Tässä muutamia esimerkkejä kirjailijoista, joiden tuotantoon voisit tutustua: Minna Canth, Juhani Aho, Ilmari Kianto, Maria Jotuni, Maiju Lassila, Joel Lehtonen, Toivo Pekkanen, Frans Emil Sillanpää, Väinö Linna, Hannu Salama, Pentti Haanpää, Paavo Rintala, Veijo Meri, Helvi Hämäläinen, Anja Kauranen ja Kari Hotakaisen Juoksuhaudantie.
Voit tutustua aiheeseen myös mm. seuraavista kirjoista: Kirstinä Leena: Kirjallisuutemme lyhyt historia, Laitinen Kai: Suomen kirjallisuuden historia, Suomen kirjallisuushistoria 1-3, Kirsitinä Leena: Aikuisopiskelijan äidinkieli, Äidinkieli ja kirjallisuus - käsikirjallisuus.
Hyvää tietoa saat myös tästä linkistä:http://oppi.preview.jyu.fi/kirjallisuuden_aikajana/1900-luvun-suomalain…
Tiedustelemasi kappale löytyy cd-levynä Sky: The Great Balloon Race pääkaupunkiseudun kirjastosta Espoosta Leppävaaran kirjastosta luokasta 78.891. Oman kirjastosi kautta kaukopalvelupyynnön täyttämällä cd-levy lähetetään asiakkaan kotikirjastoon, josta sen saa lainaksi.
Kyseessä voi olla Marjatta Kurenniemen Leenan sininen päivä (1975).
Aivan täysin tuntomerkit eivät täsmää, mutta Rillikka-lehmän ja sen
vasikan hoivaaminen ovat juonen kannalta keskeisiä.
Aira Kuurinmaan Leikisti (1978) taitaakin olla tarkoittamasi teos.
Siinä Mervi-tyttö hoitaa Kultasuu-vasikkaa ja juhannustakin vietetään.
EU-maissa voimassa olevan tekijänoikeuslainsäädännön lähtökohtana on, että tekijänoikeutta ei voi kokonaan luovuttaa toiselle, vain taloudelliset oikeudet voi myydä, vuokrata tai lahjoittaa. Tällaista osittaistakaan luovutusta ei ainakaan kiistatta voi tehdä kysymyksessä ehdotetulla tavalla. Jotta oikeuksien luovutus olisi oikeudellisesti kestävä, täytyisi asiasta tehdä molempien osapuolten allekirjoitukset sisältävä sopimus.
Monet nettipalvelut kyllä käyttävät menettelyjä, joilla he ilmoittavat tekijänoikeuden siirtyvän itselleen, jos palvelun käyttäjä lähettää heille jotain tai käyttää palvelua tietyllä tavalla. En tiedä, onko tällaisen menettelyn laillisuutta vielä testattu, mutta ainakaan kiistaton se ei ole eikä sillä ole vaikutusta...
Helmet kirjavarastosta löytyy julkaisusarja Helsingin maalaiskunnan kunnalliskertomus. Saatavilla ovat julkaisut vuosilta 1931-1948.
Muita teoksia Helsingin maalaiskunnasta Helmet-kirjastoissa:
-Helsingin maalaiskunta, WSOY, 1968
-Leppänen, Lauri: Helsingin maalaiskunta-Vantaanjoen vauras pitäjä, Otava, 1961
Vanhempia tilastoja voisi tiedustella Tilastokirjastosta.
Kysymyksen sinne voi lähettää joko sähköpostilla tai lomakkeella.
Tilastokirjaston yhteytiedot voi tarkistaa sivulta http://www.stat.fi/tup/tilastokirjasto/index.html
Yhteydenottolomake löytyy klikkaamalla kyseisellä sivulla otsikkoa Tietopalvelu ja neuvonta.
Tilastokirjaston tietopalvelupäivystys vastaa numerossa 029 551 2220 ma–pe klo 9.00–16.00
Saat netistä helposti tietoa ja kuvia musta leski -hämähäkistä tekemällä haun sen tieteellisellä nimellä "Latrodectus mactans". Esimerkiksi Google-haun kautta ( http://www.google.com/ ) tieteellisen nimen avulla löytyi sivu http://www.nejm.org/content/1997/0336/0023/1649.asp jossa varoitusmerkki näkyy hyvin.
