Jos etsit Bachin 13. preludia ja fuugaa teoskokonaisuudesta "Das Wohltemperierte Klavier", BWV 846-893, se löytyy varmasti lähimmästä musiikkiaineistoa lainaavasta kirjastosta.
Viveka-nimen alkuperään on vastattu jo aiemmin. Sivulta http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx kirjoita Etsi arkistosta -laatikkoon sana viveka ja paina Hae (ylin Hae-nappi).
Nimet ja niiden kantamuodot ovat hyvin vanhoja, mutta juuri tuon kirjoitusasun yleisyyden Suomessa 1900-luvulla voit tarkistaa Väestörekisterikeskuksen Nimi-palvelusta https://192.49.222.187/Nimipalvelu/. Valitse vasemmalta etunimihaku ja kirjoita laatikkoon viveka. Nimeä on alettu antaa 1940-50-luvuilta lähtien.
Tällainen pro gradu -työ löytyi aiheesta, sen voi yrittää saada kaukolainaksi lähikirjaston kautta.
Karppinen, Kaarina : Security measurement based on attack trees in a mobile ad hoc network environment. Oulu, 2005,
61 s.
Opinnäyte: Pro gradu -työ : Oulun yliopisto , tietojenkäsittelytieteiden laitos
Teoksen kieli: eng,
Asiasanat:
attack tree, information security, network security ,
security metrics, ad hoc network, AODV, MIPv6, hyökkäyspuu,
tietoturva, verkkotietoturva, tietoturvan mittaaminen
Ammattikorkeakoulujen kirjastoista, erikoiskirjastoista eikä kunnallisista kirjastoista löytynyt näillä sanoilla mitään teoksia.
Kyllä löytyy. Rauman kirjastossa on Hans Wilhelmin ja Leena Järvenpään Unten ulapoille sekä kirjana että erillisenä cd:nä. Molemmat löytyvät pääkirjaston ja Kourujärven kirjaston nuortenosastoilta.
Ilmeisesti laulua ei ole suomennettu. Etsimme suomennosta lukuisista kirjastotietokannoista mm. Suomen kansallisdiskografia Violasta, Suomen kansallisbibliografia Fennicasta ja runotietokannasta Linkki maailman runouteen.
Todettakoon, että Suomessa kappaletta "Old Swansea Town Once More" on esittänyt turkulainen Shanty Singers kuoro, esityskielenä siis englanti.
En ole saanut lääketieteellistä koulutusta, joten en pysty suoraan vastaamaan kysymykseesi. Suosittelenkin, että konsultoit omaa lääkäriäsi täsmällisen vastauksen saadaksesi.
Aiheesta löytyy kuitenkin tietoa myös internetistä. Esimerkiksi Jyväskylän kaupunginkirjaston koneilta pääsee Terveysportti-tietokantaan, jossa on luettavissa luotettavia artikkeleita sairauksista ja niiden hoidosta. Sieltä löytyy hakusanalla "pneumonia" monia keuhkokuumetta käsitteleviä artikkeleita, joissa käsitellään myös taudin hoitoa. Tietokannassa on luettavissa esimerkiksi Suomen lääkärilehdessä (2004;59(18): s. 1901-1903) julkaistu Seppo Saarelaisen artikkeli "Keuhkokuumeen hoito terveyskeskuksessa". Suomen lääkärilehti tulee Jyväskylän kaupunginkirjastoon...
Nostradamuksen runomuotoiset ennustukset löytyvät esimerkiksi työryhmän suomentamasta teoksesta Nostradamus - profetioita vuosille 1555-3797 (1997). Teoksen saatavuus sekä muita Nostradamuksen ennustuksia ja niiden tulkintaa sisältäviä kirjoja löytyy esimerkiksi Plussan nimekehaulla. Hakusana kannattaa katkaista (nostradamu#).
Levyn voi palauttaa mihin tahansa HelMet-järjestelmän kirjastoon, kunhan palautuksen yhteydessä kertoo, mistä on kysymys ja mihin kirjastoon levy pitää palauttaa (se ei välttämättä näy levystä itsestään). Tässä tapauksessa omistaja on Kirjasto Omena Espoossa (voi myös sanoa E23).
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Tämä kirja "Kavereita nolla" (Tammi 2015) ei löytynyt varmaankaan sen takia, että tekijän sukunimi on Junttila, ei Junttinen. Kannattaa siis yrittää uudelleen :)
Heikki Poroila
Tikkurilan kirjasto
Kerkko Hakulisen ja Sirkka Paikkalan teoksesta "Pariisista Papukaijannokkaan : suomenkieliset ulkomaiden paikannimet ja niiden vieraskieliset vastineet" löytyy runsaasti maantieteellisten paikkojen ja siis myös merien nimiä suomeksi ja muilla kielillä. Alla olevassa linkissä on kuvaus teoksesta. Teos näyttää löytyvät oman kirjastoalueenne kokoelmista.
Wikipediassa on luettelo merialueista. Klikkaamalla kunkin alueen nimeä pääsee edelleen sivulle, josta on alueesta lisää tietoa, usein mm. nimi alueen kielellä. Nimiä löytyy kätevästi myös siirtymällä vasemmassa laidassa oleville muun kielisille sivuille.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_merialueista
http://www.kotus.fi/files/2317/Tiedote_Papukaijannokka.pdf
Sitaatti sivulta http://www.mol.fi/Tietoa/Ammatti/00/0/8/1/08110.html: "Perustutkintona on ylempi korkeakoulututkinto, johon sisältyy informaatiotutkimuksen aineopintoja. Informaatiotutkimus voi olla joko pää- tai sivuaineena. Opetusta annetaan Oulun ja Tampereen yliopistoissa sekä Åbo Akademissa. Eräissä ammattikorkeakouluissa annetaan kirjastoalan koulutusta." Lisätietoja vaatimuksista saa oppilaitosten sivuilta (esim. http://syy.oulu.fi/opo/), kyseisten opilaitosten opinto-oppaista ja työvoimatoimistojen tietopalvelusta.
