka teosta John Green: Tähtiin kirjoitettu virhe tai Lauren Oliver: Delirium, rakkaus on harhaa. Sinun ehkä kannattaisi myös tutustua nuortenkirjoja esittelevään Sivupiiriin http://www.sivupiiri.fi/ tai Kirjasammon vinkki- ja suosittelupalveluihin http://www.kirjasampo.fi/. Näiden sivustojen avulla voi löytää hakusanoilla ja vinkkien avulla kiinnostavia teoksia.
Otan osaa suruunne. Kun kortilla ei ole lainoja tai muita asioita kesken, sen voi poistaa missä tahansa toimipisteessä. Lähetän toiveen Helmet-palvelunumerosta Helmet-palautteeseen. Vantaan kaupunginkirjaston pääkirjasto on Tikkurilassa, yhteystiedot ja puhelinnumerot löytyvät täältä, http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Tikkurilan_kirjasto/Yh… .
Riihimäen kirjaston verkkosivuilla kerrotaan, että kirjastossa on Muuntamo-niminen tila, jossa asiakkaat voivat itsepalveluna ja maksutta digitoida VHS-nauhoja, LP-levyjä, c-kasetteja, dioja, negatiiveja ja valokuvia.
Lisätietoa digitointimahdollisuudesta ja mm. laitteiden varaamisesta voit lukea alla olevasta linkistä.
https://www.riihimaki.fi/kirjasto/musiikki/digitointihuone-muuntamo/
Kyseessä on todennäköisesti Dominique Sigaudin Aavikkoromaani. Hyvä kuvaus teoksesta löytyy oheisesti linkistä https://kiiltomato.net/dominique-sigaud-aavikkoromaani/
Kajaanin kaupunginkirjastossa kyseistä kirjaa ei ole.
Kuulokojeita myyvien yritysten sivulta löytyy jonkin verran tietoa kuulon alememisesta ja siihen liittyvistä yksityiskohdista. Kuulotekniikka-yrityksen sivulla kerrotaan, että ikäkuulossa ensimmäiseksi korvan kuulemista taajuuksista alkaa heiketä korkeiden äänien kuulokyky. Lisäksi mainitaan, että puheessa äänteistä muun muassa konsonantit k, p, s, l, ja t soivat korkeilla taajuuksilla, https://kuulotekniikka.com/tietoa-kuulosta/
Terveyskirjaston artikkeli ikäkuulosta, https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00840
Kuuloliiton tietoa kuulosta, https://www.kuuloliitto.fi/kuulo/kuulo-ja-kuulovammat/
Kysyin apua Kuurojen liiton kirjastosta. Sieltä vastattiin näin:
Valitettavasti kirjastomme tietopalvelulla ei...