Suomessa Musiikkiarkisto on valtakunnallinen keskusarkisto, joka tallentaa suomalaiseen musiikkiin tai Suomeen liittyvää aineistoa taidemusiikkia ja kansanmusiikkia lukuun ottamatta. Heillä on laajat kokoelmat erilaisia musiikkitallenteita ja aiheeseen liittyvää syvää tietämystä. Vanhoista tallenteista voi kysyä sieltä. Elleivät he voi auttaa, he osaavat ainakin neuvoa eteenpäin.
Musiikkiarkisto: https://www.musiikkiarkisto.fi/
Levyjen arvoa voi yrittää etsiä myös kansainväliseltä https://www.discogs.com/ -sivustolta. Sivustolta löytyy hyvinkin vanhojen ja harvinaisten tallenteiden hinta-arvioita ja muuta äänitteisiin liittyvää tietoutta.
Tuulisen saaren kirjakauppiaassa kuvaillaan monia oikeita kirjoja, mutta The Late Bloomer on keksitty kirja. Kirjailija Gabrielle Zevinin nettisivulla kerrotaan, että teos saanut piirteitä esimerkiksi Nicole Kraussin kirjasta The History of Love (suomennettu nimellä Rakkauden historia) ja Peter Pounceyn kirjasta Rules for Old Men Waiting (ei ole suomennettu).
Englanninkielisellä sivulla https://gabriellezevin.com/ajbooks/ voi tutkia tarkemmin kirjassa mainittuja kirjoja.
Espoosta ja ja pääkaupunkiseudulta löytyy useista kirjastoista kirjankierrätyspisteitä. Tuo niihin kohtuullinen määrä kirjoja kerralla ja sen kuntoisia ja sisältöisiä, että voisit viedä ne omaan kotiisi ilolla. Oheisesta listauksesta löydät koko maan kirjastojen kierrätyshyllyt.
https://hakemisto.kirjastot.fi/services/service/kirjakierratyspiste
Arkkitehti Kai Blomstedt on yleisen kirjaston lähdekirjallisuudessa kovin tuntematon henkilö. Finna-haku "Blomstedt, Kai" antaa 16 osumaa (https://www.finna.fi), lähinnä Arkitekten-lehden artikkeleita. Mukana on myös viite Blomstedtin Teknillisen korkeakoulun diplomityöhön "Tennis-stadion" vuodelta 1934. Se on saatavilla Aalto-yliopiston kautta. Lisätietoja Kai Blomstedtin töistä voisi tiedustella Arkkitehtitoimistojen liitosta (atl.fi), vaikka heidän sivuiltaan löytyvästä hakuportaalista ei suoraan löytynytkään tietoja Kai Blomstedtista. Samoin Arkkitehtuurimuseon kirjaston Finna-haku antoi nollatuloksen. Arkkitehtuurimuseosta saattaisi kuitenkin olla apua Blomstedtin suunnittelemien rakennusten kartoittamisessa. Linkki...
Elämäntarinasta tulee mieleen Minna Craucher. Olisiko kyse hänestä?
Craucherista on kirjoitettu elämäkerta:
Selén, Kari
Madame: Minna Craucherin levoton elämä (WSOY, 1991)
Kirja on lainattavista monista Helmet-kirjastoista:
www.helmet.fi
Parhaiten asiasi hoituu mielestäni, kun seuraat kotikuntasi kirjaston kokoelmatietokantaa osoitteessa http://porsse.porvoo.fi:8003/
Sain sieltä tarkasta hausta asiasanalla viikinkiaika 47 teosta.
Tuo Vuoden kirjat -luettelo, jonka mainitsit on melko laaja, siihen sisältyy Suomen Kustannusyhdistyksen jäsenkustantajien (viime vuonna yli 40 kpl) tuotanto. Luettelo löytyy myös verkosta osoitteesta http://credosun.credo.fi/vuodenkirjat/ Toki siitä puuttuu kustantajia. Laitan tähän muutamien nettiosoitteita (nämä kustantamot kylläkin keskittyvät enemmän kaunokirjallisuuteen) Like http://www.likekustannus.fi/ Revontuli http://www.revontuli.net/ Sammakko http://www.sammakko.com/ Vastapaino http://www.vastapaino.fi/
Sivulta http://www.booknet.fi/...
