Joulupukista on julkaistu kaksi eri italiankielistä käännöstä, Il paese di Babbo Natale ja Nel Mondo di Babbo Natale. Lisäksi jälkimmäinen versio on julkaistu kirjassa Storia di Natale. Kaikkia kolmea löytyy Helmet-kirjastoista.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1354190
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1936165
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2256705
Erityisesti kirjeiden kirjoittamisesta tai käsin kirjoittamisesta ei valitettavasti löytynyt omaa aforismikirjaa. Kokosin pienen listan Helmet-kirjastosta löytyvistä kirjoista, joista voisi kuitenkin olla iloa, kun pohditte näitä asioita. Listalla on hieman eri-ikäisille suunnattuja kirjoja.
Käsikirja mielikuvituksen matkaajille : kirjoittamisen seikkailuopas / Emma ja Arja Puikkonen. (Lastenkirja)
Päivä eläinten postitoimistossa / teksti ja kuvitus: Sharon Rentta ; suomennos: Terhi Leskinen. (Kirjassa kerrotaan mitä kirjeelle tapahtuu sen jälkeen, kun se on jätetty postin vietäväksi, ja voisi innostaa pienempää lasta kirjeen kirjoittamiseen.)
Kirjoittamisen ihanuus : nuoren kirjoittajan opas / Ylva Karlsson (joka poisti pilkut),...
Itse olen lukenut tai kuullut sanan hakaleuka sellaisessa yhteydessä, jossa tarkoitetaan koukkuleukaa eli leukaa, joka on hyvin ulkoneva ja hieman ylöspäin kaareutuva. Kotuksen sanakirjan mukaan haka on muun muassa "koukkumainen tarttuva t. salpaava laite" ja etymologisessa sanakirjassa väkä tai koukku. En osaa sanoa, onko sattumaa, että ruotsin kielen sana haka tarkoittaa leukaa (Sanakirja.org).Lähteet:Kielitoimiston sanakirja. https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/ Sanakirja.org. https://www.sanakirja.org/Suomen etymologinen sanakirja. https://kaino.kotus.fi/ses/
Katsoin helmetin ja googlen lisäksi Linnea-tietokannoista sekä joistakin ulkomaisista tietokannoista, mutta en löytänyt mistään mitään kirjaa.
Löysin pari lehtiartikkelia, olisikohan niistä apua:
"Jeff Porcaro:Totoa toinen puoli". Toto-yhtyeen rumpalin haastattelu.
Rytmi 1987:2 s.4-8
Tätä lehti pitäisi olla ainakin Tikkurilan kirjaston musiikkiosaston lähivarastossa.
"Toto:perhe on koossa taas." Yhtyeen haastattelu.
Soundi 1999:4 s.20
Tämä lehti on myös Tikkurilan kirjastossa.
Toto-yhtyeestä on varmaan tietoa myös laajoissa musiikkiensyklopedioissa, joita löytyy isoista kirjastoista, esim. Espoon pääkirjasto, Helsingin Kirjasto 10 ja Rikhardinkadun kirjasto.
Tässä muutamia teoksia, joista toivottavasti löytyy joitakin vastauksia kysymyksiinne. Kirjojen esittelyt ovat LummeFinna.tietokannasta (https://lumme.finna.fi/).
Parkkari, Juhani: Sodan oikeussäännöt, 2018
Sodan oikeussäännöt on yleistajuinen käsikirja sodan säännöistä eli kansainvälisestä humanitaarisesta oikeudesta ja sen toteutumisesta. Siinä käsitellään sodan tuhoja rajoittamaan pyrkiviä sopimuksia ja tapaoikeussääntöjä sekä sitä, miten niitä noudatetaan käytännössä.
Kirjassa tarkastellaan sodan osapuolia, taistelijoita, sotavankeja ja siviiliväestöä sekä lääkintähuoltoa ja kansainvälisiä avustusjärjestöjä. Lisäksi perehdytään erilaisiin sodankäynnin muotoihin, kuten maa-, -meri- ja ilmasotaan, sekä uuteen uhkaan, kybersotaan. Myös...
Pullon logo on S&H eli Schildt & Hallberg, joka oli Tikkurilan tehtaiden omistaja vuodesta 1885 lähtien. Keskustelupalstalla aarremaanalla.com on etsitty tietoa samanlaisesta pullosta vuonna 2013. Siellä on arveltu, että pullo on sisältänyt pulituuria eli puusepänlakkaa.
Kyseessä on perulaisen Manuel Scorzan (1928-1983) runo "Tyhjä talo".
Linkki Yleisradion Elävästä arkistosta löytyvään Manuel Scorzan haastatteluun: http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=4&ag=23&t=116&a=2099
Onko sinulla ollut asioidessasi henkilöllisyystodistus uudella nimellä?
Jos ei niin sellainen tarvitaan, ennenkuin nimi voidaan vaihtaa.
Nimenvaihtoprosessissa saat myös uuden kortin, joka sinun on allekirjoitettava uudella nimellä. Jos näin on toimittu, ja rekisterissä on vanha nimi, on virhe meidän.
Jos ei, olisi sinun käytävä kirjastossa uudelleen.
Verkkolaskutuksesta löytynee teoksesta
Isomäki, Markus: Quality and billing in integrated services IP networks. 1998
Tässä muutamia artikkeleita, jotka voivat auttaa sinua:
Mäkinen, Lassi: Nettilaskutus tulee.Toimisto : toimistoautomaation ammattilehti.
