Pääkaupunkiseudun kokoelmista löytyy ainakin seuraavanlainen aihetta käsittelevä teos:
Korhonen, Reijo: Tuhat kiloa miehen maailmaa : auto sielullisena ilmiönä (Otava, 2000)
Teoksen saatavuustiedot voit tarkistaa Helmet-aineistotietokannasta:
http://luettelo.helmet.fi/search~S9*fin/
Lisäksi yliopistokirjastojen yhteistietokanta Linda tuotti hakusanoilla 'miehet' ja 'autot' pari tulosta lisää, jotka näyttivät kuitenkin liittyvän enemmän miesten liikennekäyttäytymiseen:
Heli Vaaranen: Kaaharipoikia ja rappioromantiikkaa: tutkimus erään kaahailukulttuurin elämänilosta ja tuhoisuudesta (Teknillinen korkeakoulu, 2004)
Keskinen, Esko: Nuorten miesten ajoneuvon valinta ja ajotapa (Turun yliopisto, psykologian laitos, 1994)
Teosten saatavuustiedot...
Helsingin kaupunginkirjaston Plussa-tietokannasta löytyi seuraavat kirjaviitteet, jotka käsittelevät metron historiaa: Kankaala: Helsinki-metro, 1976; Helsingin historia vuodesta 1945, s.490-496. Lisää aiheesta saattaa löytyä kirjoista: Herranen: Från hästomnibussar till metro ja Laakso: Metro ja kaupunkirakenne - Helsingin metron vaik... ja saman tekijän toisesta teoksesta: Metro ja kaupunkirakenne-seurantatutkimus. Lisäksi metron historiasta löytyi seuraavat lehtiartikkelit:
Kun Helsinki sai metron : tohtori Reino Castrén on maanalaisen isä, mutta lapsi ei ole hänen : runkolinjasta salateitse lopulliseen päätökseen 1955-1969 (Auto & liikenne) Sainio, Martti HS 1999-05-08
"...olinhan siellä minäkin" (Auto & liikenne) Eloniemi,...
Varhaisten sanakirjaesiintymien perusteella pökeltäminen on alun perin tarkoittanut epäselvästi, sekavasti puhumista tai (asioiden) sekoittamista: 'tala oredigt' (Lönnrot, Finskt-svenskt lexicon), 'undeutlich sprechen' (Erwast, Finnisch-deutsches Wörterbuch), 'confuse, perturbate' (Geitlin, Lexicon Fennico-latinum condidit). Murresanastossa pökeltäminen puolestaan merkitsee tavallisimmin nopeasti liikkumista tai toimimista, rientämistä ("Matti oli kuin -- vasikka , joka pökelsi pitkin keväistä ruohoa", "Mihi hää siint nyt nii sukkelaa pökels", "-- on parempi ensin tuumia asiat ennenkuin pökeltää tekemään").
Silmäilemieni verkkokeskustelujen perusteella pökeltäminen on nykyisessä kielenkäytössämme sangen...
Varsinaisesti silmien vihreiden saamelaisläikkien merkityksestä tai alkuperästä ei tunnu löytyvän tietoa. Alkukielisessä Niemen tekstissä (ruotsi, Koka björn) lainaus kuuluu näin: “Hans ögon var blekblå med gröna samiska stänk. Som jokkarna. Som fjällen.”
Ruotsin stänk tarkoittaa kirjavaa. Kyse olisi siis sinisistä silmistä, joissa on jokien tai tunturien värisiä vihreitä läikkiä. Siitä, onko olemassa perimätietoa siitä, että kyseessä olisi erityinen saamelainen piirre tai ilmiö, ei siis ole tietoa.
Pohdimme kysymystä yhdessä Pajalan kirjaston kanssa. Tämän enempää emme onnistuneet asiaa avaamaan.
Aleksi-lehtiartikkelitietokannasta löytyy mm. seuraavia artikkeleita kysymästäsi aiheesta:
Osta hyvä omatunto / Kelola Kati
MONDO 2007:4, s. 70-71
Helpotusta omantunnon tuskiin / Artto Juhani
KEHITYS 2007:1, s. 31
Lentoliikenne mukaan päästökauppaan / Kauppinen Juha
SUOMEN LUONTO 2007:4, s. 10
Ekoturismia vai egoturismia / Mustonen Pekka
KUMPPANI 2006:5, s. 10-11
Reilusti matkaan / Tarvas Tuomo
KUMPPANI 2005:1, 18-23
Reilusti Suomessa / Järvinen Elina
SUOMEN KUVALEHTI 2006:29, s. 40-47
Hyvällä omallatunnolla : ilmastoystävällinen matkailu...