Aleksis Kiven Seitsemän veljestä on kertomus, joka kerrotaan niin runon,
proosan kuin draamankin keinoin. Romaanissa on siis osia, jotka on kirjoitettu
näytelmädialogin muotoon. Seitsemää veljestä on esitetty paljon näyttämöllä ja
siksi siitä on tehty erilaisia dramatisointeja ja sovituksia Aleksis Kiven muotoileman dialogin lisäksi. Painamattomista esimerkkeinä Kalle Holmbergin ohjaama ja Ritva Holmbergin dramatisoima 70-luvulla Turun kaupunginteatterille ja Jouko Turkan elokuvaversio.
Painettuja sovitelmia: Alpo Rautaseppä: Seitsemän veljestä koulunäyttämölle (1953), Kauppisen näytelmäksi sovittama S.V. (1948)ja Kallion mukailema S.V. (1930).
Listani teoksia löytyy Hämeenlinnan seudun kirjastojen kokoelmista. Suosituksissa on kaunokirjallisuutena ilmestyneitä romaaneja, paitsi listan kaksi ensimmäistä. Asiasanoista saa hiukan kuvaa teoksen painotuksista, esimerkiksi tapahtumapaikoista, hahmojen ammateista, ja niin edelleen. Valitettavasti tapahtuma-aikaa voi asiasanojen perusteella paikantaa 1950-luvun alkuun vain Enni Mustosen teoksen tapauksessa. Lista ei ole missään tärkeys- tai aakkosjärjestyksessä. Mukana on niin tunnettuja kuin vähemmän tunnettuja kirjailijoita.
Haavio, Katarina: 50-luvun tytöt - Päiväkirjat 1951-1956
Asiasanat: nuorisokulttuuri ; päiväkirjat ; elämäntapa : tytöt : 1950-luku
Vainio-Korhonen, Kirsi: Lemmen ilot ja sydämen salat – suomalaisen rakkauden...
Aurinkokellon rakentamisohjeita ja teoriaa löytyy ainakin Aulis Koivusalon kirjasta Teemme aurinkokellon, jonka on julkaissut Tähtitieteellinen yhdistys Ursa vuonna 1982. Teos on lainattavissa kirjastoista mm. Jyväskylästä. Aiheesta on kirjoitettu myös artikkeli Tähdet ja avaruus -lehden numerossa 2 vuonna 1995.
Artikkelin on kirjoittanut Kirsti Vajanto ja sen nimi on Tehdään aurinkokello.
Hei
Olet lähettänyt kysymyksesi Kirkkonummen kirjastoon, joka ei ole kuulu Helmet-kirjastoihin, joten en voi vastata kysymykseen onko korttisi poistettu käytöstä vai ei. Kehotan sinua ottamaan yhteyttä johonkin Helmet.kirjastoon. Jos haluat varata Kirkkonummen kirjaston kokelmasta kirjoja sinun tulee käyttää Kirkkonummen kirjaston korttia.
Muistopuheella tarkoitetaan yleensä siunaustilaisuudessa pidettyä puhetta. Tunnettuja ja kuuluisia suomalaisia muistopuheita ei ole juurikaan koottu kirjojen kansiin. Aikaisemmassa vastauksessamme mainitaan eräs englanninkielinen teos, joka sisältää enimmäkseen amerikkalaisten tunnettujen henkilöiden pitämiä puheita, myös merkkihenkilöille pidettyjä muistopuheita. Vastauksessa oli löydetty myös pari verkkosivua joissa on englanninkielisiä hautajais- tai muistopuheita https://www.kirjastot.fi/kysy/haluaisin-tietaa-tunnetuista-hautajaispuh…
Muistopuheita on julkaistu, niitä voi tutkia Finna.fi:ssa, haulla Puheet -- muistopuhe saa esiin useamman puheen, jotka on valokuvattu, https://finna.fi/Search/Results?sort=relevance&...
Karjalaisen kulttuurin edistämissäätiö julkaisi 1970-80-luvuilla useita nuottikokoelmia luovutetun Karjalan eri puolilta kerätyistä lauluista. Julkaisuissa on laulujen sanat ja melodianuotinnos. Omat julkaisunsa on mm. Impilahden, Kivennavan, Salmin, Sortavalan, Suojärven, Suistamon ja Viipurin alueilta.
Kokoelmien saatavuus Vaski-kirjastoista.