Kiinnostava kysymys! Vertailtaessa lukuja kunnittain selviää seuraavaa:
Suurimmat pudotukset luvuissa ovat Rovaniemellä (-3 466 712), Joensuu+Kontiolahti+Liperi+Outokumpu+Polvijärvi(-2 181 625), Jyväskylällä (- 2 115 522) ja yli 500 000 pudotukset ovat myös Kauhajoella, Porvoolla, Sodankylä+Pelkosenniemi+Savukoski ja noin 20 muulla yli 100 000.
Yksi selitys tähän saattaisi olla kirjastojen liittymisessä kirjastokimppaan, jolloin laskutapa olisi tosiaan muuttunut. Myös uudessa järjestelmässä tilastointitapa saattaa olla erilainen. Joissain kohtaa epäilen kyllä ihan pilkkuvirhettäkin (Kärsämäki).
Kannattaa ottaa yhteyttä suoraan näihin kuntiin ja kysyä, jos asia kiinnostaa enemmänkin.
Suomen kansallisbibliografia Fennican mukaan Søren Ulrik Thomsenilta ei ole suomennettu yhtään kokonaista teosta.
Lahden runotietokannasta löytyy tieto, että Thomsenilta on suomennettu ainakin yksi runo, joka on suomeksi saanut otsikon "Olen niin kyllästynyt rockmusiikkiin". Runon on suomentanut Senta Terässalmi ja se on luettavissa antologiasta "80-90 : pohjoismainen antologia" (Laatusana, 1990). Runo on teoksesta Nye digte (1987), mutta runon alkukielistä nimeä ei tietokannassa mainita.
https://finna.fi
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
http://www.litteratursiden.dk/forfattere/soeren-ulrik-thomsen
https://finna.fi/
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen aineistotietokannasta http://www.libplussa.fi voi etsiä aineistoa aiheen mukaan. Myös englanninkielinen aineisto on asiasanoitettu suomeksi. Haussa voi tehdä rajauksen haluamalleen kielelle. Tietokannasta selviävät myös aineiston saatavuustiedot.
Teoksia voitte etsiä esimerkiksi asiasanoilla ja asiasanapareilla:
-tiimityö
-viestintä yritykset
-ongelmanratkaisu
-strateginen suunnittelu
Asiasanoja on löydettävissä lisää VESA-Verkkosanastosta http://vesa.lib.helsinki.fi .
Todettakoon, että myös Helsingin Liiketalouden Ammattikorkeakoulun kirjastotietokanta löytyy verkosta osoitteesta http://www.helia.fi/kirjasto .
Tiimityöstä Helsingin kaupunginkirjastossa on mm. seuraava teos: Teamworking, 2000;...
Kirja näyttäisi löytyvän Turun yliopiston Feeniks- kirjastosta. Kirjastokortti ja lainaaminen on siellä maksutonta.
Täältä löytyvät kirjan saatavuustiedot: https://www.finna.fi/Record/volter.1847581
Täältä löytyy tietoa Turun yliopiston kirjaston asiakkuudesta: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/kirjasto/asiakkaana-kirjastossa
Täältä löytyvät Turun yliopiston kirjastoyksiköiden yhteystiedot ja aukioloajat: https://www.utu.fi/fi/yliopisto/kirjasto/aukioloajat-yhteystiedot
Tilastokeskuksen sivuilla on linkkejä (http://tilastokeskus.fi/tk/el/kva_ajankaytto.html) ja kirjallisuusviitteitä (http://www.stat.fi/tk/el/kva_artikkelit.html) suomalaisten ajankäytöstä. Viitteissä mainittu, kattava Hannu Pääkkösen ja Iiris Niemen Suomalainen arki - ajankäyttö vuosituhannen vaihteessa (2002) löytyy pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoista. Suomen tilastollisessa vuosikirjassakin kulttuuri- ja vapaa-ajan taulussa on usean vuoden tilastoja seurustelusta perheen kanssa ja muusta ajankäytöstä.
Anna Erikssonin kappale Kesällä kerran löytyy juuri julkaistusta kokoelmasta Suomi-iskelmä 2007 (Helsinki, F-kustannus, 2007) ISBN: 978-952-461-142-8.
Kokoelma on suurimmassa osassa Suomen maaakuntakirjastoja vielä hankintavaiheessa - Kuopiossa se näkyi olevan jo lainattavana. Kokoelma on hankinnassa myös Jyväskylän kaupunginkirjaston kokoelmiin ja siihen voi tehdä varauksen jo tässä vaiheessa. Varauksen voit tehdä netissä osoitteessa: http://www.aaltokirjastot.fi. Voit myös soittaa musiikin tietopalveluun p. 014-624448 (ma-pe 11-20 ; la 11-16)
Olisikohan etsimäsi teos Atso Almilan Ameriikka:
http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=almila+ameriikka&searchscope=9…
http://fi.wikipedia.org/wiki/Atso_Almila
http://www.akateeminenlaulu.fi/suomi/kuvia.html
Jos se ei ole tämä, niin lähetäthän uuden kysymyksen!
