Singerin ompelukoneesi näyttäisi olevan seuraavien lähteiden mukaan vuodelta 1908. V-sarjaa valmistettiin Kilbowien tehtaalla Clydebankissa, Skotlannissa.
http://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-v-series-serial-numbers.html
http://naehmaschinenwerk.de/singer_serialnumber/images/singer_v.pdf
Suurimmassa osassa Joensuun kirjastoja voi tulostaa. Voit tarkistaa tilanteen kirjaston verkkosivuilta valitsemalla halutun toimipisteen: https://vaara.finna.fi/OrganisationInfo#85741
Toimipisteen palvelut-kohdassa on tieto tulostusmahdollisuudesta.
Olisikohan kyseessä Scoular Andersonin Pulmallinen päivä (A Puzzling Day at Castle Macpelican, ilmestynyt suomeksi1994).
Teosta ei näytä olevan lainattavissa enää muualla kuin Kuopion Varastokirjastossa, josta voit tilata sen kaukolainaan omaan lähikirjastoosi. Lisätietoa kaukolainoista löydät alla olevasta linkistä.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
ttps://finna.fi/Record/vaari.695280
https://archive.org/details/puzzlingdayatcas0000ande/page/n23/mode/2up
Kirjailijasta kannattaa hakea tietoa Internetistä suosittelen portaalia http://www.kirjastot.fi ja Googlen-hakua. Kannattaa myös käydä kirjastossa tutkimassa artikkelitietokantoja Aleksi(suomalaiset artikkelit) ja Ebsco (ulkomaiset artikkelit). Kirjaston henkilökunta avustaa artikkelihaussa.
Pääkaupunkiseudun järjestelmästä http://www.libplussa.fi/ löytyi ks. kirjailijan oma teos: Aivan kuin minua ei olisi.
Löysin kuvakirjan nimeltä Sininen hirviö (Ostheeren, Ingrid ; Unzner, Christa ; Korolainen, Tuula, 1948- Lasten keskus 1996), https://finna.fi/Record/eepos.174016. Voisiko se olla etsimäsi? Sitä ei löytynyt Helmet-kirjastoista, joten en pystynyt tarkistamaan kertomusta.
Toinen sininen hirviö Sinihirviö tahtoo kaiken! (Jeanne Willis, Jenni Desmond ; suomennos: Raija Rintamäki. Karkkila : Mäkelä, 2018) on tuoreempi, joten siitä ei taida olla kyse.
Löysin myös englanninkielisen kuvakirjan Blue Giant, mutta se ei taida olla etsimäsi, koska kyseessä on luonnonsuojeluun liittyvä kuvakirja, ja jättiläinen seikkailee meressä, https://finna.fi/Record/helmet.2441874....
Ensimmäinen luku kertoo monentenako olet varausjonossa, ja toinen montako varaajaa on kaikkinensa. Saapuneesta varauksesta tulee edelleen ilmoitus sähköpostitse, tekstiviestillä tai kirjeitse asiakkaan valitsemasta viestivaihtoehdosta riippuen. Varauksia voi toki seurata myös helmet.fi:n omissa tiedoissa, kuten olet ilmeisesti tehnytkin.
helmet.fi. Usein kysyttyä - aineisto ja varaaminen.
Hei,nimi Maibrit on muunnelma yhdysnimestä Maj-Britt, eikä silläkään ole omaa nimipäivää. Suomessa kalenterin ulkopuolelle on perinteisesti jätetty yhdysnimet, koska niiden osat löytyvät kalenterista yleensä erikseen.Suomessa suomenruotsalaisista nimistä Majn nimipäivä on 2.7.Ruotsalaisessa kalenterissa Majn nimipäivä on 1. toukokuuta, tarkoittaahan maj toukokuuta.Nimipäiväksi voisi valita toisen näistä päivistä.Britt viettää nimipäiväänsä sekä Suomessa että Ruotsissa 13.10. Lähteet: Alissa ja Kaius, Tova ja Winston – nimipäiväuudistus tuo 60 uutta nimeä kalentereihin - KielikelloNimipäivähaku - Yliopiston almanakkatoimisto (helsinki.fi)Wallensten, Ivar: Våra namn, 1993
Valitettavasti en löytänyt kysymykseen varmaa vastausta.Suomalaisia entisiä poliiseja, sittemmin dekkarikirjailijoita, ovat mm. seuraavat. Voisiko kyseessä olla joku näistä?Matti Yrjänä JoensuuMarko KilpiPetri KangasTotti KarpelaKale PuontiJari RaatikainenNiko RantsiChristian RönnbackaLisätietoa kirjailijoiden teoksista esim. Kirjasammosta: https://www.kirjasampo.fi/fi.