Ekaluokkalaiset voivat ekaluokkalaiskampanjan yhteydessä syyskuussa halutessaan vaihtaa maksutta lasten korttiin, vaikka heille olisi jo aiemmin tehty aikuisten kortti. Muille alle 18-vuotiaille kortin vaihtajille maksu on käyttösäännöissä määritelty kaksi euroa ja 18 vuotta täyttäneille kolme euroa. Ensimmäiseksi kortiksi kaikki asiakkaat voivat jatkossa valita peruskortin tai lastenkortin.
Kortteja on lähetetty jo kaikkiin kirjastoihin, joten niitä on jo saatavissa.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Lapsille_oma_Helmetkirjastokortti(171155)
Keksimäsi lause muodostuu kahden triftongin, kolmen eri vokaalin jotka ovat peräkkäin eri kirjaimia, sanasta.
Kaksi eri sanaa sisältäviä samankaltisia lauseita on joitakin muitakin, vaikka ýleisiä ne eivät yleiskielessä ole. Mieleen tulee:
Auo yöaie! (jälkimmäinen sana ei ole triftongi vaan viiden eri vokaalin yhdistelmä)
Ei aio uia. ( "uia" olkoon tässä esimerkkinä puhekielestä tai murteellisesta ilmaisusta)
Hauska neljän vokaalin sana on 'eioo', joka kyllä yleensä esiintyy partitiivissa: esimerkiksi 'myydä eioo:ta.
Valitettavasti makeisia valmistavasta Haribo-yrityksestä ei löydy tietokirjoja Suomen kirjastoista. En onnistunut löytämään myöskään Hariboa käsitteleviä lehtiartikkeleita, joita olisi saatavissa Suomessa. Koska kyseessä on saksalainen yritys, tuntuisi kirjallisuutta löytyvän jonkin verran saksaksi. Näitä kirjoja ei kuitenkaan tällä hetkellä löydy Suomen kirjastoista. Esimerkkejä saksankielisestä kirjallisuudesta ovat Bettina de Cosnacin Die Riegels: Die Geschichte der Kultmarke Haribo und ihrer Gründerfamilie (2006) sekä Kordula Wernerin Das große Haribo-Buch (2001).
Haribo-yrityksestä löytyy suomeksi jonkin verran perustietoa esimerkiksi heidän omilta verkkosivuiltaan. Yhdysvaltalaisen Smithsonian-instituutin julkaisemasta Smithsonian...
Jukka Kuja on suomentanut Elmer Diktoniuksen runon Hjältegravar, Sankarihaudat. Runo on julkaistu Kirjallisuuslehdessä 1/1936. Voit lukea runon myös teoksesta Lävistetty sydän : runoja sodasta ja rauhasta (toim. Kalevi Kalemaa, 1979)
Etsimäsi Aira Sinervon runo, jonka otsikko on itseasiassa Ei ole enää tietä, on julkaistu Kirjallisuuslehdessä 15/1935. Runo on luettavissa myös teoksesta Aseettomuuden voima : runoja sodasta ja rauhasta (toim. Kalevi Kalemaa, 2007).
https://www.finna.fi/Record/piki.237332?sid=4183102998
https://www.finna.fi/Record/piki.788906?sid=4183111542
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/689703?page=3
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/502361?page=21
Tietoja Viipurin linnasta löytyy mm. seuraavista teoksista:
Viipurin linna : sen vaiheet ja nähtävyydet,
Korpela. Viipurin linnaläänin synty,
Mäkinen. Suomen vanhat linnat,
Gardberg. Suomen keskiaikaiset linnat,
Utrio. Vuosisatainen Viipuri
Verkossa kannattaa tutustua seuraavaan linkkiin:
http://www.viipuri2000.vbg.ru/index_fi.html
Ei ole.
Leena Lehtolainen julkaisi esikoisteoksensa "Ja äkkiä onkin toukokuu" kaksitoistavuotiaana, viittä vuotta myöhemmin seurasi toinen nuortenkirja "Kitara on rakkauteni". Näiden jälkeen seurasi pitkä tauko, jonka jälkeen hän ei ole julkaissut nuortenkirjoja.
Lähteet:
Kotimaisia nykykertojia. 1-2
Sanojen aika http://kirjailijat.kirjastot.fi/kirjailija.aspx?PersonId=50&PageContent…
Toisessa maailmansodassa, osana Italian armeijaa palveli kaksi libyalaista jalkaväkidivisioonaa. Nämä osallistuivat Pohjois-Afrikan taisteluihin liittoutuneita vastaan. Myös pienempiä, erillisiä yksiköitä on saattanut olla olemassa. Libyalaissotilaiden määrä Italian armeijassa on ollut ainakin 30 000 henkeä.
Lisätietoja muun muassa seuraavista englanninkielisistä artikkeleista:
http://en.wikipedia.org/wiki/Military_history_of_Libya
http://en.wikipedia.org/wiki/Italian_Libya
Lisätietoja muun muassa seuraavista teoksista:
Jowett, Philip: The Italian Army 1940-45: Africa 1940-43 (2001)
Paoletti, Ciro: A Military History of Italy (2008)