Et kertonut tarkemmin mikä sijaintisi Euroopassa on. Vastaajissamme ei ollut ketään Eurooppaa viime aikoina busseilla tai junilla kiertänyttä, jolla olisi ollut omakohtaisia vinkkejä aiheesta. Eräs Tukholmasta Kööpenhaminaan pari kesää sitten junalla matkustanut kollega tosin kertoi, että Euroopassa junalippujen hinnat toimivat vastaavasti kuin lentolippujen hinnatkin, joinakin päivinä saattaa olla todella edullisia tarjouksia joillekin reiteille, jos hyvä tuuri käy, voi päästä vaikka puoleen hintaan! Näin ollen junalippujen hinnat eivät ole samalla lailla vakioita kuin Suomessa. Käytännöt siis voivat vaihdella maakohtaisesti. Kannattaa siis kysellä suoraan sijaintimaasi rautatieasemalta.
Helsingin Sanomissa oli taannoin juttu bussilla...
Sulasol ry:n sivulla on selattavissa varsin laaja Sulasolin julkaisemien diskanttikuoronuottien luettelo. Luettelo on tekijän mukaan aakkosissa, musiikkityylin mukaan sitä ei ole ryhmitelty.
http://www.sulasol.fi/nuotit/diskanttikuoro/
Lähimmän kirjaston kuoronuottikokoelmia voi tutkiskella sen verkkokirjastosta valitsemalla (tarkassa haussa) hakukriteeriksi luokka ja kirjoittamalla siihen 78.3413 (naiskuorojen luokkanumero) sekä valitsemalla aineistolajiksi nuotin.
Outi-kirjastojen kokoelmista tehdyn tällaisen haun tulos löytyy tästä linkistä: https://oukasrv6.ouka.fi/Intro?boo1=NOT&booC=NOT&dat0=78.3413&dat1=heng…;
Listauksessa nuotin nimestä klikkaamalla näkee, mitä kappaleita nuotti sisältää. Monet kuoronuotit sisältävät...
Teoksesta Kodin satuaarteet 3: Kissa Viirusilmä: slaavilaisia satuja (1987) löytyy kroatialainen kansansatu Susiveljekset. Samoin kirjasta Slaavilaisia satuja (1974) löytyy Susiveljekset.
Valitettavasti emme löydä yksityishenkilöiden osoitteita, puhelinnumeroita tai sähköpostiosoitteita. Sähköpostiosoitteiden hakuunkaan ei ole oikein pätevää hakukonetta.
Voit ehkä kysyä sähköpostia ystävilta. Heidän yhteystietonsa saat esim. Fonectan palvelusta tai myös maksullisesta Digi- ja väestötietoviraston palvelusta https://dvv.fi/osoitepalvelu
Valitettavasti Helmet-kirjastojen esineistä ei löydy lainattavaksi dokumenttikameraa. Itäkeskuksen kirjaston kokoushuone Kanervassa on käytettävissä dokumenttikamera https://varaamo.hel.fi/resources/awvgi3jrkdua?date=2022-09-12
Madonreikä on hypoteettinen tunneli läpi maailmankaikkeuden rakenteen. Alun perin puhuttiin Einsteinin - Rosenin sillasta. Siinä mustaksi aukoksi romahtanut tähti repi valtavalla gravitaatiollaan maailmankaikkeuden kudokseen aukon, johon materia katosi. Teorian mukaan musta aukko voisi olla yhteydessä toisaalla maailmankaikkeudessa sijaitsevaan valkoiseen aukkoon. Yhä hypoteettinen valkoinen aukko ei päästäisi mitään sisäänsä, mutta se sylkisi ulos mustaan aukkoon joutuneen materian.
Madonreiässä maailmankaikkeudessa olisi siis kaksi etäällä sijaitsevaa aukkoa, joiden välillä olisi silti yhteys. Fyysikot John Wheeler ja Charles Misner keksivät nimen vuonna 1957 julkaistussa artikkelissa. Heidän esittämässään vertauksessa ...
Taskukirjastoon lisätyt suosikit eivät valitettavasti siirry Helmet-verkkokirjaston mobiilisivustoon. Tästä on kerrottu Helmet-sivustolla https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Taskukirjas….
Data ei myöskään ole saatavilla Helsingin kulttuurin ja vapaa-ajan it-organisaation kautta. Taskukirjaston ylläpidosta vastasi Espoo ja sieltä aiemmin saadun ja tiedotteessa olevan tiedon mukaan data ei ole saatavilla. Näin vastaa Helsingin kaupunginkirjaston sovelluspäällikkö.
