Norjalaisten risteilyalusten rekrytointisivustolle pääset ainakin osoitteella http://www.cruiselinejob.com/norwegian.htm ja sieltä vapaita työpaikkoja selaamaan linkistä cruise ship jobs . Muita samankaltaisia sivuja löytyy Googlesta mm. hakusanoilla norwegian cruises employment. Hakusanat cruise jobs norway vievät myös hakusi kannalta hyvälle aloitussivulle.
Hämeenlinnan kaupungin sivuilta löytyy ajantasaisinta tietoa kaupunginosista sekä karttapalvelu, jossa kaupunginosat voidaan näyttää kartalla: https://www.hameenlinna.fi/asuminen-ja-ymparisto/asuminen/asumaan/kaupunginosat/. Samassa karttapalvelussa on mahdollista lisätä kaupunginosakartan päälle vielä postinumeroalueet näkyville, jolloin kartasta näkee helposti, mikä postinumero kuuluu millekin alueelle. Suora linkki karttapalveluun, jossa on esivalittuna kaupunginosat: Hämeenlinnan kaupungin karttapalveluValitsemalla vasemmasta yläreunasta hampurilaisvalikon takaa "Valitse kartalla näkyvät tiedot" -> "Alueita", pääset valitsemaan kartan päälle postinumeroalueet.
Internetissä toimivat kirjoittajafoorumit ovat tosiaankin aika sekalainen joukko, joiden taso ja aktiivisuuskin voi vaihdella aika lailla. Siksi on vaikea sanoa mistä niistä saisit parhaimman avun käsikirjoitustasi ajatellen. Rihmasto on tietysti kirjoittajafoorumeista tunnetuimpia ja sitä ylläpitävät ainakin ammattimaiset tahot, eri maakuntien taidetoimikunnat: http://www.rihmasto.ma-pe.net/. Netissä surffaillessani silmiini osui eräs kirjallisuusblogi, jossa pohdittiin kirjoittajafoorumien hiipumista ja keskustelun siirtymistä blogeihin: http://usvazine.vuodatus.net/blog/271225
Myös tekstilajisi on aika erityinen ja kirjoittajapiireissä harvinaisempi, ainakaan monilla kirjoittajafoorumeilla ei mainita lajityyppeinä kuin proosa ja...
Vuonna 2007 henkilötyövuosien määrä yleisissä kirjastoissa oli
4 772,97. Tarkemmat tiedot yleisten kirjastojen henkilökunnasta selviävät seuraavasta lähteestä:
http://tilastot.kirjastot.fi/Default.aspx?pageId=Statistics/Default&Sta…
Tieteellisten kirjastojen henkilökuntamäärä vuoden 2007 lopussa oli 2068,2. Tieteellisillä kirjastoilla on oma tilastotietokantansa:
https://yhteistilasto.lib.helsinki.fi/statistics.do?action=list_view&ty…
Samoista lähteistä löytyvät myös tiedot kirjastojen toimipisteiden lukumäärästä.
Tapio Rautavaaran v. 1969 levyttämä valssi ”Muistoissain muuttumaton” alkaa sanoin: Löytänyt en, turhaan mä hain maisemaa nuoruuden... Kappaleen keskivaiheilla on sanat: Muistoissain mä siirryn lapsuusmaisemaan ... Kappaleen on säveltänyt Toivo Kärki ja sanoittanut Tuula Valkama.
Nuotinnos kappaleeseen löytyy kokoelmasta Tapio Rautavaara: Reissumiehen taival : lauluja (ISBN: 951-757-223-9)
Äänitteenä kappale on Tapio Rautavaaran CD-kokoelmassa ”En päivääkään vaihtaisi pois : sata levytystä vuosilta 1946-1979” (julkaistu 1995, Fazer) tai v. 2008 julkaistussa ”Kulkurin taival : kaikki levytykset 1946-1979” (Warner Music Finland)
Aineiston saatavuuden voi tarkistaa Aalto-kirjastojen verkkokirjastosta:
www.aaltokirjastot.fi
Hei
Hämeenlinnan kaupunginkirjastossa on lainattavissa Hirvosen teos kun aika loppuu. Voitte varata teoksen osoitteessa https://vanamo.verkkokirjasto.fi tai voitte soittaa asiakaspalveluun (03)621 2612.
