Sinulla tulisi olla jonkun suomalaisen kirjaston kirjastokortti lainataksesi sähköistä e-aineistoa kirjastosta. Kirjastokortin hankkiminen edellyttää fyysistä käyntiä kirjastossa ja kuvallisen henkilöllisyystodistuksen esittämistä. Kirjastokorttia ei voi saada käyttöönsä etänä sähköisesti.
Tässä esimerkkinä pääkaunkiseuden Helmet-kirjaston käyttösääntöjä:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_…
Kuokkamaantien taakse Etelä-Nekalaan kaavoitettiin teollisuusalue vuonna 1939. Nekalan pelloilta varattiin silloin Vihiojan, rautatien sekä myöhempien Kuokkamaantien ja Jokipohjantien rajaama alue teollisuusyrityksille. Kaupunginhallitus hyväksyi alueelle Lempääläntien yli johtavan pistoraiteen rakentamisen kokouksessaan 24.8.1942 "rautatiehallituksen ehdotuksen mukaisena". Rata haarautuu viuhkamaisesti tonteille, ja kaiken kaikkiaan tälle vajaan neliökilometrin suuruiselle alueelle tuli rautatietä 3,5 kilometriä.
Pistoraidetta ratkaisevammin oli Nekalan ja Hatanpään väliseen kulkuyhteyteen vaikuttanut ratapiha-alueen laajennus, jota varten kaupunki luovutti vuonna 1926 etelään vievän radan molemmin puolin lähes 60...
Vuonna 2013 Suomessa oli 815 yleistä kirjastoa ja 216 tieteellisten kirjastojen toimipistettä. Lähteet: Suomen yleisten kirjastojen tilastot ja Tieteellisten kirjastojen tilastotietokanta:
http://tilastot.kirjastot.fi/
https://yhteistilasto.lib.helsinki.fi/index.php?lang=fi
Erikoiskirjastoja on satoja. Joitakin kymmeniä löytyy listattuna kirjastot.fi-sivustolta:
http://www.kirjastot.fi/fi/kirjastot/erikoiskirjastot#.VEolrV_yX5q
Ainakin yritysten kirjastot ja oppilaitoskirjastot puuttuvat näistä luvuista.
Valitettavasti Reijo Taipaleen esittämän Tanssi (Baila morena) –kappaleen sanoja ei löytynyt. On etsitty nuottikirjoista, Taipaleen levyjen liitteistä ja karaokelistoilta, mutta turhaan.
Eikä nuottejakaan löytynyt tähän Rafael Garcia Ferron ja Roberto Livin kappaleeseen Baila morena.
Käytännössä tuo "firma, josta kirjastot hankkivat kirjansa" on se ainoa vähätöinen ratkaisu. Tukkuvälittäjän kautta tieto menee kattavasti kirjastoille, mutta siitä ei tietenkään seuraa, että kirjastot tilaisivat kirjaa jonkin tietyn määrän, se päätös tehdään edelleen kussakin kirjastossa. Välittäjä ottaa omansa, joten tämä tie ei taloudellisesti ole kovin tuottoisa. Se hankalampi ja ehdottomasti työläämpi tapa on ottaa yhteyttä suoraan kirjastojen johtajiin siinä toivossa, että heidät saisi suostuteltua hankintaan. Yleensä vastaus kuitenkin on sama, "ostamme kaikki välittäjän kautta" ja jos oma kirja on välittäjällä, se päättyy siihen. Useimmat kirjastot, jotka vielä suoraostoja (mm. omakustanteet) harrastavat, edellyttävät ainakin sen,...
Olisiko kyseessä professori Aulis Aarnion v. 1998 kirjoittama historiallinen romaani Johannes Richterin erehdys? Voit tarkistaa saatavuustiedot pääkaupunkiseudulla Plussa-aineistohausta osoitteesta http://www.libplussa.fi
Suomen kansallisbibliografia Fennica sisältää tiedot suomalaisesta julkaisutuotannosta äänikirjat mukaanlukien. Fennica on vapaasti käytettävissä internetissä osoitteessa https://finna.fi
Haku-painikkeen takana on ensimmäisenä tarjolla pikahaku, josta voi hakea esim. kirjan tai kirjailijan nimellä kirjoittamalla se hakuruutuun ja valitsemalla viereisestä valikosta hakutyypiksi joko teoksen tai tekijän nimen. Tarkennetussa haussa on mahdollista tehdä monimutkaisempia hakuja erilaisin rajauksin ja ehdoin. Ohjeita hakuun löytyy yläreunan Opastus-linkin takaa.
Lainat voi uusia verkkokirjastossa kirjastokortissa näkyvän asiakasnumeron ja mistä tahansa Ratamo-kirjastosta saatavan nelinumeroisen tunnusluvun avulla. Tunnuslukua ei anneta sähköpostitse tai puhelimitse.