Kyselykierros kollegoiden keskuudessa tuotti tulokseksi että monikin on juuri yläkouluikäisenä lukenut Stephen Kingin kirjoja. Riippuu toki paljon myös nuoresta, miten herkkä on, mutta usein nuoria kiinnostaa juuri jännitys ja kauhu. Ainakin muutamissa Kingin teoksissa on nuoria päähenkilöinä, esimerkiksi hänen esikoisromaaninsa Carrie sijoittuu koulumaailmaan ja kertoo koulukiusatusta 16-vuotiaasta tytöstä, joka huomaa omaavansa telekineettisiä voimia ja lopussa kostaa kiusaajilleen. Tästähän voisi vaikka aloittaa ja katsoa miten toimii juuri tälle 7-luokkalaiselle? Teoksen saatavuustiedot voit tarkistaa pääkaupunkiseudun Helmet-verkkokirjastosta: Helmet-verkkokirjasto | helmet.fi
Kirjastotietokannoista ei löydy tästä aiheesta kirjoitettua kirjaa. Sen sijaan aiheesta löytyy useita lehtiartikkeleita. Lahtelainen ylilääkäri Tapio Rantanen löysi selityksen siihen, mikä kemikaali tuoleissa aiheutti allergiaoireita. Rantasen tutkimus julkaistiin heinäkuussa 2008 arvostetussa brittiläisessä ihotautialan lehdessä British Journal of Dermatology (numero 159 (1): s. 218-221). Rantanen esitteli julkaisuaan myös tv:ssä YLE:n Kuningaskuluttaja-ohjelmassa keväällä 2008. Samaan aikaan tutkimus oli esillä Suomessa mm. seuraavissa lehdissä: Duodecim 124 (2008): s. 13 ja Helsingin Sanomat 24.4.2008 (http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Lääkäri+löysi+selityksen+myrkkytuoli-ihottumaan/1135235849503).
Keväällä 2009 ihottumaa...
Porin kaupunginkirjastossa on seuraavia teoksia uinninopetuksesta:
Helenius, Martti: Peruskoulun liikunta 7 : uinti (WSOY 1984)
Koskinen, Pentti: Uinnin opetuksen perusteet (Suomen uimaopetus- ja hengenpelastusliitto 1984)
Uinninopetuksen opas (Suomen uimaopetus- ja hengenpelastusliitto 1992)
sekä videokasetti
Uimakoulu (Yleisradio 2000).
Aineiston saatavuuden voi tarkistaa osoitteesta http://kirjasto.pori.fi/riimi/zgate.dll
Aleksi-artikkelitietokannasta löytyi mm. seuraavia viittauksia:
Kohta mennään koiraa: rantauimakoulussa lapset tottuvat viileäänkin luonnonveteen/ Kaaja, Susanna
Helsingin sanomat 13.7. 2001
Polskis! sanoi pikkuneiti: eka kerta uimahallissa/ Kiuru, Titta
Vauva 1/2001
Leikin varjolla uimaan!/ Kujansivu, Nina
Vauva 6-7...
Sisällisodan jälkeen Suomessa tosiaan suunniteltiin maan valtiomuodoksi perustuslaillista monarkiaa. Eduskunta ehti jo lokakuussa 1918 valita Suomen kuninkaaksi Hessenin prinssin Friedrich Karlin. Maailmanpoliittisen tilanteen muuttuessa hanke kuitenkin kariutui.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_kuningaskuntahanke
Vaikka virallista kruununperimysjärjestystä Suomen kuningaskunnalle ei koskaan säädetty, on pidetty todennäköisimpänä, että hallitsijamme olisi nykyäänkin Hessenin suvusta. Tällöin kuninkaamme voisi olla vuonna 1918 valitun Friedrich Karlin pojanpojan poika, valokuvaajana työskentelevä Philipp von Hessen. Hänestä on mediassa viime vuosina kirjoitettu varsin paljon ja näitä juttuja voi verkossakin lueskella.
Diane Keatonin Brother and Sister on saatavilla useissa englanninkielisissä äänikirjapalveluissa, muun muassa Amazonissa ja Google Books -palvelussa. Löydät ne Googlen tai muun hakukoneen avulla, kun haet "diane keaton brother and sister audiobook". Kirjan kuuntelu ko. äänikirjapalveluissa on useimmiten maksullista.
Suomen kirjastojen kokoelmissa tätä äänikirjaa tai e-kirjaa ei valitettavasti ole. Tarkistin saatavuustilanteen sivustolta ekirjasto.kirjastot.fi, josta voi hakea kätevästi kaikkien kirjastojen e-kirja- ja äänikirjakokoelmista kerralla.