Kirjautumalla Helmetiin kirjastokorttisi numerolla ja pin-koodilla voit omissa tiedoissasi tallentaa lainaushistorian. Voit itse aloittaa ja lopettaa lainaushistorian tallentamisen milloin tahansa. Lainaushistoriastasi näet mitä olet lainannut ja voit myös lähettää listan sähköpostiisi. Muut lainaajat tai kirjaston henkilökunta eivät voi tarkastella lainaushistoriaasi eivätkä muuttaa sitä.
Ohjeet löytyvät täältä:
https://luettelo.helmet.fi/screens/e_help_fin.html#lainaushistoria
Ilmatieteen laitos on kerännyt säähavaintotietoja vuosikymmenien ajalta ja tätä tietoa pääset vapaasti tarkastelemaan. Avaa Havaintojen lataus sivusto ja valitse etsittäväksi tiedoksi ilman lämpotila ja havaintopisteeksi Kaisaniemi. Voit tietoja vaikka kuukausi kerrallaan ja kirjata ylös lämpimimpien lauantaiden päivät.
https://www.ilmatieteenlaitos.fi/havaintojen-lataus
Lauantaiden päivämäärät voit tarkistaa vaikka vuoden 1986 almanakasta :
https://almanakka.helsinki.fi/fi/arkisto/yliopiston-almanakat-universitetets-almanackor-1608-1999/1900-luvun-almanakat.html
Olisikohan kyseessä Anne Rothin kirja Sekundakroppa : elämäni kilpirauhaspotilaana? Sen on julkaissut Docendo vuonna 2019.
Lisätietoa kustantajan sivuilla: https://docendo.fi/sivu/tuote/sekundakroppa/2441177
Helsingin kaupunginkirjastoon ei enää hankita uusia Standardisoimisliiton julkaisuja. Standardisoimisliitolla, jonka puoleen kääntymistä suosittelen, on oma kirjastonsa. Siitä saatte lisätietoja osoitteessa http://www.sfs.fi/palvelut/kirjasto/ Kyseisillä sivuilla on maininta, että myös Helsingin Yliopiston kirjaston kokoelmiin kuuluu suomenkieliset SFS-standardit.
Biomassakertymä tarkoittaa yksinkertaisesti biomassan kertymistä eli lisääntymistä. Biomassalla tarkoitetaan jonkin populaation tai alueen elävän aineksen kokonaismäärää tietyllä hetkellä; biomassa ilmaistaan joko tuore- tai kuivapainona tai jouleina. Tietenkin voidaan puhua myös joidenkin tiettyjen eliöiden biomassasta tai biomassakertymästä jossakin tietyssä ekosysteemissä.
EnDic 2000: ympäristösanakirja s.63
Biologian sanakirja (2001) s. 81
Alla olevista tekstinäytteistä näet esim. missä tekstiyhteyksissä käsitettä käytetään:
http://www.agronet.fi/maataloustieteellinenseura/julkaisut/poste/ka01ha…
http://www.vyh.fi/poltavo/yva/metsa/loppur.htm
Näiden kirjojen kanssa voisit päästä alkuun, ne ovat varattavissa Helmet-kirjastosta:Kansallispuku / Leena Holst. "Kirjassa käydään läpi 1800-luvun rahvaan juhlapuvuista alkava kansallispuvun historia sekä kansallispuvun tyypit, osat, materiaalit ja tekniikat."Suomalaiset kansanpuvut ja kansallispuvut / Toini-Inkeri Kaukonen. "Kirja käsittelee kansanpukuja vaatekappale ja alue kerrallaan, kansallispukuja niiden syntyvaiheista lähtien sekä esittelee lyhyesti kaikki suomenkielisten alueiden puvut, jotka kirjan ilmestymiseen mennessä oli koottu." (Eerola)Tästäkin teoksesta voisi olla hyötyä, se on mahdollista tilata kaukolainana (maksullinen): Ken kantaa Kalevalaa : 1835 Kalevala 1985 : Museoviraston ja Kalevala koru oy:n näyttely (...
Ulla Lehtosen kirjoista saattaisi olla mukava aloittaa. Ulla Lehtonen on luonnonmukaisen viljelyn uranuurtajia Suomessa.
Kirjaston aineistotietokannasta osoitteessa http://www.helmet.fi/
löydät kirjaston kokoelmissa olevat Lehtosen kirjat. Kirjoita hakuruutuun sanat ulla lehtonen ja tee haku. Kirjojen sijaintitiedot saat esille klikkaamalla nimekettä, joka on linkki.