Helsingin Sanomat 9.12.2006
Kaikki mainitut aikakauslehdet löytyvät Kotkan pääkirjastosta. Saatavuuden voi tarkistaa Kyyti-verkkokirjastosta www.kyytikirjastot.fi. Helsingin Sanomien artikkelit ovat...
Kysyimme kansallisella tasolla kollegoilta ilman tulosta. Kukaan ei tunnu tietävän vastausta tähän kysymykseen. Tunnistaisiko joku lukijoistamme? Helmet -haussa https://www.helmet.fi voi toki etsiä Kajavan teoksia, tilata ne itselleen ja asian tarkistaminen näin on mahdollista varsin kattavasti.
Mustavalkoinen kopiointi onnistuu Turun pääkirjastossa katukerroksen Uutistorilla ja Kirjallisuus ja taiteet -osastolla sekä uudisrakennuksen toisessa kerroksessa, tieto-osastolla. Värikopiointi on mahdollista vain Uutistorilla. Kopiot maksavat 20 senttiä sivu.
On vaikea neuvoa eteenpäin, kun kysymyksessä ei ole mitään vihjettä siitä, mistä lehdestä on kysymys. Monilla kirjastoilla on kuitenkin tarjolla vanhoja sanomalehtiä mikrofilmeinä, joten jos sellaisesta on kysymys, kannattaa kääntyä esimerkiksi Oulun kaupunginkirjaston puoleen. Jos taas on kyse rock-lehdistä, voi ainakin noita vanhempia numeroita olla vaikea löytää muualta kuin Kansalliskirjaston kokoelmasta, jota ei lainata. Jos kysyjä pystyy täsmentämään, mistä lehdestä on kyse, voidaan yrittää auttaa eteenpäin.
Jos tilanne on sellainen, ettei kysyjäkään tiedä, onko noista keikoista jotain kirjoitettu ja jossain lehdessä julkaistu, ollaan ns. perustutkimuksen eli aikaa vievän lehtien selailun tilanteessa. Sellaista palvelua ei tätä...
Hei,Digi- ja väestörekisterin mukaan sukunimeä "Rejsträm" ei löydy Suomesta. Nimellä Rejsträm ei siis löydy tietoa, mutta sukunimi Rejström on hieman yleisempi. Esimerkiksi Tom Rejström on tunnettu suomalainen näyttelijä.Lisää Rejström-sukunimestä voi lukea osoitteesta:Rejström: Sukunimi-info (salste.net)Lähteet:Näyttelijäliitto: Tom Rejström Tom Rejström - Näyttelijäliitto - Skådespelarförbundet ry (nayttelijaliitto.fi)Digi- ja väestövirasto: NimipalveluNimipalvelu | Digi- ja väestötietovirasto (dvv.fi)Sukunimi-info: Tietoa suomalaisista sukunimistäSukunimi-info (salste.net)
Turun kaupunginkirjastosta löytyy vähän pelkästään vauvaperheitä koskevaa kirjallisuutta, kirjoissa käsitellään yleensä lapsiperheitä ja näissä kirjoissa voidaan käsitellä myös vauvaperheitä. Asiasanalla vauvaperheet löytyy Aino-tietokannastamme http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=find2&sesid=1137574673&ulang=… teos Tartu hetkeen: apua ja hoitoa päihteitä käyttäville vauvaperheille (2001). Yhdistämällä asiasanat "lapsiperheet" ja "hyvinvointi" tai "lapsiperheet" ja "elinolot" saa mm. seuraavia teoksia: Perheiden muuttuvat elinolot: artikkeleita lapsiperheiden elämänmuutoksista (2005), Seija Sihvola: Lapsen terveys ja lapsiperheiden hyvinvointi: sosiaalipediatrinen tutkimus suomalaisesta lapsesta(1994), Lapsuuden hyvinvointi:...
The Library of Parliament do have some papercopies of Finnish law texts. The Contracts of Employment Act (320/70) are availabe as a printed version too.
Would you please send us your contact information. We send you papercopies.