Lisätietoja: http://www.riihimaki.fi/Riihimaki/Ratamo-kirjastot/RATAMO-KIRJASTOT/
Helmet-kirjastojen kokoelmiessa on islanniksi käännettyä suomalaista runoutta vain muutama nide. Edith Södergranin Landet som icke är -teos on luettavissa islanniksi (Landiđ sem ekki er til, 1992) samoin Hannu Mäkelän runouden valikoima Árin sýna enga miskunn (1993).
Claes Anderssonin runoutta ei ole käännetty islanniksi. Märta Tikkaselta on käännetty islanniksi Århundradets kärlekssaga, mutta islanninnosta (Ástarsaga aldarinnar, 1981) ei ole lainattavissa Helmet-kirjastoissa. Kirja kuuluu Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kokoelmiin. SKS:n kirjastosta löytyy myös Bo Carpelanin, Lars Huldenin runoutta islanniksi. Teoksessa Veraldir (1993) on Solveig von Schoulzin, Gösta Ågernin ja Sirkka Turkan runojen...
Elokuva Valo löytyy kirjastosta DVD-levynä. Sen saatavuuden voit tarkistaa osoitteessa http://www.helmet.fi Valitse Sanahaku, kirjoita hakukenttään Valo ja määrittele aineistomuodoksi dvd-levyt. Ko levyä on tällä hetkellä hyllyssä mm Malminkartanon kirjastossa.
Raamatun Vanhassa testamentissa on Laulujen laulu, jossa mies kehuu neidon ulkonäköä, mm. hampaita seuraavasti:
"Sinun hampaasi hohtavat valkoisina
kuin vastakerityt lampaat,
vedestä nousseet.
Ne ovat kuin karitsat kaksittain,
ei yksikään ole pariaan vailla."
Zadie Smith on myös kirjoittanut teoksen "Valkoiset hampaat", lieneekö siinä jotain sopivaa kohtaa.
Kysymäänne teosta ei ilmeisesti ole suomennettu, kirjastojen kokoelmista sitä ei ainakaan suomeksi löydy. Dianan elämäkertoja sen sijaan löytyy suomeksi useita. Tässä muutamia:
Campbell, Colin, lady, Lähikuva Dianasta, Otava 1999
Morton, Andrew, Diana - hänen tarinansa - hänen elämänsä, WSOY 1997
Spoto, Donald, Diana - viimeinen vuosi, Tammi 1997
Syksyllä ilmestyy Otavalta uusi Diana-elämäkerta: Bradford, Sarah, Diana - tuntematon prinsessa, josta kustantajan esitteessä kerrotaan mm. ”Paljastava, oivaltavan tarkka muotokuva … valottaa Dianan elämää ja persoonaa monitahoisesti ja objektiivisesti, uusiin haastatteluihin ja tutkimustyöhön perustuen.” Kirjan tekijä Sarah Bradford on lontoolainen historioitsija, joka on tehnyt elämäkerrat...
Fennica-tietokannan mukaan mitään Matevosyanin (englanninkielinen kirjoitusasu) teoksia ei ole suomennettu. Näyttää siltä, että ylipäätään hänen tuotantoaan on huonosti saatavana, sillä esimerkiksi Amazonin kirjakaupasta en löytänyt yhtään englanninkielistä käännöstä.
Englanninkielinen Wikipedian artikkeli (https://en.wikipedia.org/wiki/Hrant_Matevosyan) kyllä listaa teoksia englannin kielellä, mutta artikkelista ei voi päätellä, ovatko nämä käännösteoksia vai pelkästään nimien käännöksiä. Kirjailijan etunimi on joka tapauksessa kirjoitettu tässä artikkelissa muodossa "Hrant", ei Grant. Armenialaiset kirjoittajat nimen näin: Հրանտ Մաթևոսյան.
Heikki Poroila
Helsingin kaupunginkirjaston toimipaikoissa ei ole eristettyä musiikkihuonetta lauluharjoittelua varten. Sen sijaan Vantaan pääkirjastossa http://www.vantaa.fi/kirjasto/ftoimip.htm on tunniksi kerrallaan varattavissa oleva pianohuone, jossa voi myös laulaa. Nuorisoasiankeskuksen http://nuoriso.hel.fi/start.html toimitiloissa on myös bändien harjoittelutiloja, joita voi kysellä. Esim. Kanneltalon nuorisoasiainkeskuksessa on tämä mahdollisuus. Myös yksittäiset musiikkiopistot saattavat vuokrata / antaa tilojaan tätä tarkoitusta varten, esim. Pohjois.Helsingin musiikkiopiston http://www.phmo.pp.fi/ rehtorilta voi tiedustella asiaa. Musiikkiopistojen yhteiset verkkosivut ovat osoitteeessa http://www.jyu.fi/musica/guidonet/koulutus.html
Nilsiän kirjaston aineistotietokanta on osoitteessa http://kase.kase.fi/nilsiankirjasto . Valitettavasti tämän tietokannan viitetiedoissa ei näy sarjan nimi, eikä näin ollen sarjan nimeä voi käyttää haussa. Siksi ehdotankin että teet ensin haun sellaisen kirjaston aineistotietokannassa jossa voit hakea myös sarjan nimellä, vaikkapa Helsingin kaupunginkirjaston http://www.libplussa.fi/ . Tee näin: valitse monipuolinen haku --> klikkaa nimeke ja kirjoita tyhjään kenttään sarjan nimi - signal, --> tarkenna tarvittaessa -kenttään valitset pudotusvalikosta asiasanan --> tyhjään kenttään kirjoitat kaunokirjallisuus --> kieleksi voit vielä valita suomen --> hae.
