Lumon kirjasto, jonka palautuslaatikkoon olit kirjasi jättänyt, on lauantaina avoinna klo 10-16. Palautuslaatikko on tarkoitettu nimenomaan aukioloaikojen ulkopuolella tapahtuvaa palautusta varten, ja silloin palautuspäiväksi tulee aina seuraava aukiolopäivä. Viime lauantaina laatikko oli tyhjennetty ennen aamukymmentä, ja seuraava tyhjennyskerta on vasta maanantaiaamuna.
Jatkossa kannattaa tuoda palautukset sisälle kirjaston palautusautomaattiin, niin ne tulevat heti käsitellyksi.
Tällä kerralla on poikkeuksellisesti viikonlopusta kertyneet maksut, 0,80 € otettu pois.
Eräpäiviä on automaattisesti jatkettu sulkuajan yli siten, että lainat alkavat erääntyä vasta kesäkuussa. Lisätietoa kirjojen palauttamisesta Helmet-kirjastojen osalta löydät osoitteesta https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Palautuksia_aletaan_vastaanottaa_Helmetk(210346).
Tanskalaiselokuva Russian Pizza Blues (1992) on näytetty MTV3-kanavalla elokuussa 1999.
Valtakunnallisen Finna-hakupalvelun mukaan elokuvasta ei näyttäisi olevan DVD-versiota lainattavissa Suomen kirjastoista.
Mahdollista ostettavaa DVD-kappaletta voi yrittää etsiä esimerkiksi verkon myyntipalstoilta.
Elokuva on mahdollista katsoa suoratoistona KAVIn tiloissa Helsingissä, joko kirjastossa tai Radio- ja TV-arkiston asiakaspisteellä.
Kirja saattaa olla Ruta Sepetys: Harmaata valoa. Helmet Ainakin tarina on samantapainen.
Takakannen teksti kertoo:""Oletko koskaan miettinyt, minkä arvoista ihmiselämä on? Sinä aamuna ostin veljeni hengen taskukellolla."
On vuosi 1941, ja kesän tuomat huvitukset, ensitreffit ja taidekoulu täyttävät 15-vuotiaan Lina Vilkasin ajatukset. Eräänä yönä kaikki muuttuu. Neuvostoliiton salainen poliisi tunkeutuu väkivalloin hänen kotiinsa ja Lina, hänen äitinsä ja veljensä karkotetaan Siperiaan. Linan kuolemaan tuomittu isä viedään erikseen vankileirille.
Lina taistelee paitsi pysyäkseen hengissä myös järjissään työleirillä, jossa arjen epäinhimillisen raatamisen tarkoituksena on kuluttaa ihminen loppuun. Lina alkaa dokumentoida rankkaa...
Turun yliopiston kirjaston Volter-tietokannasta ei löytynyt ko. kaivauksista julkaisuja. Netistä paras artikkeli löytyi Yleltä, muttei ehkä ole syvyydeltään kysyjän toivoma https://yle.fi/a/3-5796915
Ylen artikkelissa haastateltu tutkija Hanna-Maria Pellinen näyttää kuuluvan edelleen Turun yliopiston henkilökuntaan. Sivustolla ei ole hänen yhteystietojaan, mutta jos kysyjä saisi ne laitoksen johtajalta selittäessään asiansa.
https://www.utu.fi/fi/yliopisto/humanistinen-tiedekunta/arkeologia/yhte…
Else Lassilan Hyväntuulenlaakso-teoksessa (1995) seikkailee Kitja-niminen henkilö. Romaanin salamaalaiset muistuttavat ulkoisesti hieman peikkoa. Voisiko tämä olla etsimäsi kirja?
Yngve Bäckin,joka kuului Prisma taiteilijaryhmään, öljymaalaus "Kutova tyttö" (1936, 90X65) kuuluu Ateneumin taidemuseon kokoelmiin:
http://www.fng.fi/fng/html4/fi/ateneum/collecti/period/default.htm Klikkaa tässä vasemmalla taiteilija- ja teoshaku.
Valtion kuvataiteen keskusarkistolla on erittäin hyvät diakokoelmat suomalaisten taiteilijoiden teoksista ja myöskin teosluetteloita (saat selvitettyä onko Bäckillä muita samannimisiä töitä) ja vanhoja näyttelyluetteloita. Tässä kannattaa myös muistaa Prisma-taiteilijaryhmän näyttelyt. Kannattaa ottaa yhteys arkistoon, luultavimmin sinne pitää varata aika.
Esittely ja yhteystiedot saat klikkaamalla kuvan alla YHTEYSTIEDOT palkkia:
http://www.fng.fi/fng/rootnew/fi/kka/kka-arkistot-kokoelmat-...
Vastausta kysymykseesi ei löydy yhdellä klikkauksella. Kirjastoilla on omat kirjastojärjestelmänsä ja näitä Sinun pitäisi käydä erikseen katsomassa saadaksesi vstauksen. Joillakin kirjastoilla tosin on yhteinen kirjastojärjestelmä, kuten pääkaupunkiseudulla, Helmet-järjestelmä. Lähde alkuun sivulta www.kirjastot.fi ja sieltä Frank-monihaku.