Säkeet ovat Lassi Nummen Olavinlinna-runoelmasta "Linna vedessä" (Otava, 1975) ja sen luvusta "Linnakronikasta 1975: Tänään ja huomenna". Runo löytyy myös Lassi Nummen kokoelmateoksesta "Runot 1947-1977" (Otava, 1978).
Kirjaa on lainattavana Kansalliskirjastossa http://www.lib.helsinki.fi/ sekä Museoviraston kirjastossa http://www.nba.fi/fi/kirjasto. Molemmissa kirjastoissa teos on paikalla, laina-aika on 28 vuorokautta.
Helsingin yliopiston kirjastojen Helka-tietokanta:
http://finna.fi
Tampereen kaupungin kotisivuilla kerrotaan, että Sorsapuiston lintutarhan linnut tulevat kesäksi puistoon hämeenkyröläisestä kanalasta: https://www.tampere.fi/luonto-ja-ymparisto/puistot/sorsapuiston-linnut.
Tänä vuonna linnut joudutaan siirtämään pois puistosta kesken kesän lintuinfluenssariskin vuoksi. Yleisradion uutinen: https://yle.fi/a/74-20042524.
Maanvuokralainsäädännön uudistamisesta annetun lain 258/1966 esitöiden viitteet eduskuntakäsittelyn osalta (valtiopäiväasiakirjat) voi etsiä Eduskunnan internet-sivuilta osoitteessa http://www.eduskunta.fi
Pääsivulta valitaan Asiat ja asiakirjat - Asioiden käsittelyvaiheet - Haku vuosien 1919-1969 valtiopäiväasioista. Mm. säädöksen numerolla voi etsiä.
Kirjaston virkailijat neuvovat valtiopäiväasiakirjojen etsimisessä.
Ennen eduskuntakäsittelyä tehtyjä esitöitä (mm. komiteanmietintöjä) voi etsiä Eduskunnan kirjaston kokoelmatietokannasta Selmasta
http://selma.csc.fi/cgi-bin/Pwebrecon.cgi?LANGUAGE=Finnish&DB=local&PAG…
Latinan sanakirjojen avulla päättelen, että Chorea sponsa tarkoittaa hää- tai morsiustanssia. Chorea quadrata esimerkiksi on katrilli, joten tanssista on kysymys.
Sanakirjoista: chorea = piirikarkelo, tanssi, sponsa (spondeo) = kihlattu, sulhanen, morsian
Kuvauksestasi tulee mieleen lähinnä Carlo Collodin Pinokkion seikkailut, josta on olemassa erilaisia suomennoksia ja mukaelmia. Vuonna 1954 suomennettu Pinocchion seikkailut vaikuttaisi melko alkuperäiseltä ja on myös mahdollista että olisit kyseistä painosta lukenut vuonna 1969. Kirja on kuitenkin italialainen, joten siltä osin ei sovi etsimääsi, vaikka muuten voisikin kuulostaa Pinokkiolta: Pinokkiohan oli puunukke, joka muuttuu muistaakseni jossakin vaiheessa satua oikeaksi pojaksi. Välitinkin kysymyksesi eteenpäin, kirjastoammattilaisten valtakunnalliselle sähköpostilistalle, jospa joku kollega jossakin päin Suomea muistaisi! Palaamme asiaan jos saamme sieltä vielä Pinokkiolle jonkin itäeurooppalaisemman vaihtoehdon. Vai muistaisikohan...
Sanonnan ”straight of the do-da” merkitys jää arvailujen varaan, jopa äidinkielenään englantia puhuvalle. Sanonta on slangia, monimerkityksinen ja kontekstista riippuvainen.
Urban dictionaryn ( http://www.urbandictionary.com/define.php?term=do-da ) mukaan sanoja ’do da’ muun muassa käytetään, kun yritetään palauttaa asioita mieleen (esim: "Give me that thing beside you." "What thing?" "That... do da there.)
Jos tästä on kyse, niin voisi kuvitella muistelmien kirjoittavan tarkoittavan, että muistikuvat ovat ‘hämärän peitossa’ ja niiden mieleen palauttaminen on hataraa.
Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen järjestelmässä et valitettavasti voi selailla tietojasi kotoa käsin. (Joissakin muissa kirjastoissa, esim. Tampereella, tällainen on kyllä jo nyt mahdollista.) Voin vain suositella, että keräät lainauskuitit kotona sellaiseen paikkaan, mistä ne on helppo tarkistaa.
Tietyn teoksen eräpäivää voi Internetin kautta http://www.libplussa.fi/ parhaassakin tapauksessa vain arvailla kirjan saatavuustiedoista. Samaa teosta on nimittäin kirjastossa monia kappaleita ja samasta teoksesta voi olla useita painoksia.
Voit saada myös henkilökohtaisen tunnusluvun, jonka avulla voit kirjaston omilla päätteillä itse tarkistaa lainaustietosi.