Näin tehden...
Kirjastoon on tulossa hyvä teos graffiteista, Nicholas Ganzin Graffiti world: street art from five continents. Suomen graffitien historiasta taas kertoo kirja Helsinki-graffiti, joka on vuodelta 1998.
Lisää teoksia aiheesta löytyy PIKI-verkkokirjastosta, osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi:8000/
Sivun vasemmassa reunassa on linkki HAKU, jota klikkaamalla pääsee syöttämään hakuehtoja. Asiasanalla graffitit saa 21 teosta. Jos rajaa haun koskemaan vain Tampereen kaupunginkirjastoa, tuloksena on 15 teosta. Molemmissa teosluetteloissa on pari romaania joukossa. Kirjojen saatavuutta voi tarkastella samalta näytöltä.
Wikipedia vihjaa, että Wilhelm Meisterin oppivuodet -teosta edeltänyt Wilhelm Meisters theatralische Sendung löytyisi nimellä Wilhelm Meisterin teatterikutsumus ja että oppivuosia seurannut Wilhelm Meisters Wanderjahre olisi olemassa nimellä Wilhelm Meisterin vaellusvuodet. Tosiasiassa kyseisiä teoksia ei kuitenkaan ole käännetty, tai ainakaan niitä ei löydy yhdenkään suomalaisen kirjaston tietokannasta. Wikipedian maininnat lienevät artikkelin kirjoittajan omaa, lukijan avuksi tarkoitettua tulkintaa.
Ainoa Wilhelm Meisterin vaiheita suomeksi seuraava teos, Wilhelm Meisterin oppivuodet, ilmestyi Otavan kustantamana vuonna 1923. Kääntäjää ei teoksessa mainita.
Mikkosen ja Paikkalan teoksessa Sukunimet (Otava, 1992) kerrotaan, että Mähösiä on kulkeutunut varhain Pohjanmaalle ja kirjassa mainitaan Töysässä asunut Möhoijnen -niminen henkilö vuodelta 1571. Nimellä on ilmeisesti ortodoksiset juuret. Isännimen välityksellä se olisi voinut muotoutua esim. karjalaisesta ristimänimestä.
Kollegani Töysästä löysi Hakojärven joulu 2020 -lehdestä Anne Jupon kirjoittaman artikkelin kylän talojen historiasta; Mähönen on vanhin talo. Artikkeli sisältää myös selvityksen nimen alkuperästä: savo-karjalainen nimi, esiintyy historiankirjoissa useina versioina: Mähöinen, Mähölä, Mähönen, ja ensimmäisenä muodossa Mähijäinen. Savossa kirkonkirjoissa nimi on usein muodossa Mähöin.
Lisäksi Töysän...
Vuonna 1958 voimassa oli edustajanpalkkiosta annettu laki (233/1956), jonka mukaan ”edustajalle suoritetaan vuotuinen palkkio, jonka määrä vastaa sitä peruspalkkaa, mitä kulloinkin maksetaan ylintä palkkausluokkaa kuutta luokkaa alempaan palkkausluokkaan kuuluvassa valtion virassa tai toimessa. ”Tuohon aikaan valtioneuvosto vuosittain päätti viranomaisten palkkaluokista indeksikorotuksineen. Vuonna 1958 ylin palkkaluokka oli 43 ja kansanedustajille palkkiota maksettiin palkkaluokan 38 mukaisesti. Tämä tarkoitti 1 337 100 markan palkkaa vuodessa. Vuoden 2023 rahassa tämä tarkoittaa 39 208,28 euroa. Palkan todellisen ostovoiman vertaaminen tosin on erittäin hankalaa. Vuonna 1958 elinkustannusindeksi: 15 956.Vuonna 2023...
Elokuvassa hän käyttää Mercedes-Benz W115-sarjan autoa, joita valmistettiin vuosina 1968–1976. Tarkkaa auton mallia (esim. 200 tai 220D) ei pysty elokuvan stillkuvista päättelemään, koska auton perän kromimerkintöjä ei pysy havaitsemaan.