Harald: nimen alkuperä on muinaisgermaaninen Hariwald, joka tarkoittaa sotajoukon tai kansan johtajaa, (hari=sotajoukot, wald=johtaa). Pohjoismaissa ja Englannissa Harald on ollut kuninkaiden nimi, esim. Norjassa Harald Kaunotukka (k. noin vuonna 930) ja Tanskassa Harald Sinihammas. Suomesta tunnetaan 1300-luvulta muutama Haralder. Suomen almanakassa nimi on ollut muutamissa eri kirjoitusasuissa: Haraldus, Harald, Haarald.
Hendry: todennäköisesti muunnos nimestä Henrik, joka taas on pohjoismainen muoto muinaissaksan nimistä Haimrich (haim=koti, talo ja rich=mahtava) ja Heinrich (hagan=hovi ja rich=mahtava). Useita rinnakkaismuotoja: englannin Henry ja Harry, ranskan Henri, latinan Henricus, tanskan Hendrik, saksan Heinz, italian Enrico ja...
Tällaista mahdollisuutta ei ikävä kyllä vielä ole. Asia on selvityksessä ja toivottavasti verkkomaksamismahdollisuus saadaan käyttöön mahdollisimman pian. Maksut voi maksaa missä tahansa HelMet-kirjastossa.
Oletan seuraavassa, että kysyjä haluaa tietää, minkä laulun alkusanat hän on kysymykseen kirjoittanut. Kysymyksessä on Erkki Frimanin sävellys "Orvokkiseppele" Vexi Salmen tekstiin. Kappale on suosittu häävalssi.
Heikki Poroila
Tieteellisten kirjastojen Linda-tietokannan mukaan kirjaa löytyy ainoastaan Jyväskylän, Kuopion, Turun ja Tampereen Yliopistojen kirjastoista. Kaukolaina-pyynnön voit tehdä Helsingin kirjastojen kautta. Kysy lähimmästä kirjastostasi tarkempia ohjeita. Voit tehdä pyynnön myös Internetin kautta osoiteessa: http://www.lib.hel.fi Valitse kirjastopalveluiden opas, sieltä löydät Kaukopalvelu henkilöasiakkaille.
Laulupuu-ohjelmasarjaa esitettiin vuosina 1987 - 1989.
Laulupuusta on tietoa Ylen Elävässä arkistossa sekä Elonet Kansallisfilmografiassa.
Sarjasta tehty videotallenne sisältää yhdeksän jaksoa, mutta lähteistä ei käy ilmi onko kyseessä vain valikoima vai koko sarja.
Sarjan jaksojen kokonaismäärää voi tiedustella Ylen palautesivun kautta.
Waffen-SS joukoissa palveli suuri määrä eri kansallisuuksia. Leijonanosan joukoista muodostivat luonnollisesti saksalaissyntyiset sekä suurissa erissä valloitetuilta alueilta ja liittolaismaista värvätyt vapaaehtoiset. Waffen-SS oli kuitenkin laaja organisaatio jossa palveli myös yksittäisiä vapaaehtoisia yllättävistäkin maista.
Kirjallisia lähteitä näin pienistä ryhmistä on haastavaa löytää, mutta www-sivut ja keskustelupalstat antavat tosiaan ymmärtää, että Waffen SS-joukoissa palveli myös kourallinen amerikkalaisia, irlantilaisia ja japanilaisiakin. On syytä toki muistaa, että saksalaisiin joukkoihin värväytyi paljon saksalaistaustaisia Volks/Reichsdeutsch-henkilöitä ympäri maailmaa. Heitä oli luonnollisesti paljon myös esim....
Hal Sirowitzin runo Lukutunti on englanninkieliseltä nimeltään Reading Lesson. Sirowitzin runokokoelman Mother said (1996) sisällysluettelo löytyy esimerkiksi alla olevasta linkistä Brown University Libraryn sivulle. Äiti sanoi -kokoelman suomensi Hanna Kjellberg vuonna 2000.
Sirowitz, Hal: Äiti sanoi (suom. Hanna Kjellberg, Like, 2000)https://search.library.brown.edu/catalog/b2515383
https://finna.fi
Tammikuun 1960 Aamulehdet löytyvät Tampereen kaupunginkirjastosta mikrofilmattuina. Kuvia ja artikkeleita niistä voi skannata pääkirjaston mikrofilmihuoneessa käytettävissä olevilla laitteilla. Koneet ovat varattavissa asiakaskoneiden ajanvarausohjelmassa (maksimikäyttöaika 3 tuntia päivässä).
Matarma nimisiä henkilöitä on digi-ja väestötietoviraston mukaan 7 ja Matarmaa nimisiä henkilöitä 22. Nimien alkuperästä en löytänyt tarkkaa tietoa, mutta sukunimi-info-sivustolla nimen Matarmaa arvellaan tulevan Venäjältä ja Latviasta.
Lisää voi lukea sivustolta:
https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/matarmaa.html
Digi-ja väestötietoviraston nimipalvelu:
https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/
Kannattaa kysäistä asiantuntijoilta esim. Luontoportti.fi tai esitteestä Kodin kutsumattomat vieraat
Voit myös kokeilla kirjoja. Helmet hakuun hakusanaksi tuhohyönteiset ja sitten rajaus kirjaan, kieleen ja aikuisten kokoelmaan. Helmet hakutulos
Esim. Elinympäristömme pienet tuholaiset : viihtyvyys- vai terveyshaitta / Tuula Putus tai Rohmut ja riesat / toimittanut Outi Nummi
