Sappihapot mahdollistavat rasvojen imeytymisen ruoansulatuksessa. Ne toimivat emulgaattoreina, jotka sitoutuvat ohutsuolessa kolesteroliin ja muodostavat yhdessä misellejä eli pieniä palloja. Misellit ovat vesiliukoisia, jolloin rasva ja suolen vesipitoinen sisältö sekoittuvat emulsioksi. Tällöin vesiliukoinen lipaasi-entsyymi pääsee paremmin pilkkomaan rasvaa monoglyserideiksi ja rasvahapoiksi. Ilman sappihappoja suurin osa ravinnon rasvoista jäisi imeytymättä ja poistuisi elimistöstä ulosteen mukana.Lähteet:Tolonen, Minna. "Sappihapot aihiolääkesyntetiikassa : Farmakologisesti kiinnostavien sappihappojen amidijohdosten valmistaminen". Jyväskylän ammattikorkeakoulu, 2007. S. 16 - 18.Spectrum tietokeskus. 10. osa. WSOY, 1979. S. 275, 276....
Tietoa espanjalaisesta perinne- ja taidemusiikista ja niiden vaikutteista ja historiasta löytyy seuraavalta nettisivulta:
http://www.tribalsmile.com/music/article_37.shtml
ja seuraavista teoksista. Teokset löytyvät HelMet-kirjaston aineistohausta. http://www.helmet.fi
Syvä laulu / Juha Varto & Hakim Attar (2006) 952-5503-18-6
Song of the Outcasts : an Introduction to Flamenco / by Robin Totton (2003) 1-57467-080-8
Flamenco / Katja Lindroos, Matti Helariutta, Outi Böök, Markku Huotari, Anna Niinimäki (1999) 951-578-643-6
Flamenco deep song / Timothy Mitchell (1994) 0-300-06001-7
Spanish music in the twentieth century / Tomás Marco ; Translated by Cola Franzen (1993) 0-674-83102-0
Music in the Modern Age / Edited by F. W. Sternfeld (...
Yhdistyksen kirjanpidosta ja tilinpäätöksestä löytyy tietoa mm. seuraavista kirjoista:
-Tomperi, Soile: Kehittyvä kirjanpitotaito. 2006
-Perälä, Samuli: Yhdistyksen ja säätiön talous, kirjanpito ja verotus. 2006
-Yhdistyksen ja säätiön tilinpäätösmalli uudistuneen kirjanpitolain mukaan. 2005
Nämä teokset löytyvät Kotkan kaupunginkirjaston kokoelmista.
Seksikirjoja voivat lainata kaikenikäiset, mutta niitä on erilaisia eri-ikäisille. Lasten ja nuorten seksikirjoja voit hakea esimerkiksi asiasanalla ´seksuaalikasvatus´ Turun kaupunginkirjaston verkkokirjaston osoitteessa
http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=t_lform&sesid=1067339941
Kyseinen kappale on nimeltään Leningrad ja sitä on esittänyt ainakin Topi Sorsakoski ja Agents. Säveltäjäksi/säveltäjiksi mainitaan Solovjev-Sedoi ja suomalaiset sanat ovat Jukka Itkosen. Kappale löytyy ainakin Sorsakosken levyltä Half and half. Nuotit ja sanat löytyvät julkaisusta Pop tänään, vol. 39.
Todennäköisin ehdokas ovat soitin- ja/tai eläinrunot kirjassa Uppo-Nallen runoaarre (2001), mutta se on pelkkä arvaus. Kirjasta & levyltä ”Vauvojen laulun aika” (2002) löytyy yksi runo, Akvaario, joka on esitetty Saint-Saënsin musiikkiin.
Alla olevista linkeistä löytyy tietoa Eläinten karnevaalit/Elina Karjalainen -tapahtumista.
http://yhteiso.lippu.fi/uutiset/?p=337
http://www.yle.fi/radio1/musiikki/musiikkia_pariisista_11461.html
Koska toinen tapahtumista on RSO:n, saattaisi sieltä löytyä tarkempaa tietoa asiasta.
Tässä joitakin runovinkkejä.
Itkonen, Jukka: Laulavat lenkkitossut
Kanto, Anneli: Älytön äyriäinen ja muita eläinriimejä
Koskinen, Juha-Pekka: Kauhea Gabriel Hullo
Laukkanen, Jukka: Vänkylöitä
Lehtinen, Emilia: Ohjeita lohikäärmeiden kasvattajille
Ollikainen, Aki: Merirosvo Morgan ja matruusi Hulkkonen
Parkkinen, Jukka: Sananjalkoja metsäpolulla
Suomen lasten runotar
Tunteellinen siili ja muita suomalaisia eläinrunoja
Saravesi-nimeä ei sukunimikirjallisuudessamme käsitellä erikseen, mutta mitä luultavimmin siihen pätevät samat taustatiedot kuin muihin Sara-alkuisiin sukunimiin.
Moni luontoperäisistä asutusnimistämme on siirtynyt sukunimeksi sellaisenaan. Luonto- ja asutusniminä Sara-alkuisia nimiä tunnetaan eri puolilla maatamme (Turun seudulla, Satakunnassa, Hämeessä, Keski-Suomessa, Savossa ja Karjalassa). Vesivarsien sarakasvit ovat antaneet aiheita järvien ja niiden ranta-asumusten nimeämiseen mm. Saimaan seudulla ja Pohjois-Suomessa.