Our address is
library.informationservice@parliament.fi
Kaivattua runoa ei tutkimistani antologioista löytynyt. Tuhat laulujen vuotta sisältää Machadolta runot El limonero lánguido (Riutuva sitruunapuu), Las tierras de Alvargonzález (Alvargonzálezin maa) ja Anoche, cuando dormia (Näin eilen unta). Kaksi ensin mainittua on myös Espanjan ja Portugalin kirjallisuuden kultaisessa kirjassa. Uskonnollisten runojen kokoelmat Lähteenkirkas hiljaisuus ja Suurempi kuin sydämeni sisältävät kumpainenkin yhden Machadon runon: Ylösnousemus (Lähteenkirkas hiljaisuus) ja Valituslaulu (Suurempi kuin sydämeni).
Mauri Sariolan kirjan Revontulet eivät kerro (1.p. 1957) tapahtumat liittyvät Lapin perukoille, erääseen tunturihotelliin. Hyvä apu dekkarien etsimisessä on Tornion kirjaston dekkarinetti: https://dekkarinetti.tornio.fi/ ja Kirjasammossa on kuvailtu myös dekkarikirjallisuuden sisältöjä, https://www.kirjasampo.fi/fi/genre/j%C3%A4nnityskirjallisuus
Uusimmat lastenosastojen äänikirjat löytyvät suoraan osoitteesta http://www.helmet.fi/search~S9*fin?/ftlist^bib178%2C1%2C0%2C11/mode=2 löytyvästä uutuusluettelosta. DVD-levyjen uutuudet saa osoitteesta http://www.helmet.fi/search~S9*fin?/ftlist^bib173%2C1%2C0%2C42/mode=2, mutta niissä ei ole eritelty, onko kyse aikuisille vai lapsille suunnatuista elokuvista.
Varsinaiseen hakuun tarvitaan hakusana, ja sillä hakeminen onnistuu osoitteesta http://www.helmet.fi/search~S9*fin/X. Lastenosastojen äänikirjat saa kätevästi laittamalla vapaaseen sanahakuun hakusanan ”äänikirjat”, rajaamalla kohdasta ”Koko aineisto” valinnaksi ”Lasten kokoelma” ja valitsemalla kohdasta ”Järjestä hakutulos” valinnan ”ilmestymisvuoden mukaan”. Paina vain ”Hae”, niin...
Näyttäisi siltä, että muita Barbro Lindgrenin Mattias-kirjoja ei ole suomennettu kuin Kesä kaupungissa. Ruotsiksi Mattiaksesta kertovat teokset Mattias sommar (1965, suomeksi Kesä kaupungissa), Mera om Mattias (1966) ja Hej hej Mattias (1967).
Varattua aineistoa, joka jo odottaa noutoa, ei voi lukita. Jos et pääse hakemaan varaamaasi kirjaa, sinun kannattaa peruuttaa varaus ja tehdä uusi varaus. Näin vältyt nouttamattoman varauksen maksulta (1€/varaus). Varauksen voi lukita vain silloin, kun varattu aineisto ei ole lähtenyt vielä noutokirjastoon.
Voit myös pyytää toisen henkilön hakemaan varauksesi, mutta tällöin hänen pitää lainata varaamasi kirja omalle kortilleen. Aineiston hakevan henkilön pitää tietää, missä varaushyllyssä kirja on ja mistä teoksesta on kyse.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Lukitse_var…
Alla olevista linkeistä aukeavat viitetietolistat stand up -komiikkaa käsittelevästä kirjallisuudesta Kansallisen audiovisuaalisen instituutin eli Kavin kirjastossa ja Taideyliopiston kirjaston Sörnäisten kampuskirjastossa (Teatterikorkeakoulun kirjastossa).
Stand up -komiikka Kavin kirjastossa
Stand up -komiikka Taideyliopiston kirjastossa
Sekä Kavin että Taideyliopiston kirjasto ovat avoimia kaikille kansalaisille, kuten yleensäkin tiede- ja erikoiskirjastot Suomessa.
Myös kummankin kirjaston tietokanta on julkisesti käytettävissä. Stand upia käsittelevää kirjallisuutta löytyy niistä asiasanalla stand up -komiikka.
Kavin kirjaston asiakkuudesta voit lukea täältä:
https://kavi.verkkokirjasto.fi/fi/web/arena/Hanki%...