1999 : 10, s. 10-11
Kokko, Liisa: Taloushallinnon vallankumoukselliset ja verkkolaskut. Yritystalous. 2001:1 s. 38-40
Lätti, Markku: Paperiton kirjanpito ja verkkolaskutus. Tilisanomat 2000: 2s.34-39
Sipponen, Tapio: Verkkolaskutus: tavoitteena yhteinen laskutustandardi ja automaattinen ostolaskujen tiliöinti. Tilisanomat 200:3 s. 26-32
Hulkko: Johanna: Verkkolaskutus vapauttaa paperinipuista: Internet-lasku oikaisee monta mutkaa hallintorutiinissa. ITviikko 2000:24 s. 14-15
Vahtera, Pauli...
Hei!
Kyllä löytyy, voit kysellä lehteä pääkirjaston toisessa kerroksessa sijaitsevasta lukusalista. Siellä on myös kopiokone ja skanneri asiakkaiden käytössä.
Helsingin sanomia on myös tilattu seuraaviin lähikirjastoihin:
Ahtiala, Jalkaranta, Kiveriö, Kärpänen, Laune, Liipola, Mukkula, Renkomäki. Näistäkin ristikko saattaa vielä löytyä.
Kovin monia norjalaisia naisdekkaristeja ei ole suomennettu.
Norjalainen rikosromaani, joka eniten viittaisi antamiisi vinkkeihin, on Karin Fossumin Mustat sekunnit. Trondheim ei kuitenkaan tässä kirjassa ole tapahtumapaikka. Saman kirjoittajan Toisenlainen rakkaus -kirja voisi sopia myös, koska siinä on Huseby-niminen kaupunginosa, joka on Trondheimissa sekä kaapattu poika ja yksinäinen pedofiili. Takaa-ajoa veneellä siinä ei kuitenkaan ole.
Espoon kirjakokoelma on lahjoitettu Kulturkontakt Nordsille https://www.kulturkontaktnord.org/fi/kirjasto . Hakemalla kirjaston luettelosta löytyy paljon norjankielisiä dekkaristeja, myös suomentamattomia (hae: deckare JA norge).
Myös Dekkarinetti-sivustoa ylläpidetään. Siellä on kirjailijoiden ja...
Ota yhteyttä kirjastoosi ja pyydä kyseinen levy kaukolainaksi. Se näkyi olevan myös Lahdesta saatavissa. Lahti on kehittäjäkirjasto eikä se peri kaukolainamaksuja. Kyyti.fi sivuilta löytyy kaukopalvelulomake, jolla voit tilata kyseisen äänitteen tai asia hoituu myös vaikka soittamalla Kuusankosken kirjastoon. Kaukolainat kulkevat postipaketteina.
Välitimme kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle. Ehkäpä joku kollega jossakin päin Suomea muistaisi etsimäsi laulun! Palaamme asiaan mikäli vain saamme sieltä vastauksen. Vai muistaisikohan joku palvelumme seuraajista kyseistä laulua?
Kyseessä on ilmeisesti rikostarina nimeltä Verenpunaiset kivet, joka löytyy Leena Lehtolaisen kirjasta Sukkanauhatyttö ja muita kertomuksia. Melko pitkässä Verenpunaiset kivet -tarinassa päähenkilöinä on kaksi naispoliisia, Anna Harmaja ja Laura Sarkkinen. Yhdessä vaiheessa Anna ja Laura ajavat Kajaaniin. Kertomuksessa on henkilöitä nimeltä Leivonen, Harakka, Kiuru ja Rastas.
Ainakaan Viola-tietokannan mukaan tätä Erja Monosen säveltämää ja sanoittamaa laulua ei ole julkaistu nuottina. Muutama äänite siitä on olemassa, mutta ei nuottia. Viola-tietokantaa voi uudemman musiikin julkaisujen osalta pitää varsin luotettavana.
Heikki Poroila
Vuosien 1925-2018 tilastojen mukaan siilinjärveläisiä on ollut eniten vuonna 2015: 21 794 asukasta. Iisalmessa oli vuosien 1980-2014 tilastojen mukaan eniten asukkaita vuonna 1995: 24 042 asukasta. Tiedot ovat peräisin Siilinjärven kunnan sivuilta, Iisalmen Wikipedia-artikkelista ja Pohjois-Savon liiton sivuilta:
https://storage.googleapis.com/siilinjarvi-production/2019/05/15332259-asukasluku.pdf
https://fi.wikipedia.org/wiki/Iisalmi
https://www.iisalmi.fi/loader.aspx?id=dc8441bb-aca9-4583-963b-b0dd9a8a9507
Kyseessä saattaisi olla Marja Härkösen toimittama ja Pekka Vuoren kuvittama teos Jättiläiset (SKS, 1. painos 1981). Teokseen on koottu kansantarinoita ja satuja jättiläisista, hiisistä ja muista kansanperinteessä esiintyvistä jättiolennoista. Kirjasta on julkaistu uusi painos v. 2011.
Etelä-Pohjanmaan karjatalouskoulu perustettiin 1904. Silloinen määritelmä oli käytännöllistietopuolinen. Tietopuolinen karjanhoitokoulu aloitti Ilmajoella 1912. Nimi vaihdettiin 1925 Etelä-Pohjanmaan tietopuoliseksi karjanhoitokouluksi. Normaalin opetussuunnitelman lisäksi se järjesti karjakko-, tarkastuskarjakko. ja karjatalouskursseja. Koulu siirtyi valtiolle 1959. (https://fi.wikipedia.org/wiki/Karjanhoitokoulut_Suomessa)
Netissä tai kirjan muodossa olevaa oppilasmatrikkelia emme onnistuneet löytämään. Osoitteessa https://finna.fi/Record/narc.VAKKA-86223.KA_VAKKA-2110884.KA on nähtävillä hakutiedot oppilasmatrikkelista vuosilta 1912-1925. Kansallisarkistosta saa varmasti lähempiä tietoja miten näihin pääsee...