Tavallisin Sara-alkuisista sukunimistämme on Sarajärvi, mutta nimistöömme lukeutuvat myös Sara-aho, Saraheimo, Sarahete, Sarakallio, Sarakorpi, Saralahti, Saralehto, Saraluhta, Saraluoto, Saramaa, Saramäki, Saraniva...
Lauri Silvanderin artikkeli Ilta-Sanomissa "Maamme: Luonnoltaan ylivertainen - tällainen on Lappi marraskuussa 2017" sisältää luonnohdintoja lappilaisista:
https://www.is.fi/suomi100/art-2000005477843.html
Iltalehdessä on julkaistu artikkeli "Mihin Suomi-heimoon sinä kuulut?", johon on koottu stereotyyppisiä käsityksiä eri maakuntien asukkaista. Mukana on myös lappilaisiin liittyviä luonnehdintoja:
https://www.iltalehti.fi/fiidifi/a/2013120417794935
Lapista on kirjoitettu paljon runoja. Kysy kirjastonhoitajasta löytyy ansiokas vastaus, johon on listattu Lappia käsitteleviä runoja:
https://www.kirjastot.fi/kysy/mista-voisin-loytaa-lappi-aiheisia?langua…
Lisäksi kannattaa selata Kirjasammosta Lappiin liittyviä runokokoelmia:
https://www....
Vaski-kirjastoilla on yhteinen kokoelma siten, että aineisto on lainattavissa asiakkaan Vaski-kirjastokortilla koko alueella, mutta aineisto rekisteröidään jokaisessa kunnassa oman kirjaston niteiksi. Esimerkiksi Uudenkaupungin kirjastoon lahjoittamasi niteet odottavat vielä luettelointitietoja, eivätkä siksi näy Vaskin verkkokirjastossa.
Richard Wrightin romaanissa Amerikan poika Bigger Thomas surmaa Mary Daltonin, joka on 23-vuotias.
Richard Wright: Amerikan poika (Native Son, suom. Eva Siikarla ja Antero Tiusanen, 1972, s. 375)
Hei!Valitettavasti kuvaamaasi kirjaa ei ole löytynyt. Muistaisikohan joku kysymyksen lukijoista teoksen?Kysymyksesi on välitetty myös valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle. Ilmoitamme sinulle, jos kirja tunnistetaan siellä.
Moi! Kuvauksestasi tuli ensimmäisenä mieleen Nicky Cruzin "Juokse poika juokse". Kirja on karu klassikko ja muistan itsekin ala-asteella lukeneeni sen ensimmäistä kertaa. En tiedä luettaisiinko sitä nykyään ala-asteella, mutta minulle se on yhä yksi tärkeimpiä kirjoja. Tuossa vielä kirjan kansi. Toivottavasti arvaukseni osui oikeaan ja hyvää juhannusta!
Meillä on Vaasan kaupunginkirjastossa olemassa useampiosainen kirjasarja "Suomen rintamamiehet", josta voit tulla katsomaan tietoja isoisästäsi. Tällöin sinun kuitenkin täytyisi tietää divisioona tai prikaati, jossa hän on palvellut. Muuten kirjastosta ei oikein löydy tarkempia tietoja yksittäisestä henkilöstä. Jos haluat enemmän tietoja isoisästäsi, kehotan sinua kääntymään maakunta-arkiston tai sota-arkiston puoleen ja aloittamaan tutkimukset sitä kautta. Siellä kyllä autetaan eteenpäin isoisäsi tietojen etsimisessä.
Kati Tervon kirjaa on tulossa HelMet-kirjastoihin ja tilattu kappalemäärä on 101. Ensimmäinen painos on myyty loppuun ja toinen on vasta tulossa, jota olemme jääneet odottamaan.
Kirjaa esitettiin kustantajan syysluettelossa vaikka se ilmestyi jo huhtikuussa.
Teos on siis pian tulossa.
Kirjasto valitsee työllistettävät työntekijät yhteistyössä työvoimatoimiston kanssa. Työvoimatoimisto etsii kirjaston tarpeisiin sopivat työnhakijat. Työnhakijan on täytettävä tietyt työvoimahallinnon asettamat kriteerit. Työllistetyksi päästäksesi sinun on siis ensin oltava yhteydessä työvoimatoimistoon.
Oppisopimusopiskelijoiden ottamiseen ei kirjastolla ole tällä hetkellä mahdollisuuksia.
Internetistä löydät aiheesta lisätietoa sivuilta http://www.mol.fi ja http://www.oppisopimus.net.
Gorkin runosta löytyi kaksi suomennosta, jotka ovat keskenään aika erilaisia. Kirjassa ”Valittuja: novelleja ja runoja” on suomennos ”Myrskylintu”, jonka on tehnyt Lauri Kemiläinen. Kirjassa ”Ihmisen synty” on suomennos ”Laulu myrskylinnusta”. Tämä suomennos on tehty alun perin Petroskoissa, ja kääntäjä on nimeltään Kerttu Kyhälä-Juntunen.
Molemmat kirjat ovat olemassa Helsingin keskuskirjavarastossa, joka sijaitsee Pasilan kirjastossa. Tällä hetkellä molemmat ovat paikalla.
”Ihmisen syntyä” on myös muutamilla muilla kirjastoilla. Helmet-tietokannasta ( http://www.helmet.fi ) näet tarkkaan kirjojen saatavuuden.
Helmet-sivuston uudistamisen yhteydessä on ollut joitakin ongelmia mm. omiin tietoihin kirjautumisessa. Nyt kirjautuminen taas toimii. Pahoitteluni häiriöstä.