Voit hakea kirjoja myös kirjoittamalla hakuruutuun sanan vihannesviljely.
Tarkoitatkohan laulukaskasta? Laulukaskaita on olemassa eri lähteistä riippuen noin 1500-4000 eri lajia, jotka elävät pääasiassa trooppisilla ja subtrooppisilla alueilla. Laulukaskaiden toukat elävät maan alla ja saavat ravintonsa kasvien juurista. Toukat viettävät maan alla useita vuosia, ennen kuin ne kehittyvät täyteen mittaansa aikuisiksi kaskaiksi ja nousevat maan pinnalle. Esimerkiksi Yhdysvalloissa tavataan niin sanottua seitsentoistavuotiskaskasta, jonka kehittyminen kestää 17 vuotta, minkä ajan se viettää miltei kokonaan maan alla. Tämän lajin kaskaat ovatkin tunnettuja periodisesta kuoriutumisestaan, sillä niitä tavataan vain kerran 13 tai 17 vuodessa suurina parvina.
Lähteet:
Maailman eläimet. Selkärangattomat. (Tammi, 1989)...
SUOMEN JÄÄKIEKON A-MAAJOUKKUE 1928-2012
Tehtyjä maaleja 5082
Päästettyjä maaleja 5430
(Tilanne 5.3.2012)
Kysymykseen vastasi Suomen Urheilukirjaston Tietopalvelu
Muut lähteet:
Jääkiekkokirja 2011-2012: Suomen jääkiekkoliiton ja SM-liigan virallinen kausijulkaisu (Jääkiekon SM-liiga 2011)
http://www.urheilumuseo.fi/Default.aspx?tabid=2976
Suomen merimuseoon kannattaa ehkä ottaa yhteyttä. Merimuseon asiakirjakokoelmissa on Merenkulkulaitoksen vanhaa aineistoa, johon kuuluu myös suomalaisten kauppa-alusten miehityskortit vuosilta 1938-1981, jotka on järjestetty alusten nimen mukaiseen järjestykseen. Kortteihin on merkitty alukseen otetusta miehistöstä seuraavat tiedot: nimi, toimi aluksella, ottokatselmuspaikka ja -päivämäärä sekä päästökatselmuspaikka ja -päivämäärä. Kortteihin merkittiin 1940-50-lukujen vaihteeseen asti vain päällystö, minkä jälkeen myös miehistö pääsi mukaan kortteihin. Miehistökortit tehtiin aluksi vain ulkomaanliikenteen aluksista, mutta myöhemmin myös kotimaanliikenteessä olleista aluksista. Kortit löytyvät mikrofilmattuina myös Liikennevirastosta....
Juhani Linnoisen kirjoittama Katto pois! : 40 vuotta suomalaisessa ajoneuvoteollisuudessa (Turun Sanomat, 2000) on tosiaan melkoinen harvinaisuus kirjastojen kokoelmissa. Kuitenkin se on saatavana helmet-kirjastoista. Tällä hetkellä ainoa kappale on lainassa, eräpäivä on 27.3.2024. Voit varata kirjan ja saat sen haluamaasi helmet-kirjastoon. Varausjonoa teokseen ei juuri nyt ole.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1375608__Skatto%20pois__O…
Wikipedian artikkelissa kerrotaan, että Eteläranta 8:ssa nykyisin sijaitseva rakennus on nimeltään Kirkon talo (ruots. Kyrkans hus) ja se on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon hallintorakennus. Kirkkohallitus ja Kirkon eläkerahasto ostivat Kirkon talon vakuutusyhtiö Ilmariselta vuonna 2012 ja Kirkkohallitus muutti tiloihin kesällä 2014. Arkkitehtitoimisto Ola & Ethel Hanssonin suunnittelema talo on alun perin rakennettu Finska Ångfartygs Aktiebolagetin eli Suomen Höyrylaiva Osakeyhtiön (SHO) toimistoksi vuonna 1955. SHO:n jälkeen talossa ovat toimineet muun muassa Japanin Suomen-suurlähetystö ja asianajotoimisto Hannes Snellman.Näiden tietojen perusteella vaikuttaa siltä, että rakennus ei ole ollut asumiskäytössä.Lisätietoja...
Helsingin kaupunginkirjaston eri toimipisteistä on saatavana "Sininen laulukirja" - 180 suosikkilaulua; ISBN 951-757-328-6. Nuoteissa on sanat, melodia ja kitaran soinnut.
