Valitettavasti Hyrynsalmen ala-asteella ei näytä olevan internetissä kotisivuja, mutta ehkä voit ottaa yhteyttä kuntaan ja kysyä asiaa sieltä. Kunnan kotisivut löytyvät osoitteessa: http://www.hyrynsalmi.fi
Lasten liikennelaulun on säveltänyt Georg Malmsten. Emme löytäneet tietoa, että säveleeseen olisi sanoitettu toinenkin laulu. Monestihan musiikkikappaleissa on toisiaan muistuttavia osia, vaikka sävel ei olisikaan sama.
Taulun teksti on peräisin Raamatun ruotsinkielisestä käännöksestä, Uuden testamentin vuoden 1883 ns. "normaalilaitoksesta" (normalupplaga): "Vi veta, att vi hafva öfvergått från döden till lifvet, ty vi älska bröderna. Den som icke älskar, han förblifver i döden." (1 Joh 3:14). Vanhahtavat äffät jäivät pois vuonna 1917 julkaistun uuden ruotsinnoksen myötä: "Vi veta att vi hava övergått från döden till livet, ty vi älska bröderna. Den som icke älskar, han förbliver i döden."
Sitaatin kieliasun perusteella taulu on luultavimmin peräisin 1800-luvun lopulta tai 1900-luvun alusta. Ajanmääritystä tehtäessä on kuitenkin hyvä ottaa huomioon se, että vuosi 1917 ei ole mikään ehdoton takaraja: uuden ruotsinnoksen ilmestymisestä huolimatta...
Hei!
Mauri Kunnaksesta löytyy tietoa Otavan sivujen ja hänen kotisivujensa lisäksi teoksessa Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 3 ja videolla Tuhat vuotta, sata kirjaa A-K. Netissä muita osoitteita mm. http://www.valitutpalat.fi/lehti/lehti9912/artikkeli02.html ja http://www.esoy.fi/es-lehti/kunnas.html
Lisäksi Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkiston vanhasta vastauksesta löytyy mainittuna seuraavat lehtiartikkelit:
Leponiemi, Kari: Viittä vaille täyspitkä, varttia vaille klassikko, Visio, 1997, 2,
20-25// Tuominen, Sami: Joulupukin yllätys : suomalainen animaatioelokuva,
Peili 1996, 4, 4-5// Vuori, Jyrki: Koirien isä : Mauri Kunnaksen lähikuva,
Tyyris Tyllerö, 1996, 3, 40-44, 48// Nuortimo, Pentti: Kalle on kalamies,
Tyyris...
Jangtze-joen patohankkeesta löytyy runsaasti kuvia. Ohessa muutama osoite, joista löydät kuvia. Sivut ovat englanninkielisiä.
http://www.wcsscience.com/giant/dam.html
http://pic.templetons.com/brad/photo/china/dam/
http://www.guardian.co.uk/gall/0,8542,835373,00.html
http://www.tuat.ac.jp/~sabo/sanxia/thedam.htm
http://www.esa.int/SPECIALS/Proba_web_site/SEM4PFYO4HD_0.html
http://www.asahi-net.or.jp/~cu4w-kwsm/chin9601/fwb806.htm
Tässä myös kaksi suomenkielistä sivua, joilla pohditaan hankkeen ympäristövaikutuksia:
http://www.turunsanomat.fi/osasto/?ts=1,3,0,0,171870,2004-07-15
http://www.mvtt.fi/Vesitalous/arkisto/2003/022003/ollivari.pdf
Ainakin Nuorisotiedon kirjaston suomenkielisistä lehtiartikkeista löytyy muutamia, joissa goottiutta on käsitelty:
City-lehti 11/2003: Heimo-Helsinki / Halminen Laura
Ylioppilaslehti 3/2004: Pohjoisen koleat gootit / Jemina Staalo
Internethaut voi aloittaa vaikkapa Wikipediasta, siellä on goottien historiaa sekä muinaisen kansan että samannimisen alakulttuurin osalta mittavasti.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Etusivu
Nopeimmin saat tietoa Sirpa Puskalasta kirjastojen kirjallisuusverkkopalvelu Kirjasammosta:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175944849170
Sirpa Puskalasta kerrotaan myös esimerkiksi teoksissa Kotimaisia lasten-ja nuortenkirjailijoita 2 ja 3.
Kyseinen kirja on Tritoniassa, siellä on kaksi kappaletta ja yksi varaus tällä hetkellä.
Voit tarkistaa tilanteen heidän tietokannastaan:
http://finna.fi
tai
http://www.tritonia.fi/
Tria-tietokanta
Emme löytäneet tietoa tällaisesta toiminnasta. Kyyhkynen on eräs älykkäimmistä eläimistä. Joidenkin arvioiden mukaan se on läpäissyt peilitestin, jonka ovat läpäisseet vain muutama nisäkäs (ihmisapinat, reesusmakaki, norsu, pullokuonodelfiini, miekkavalas) ja linnuista harakka. Ihminen on hyödyntänyt kyyhkystä ja sen hämmästyttävää älykkyyttä ja suuntavaistoa esim. kirjekyyhkynä (sodassa, lentopostipalveluna, uutislähettinä) ja meripelastajana.
Faktoja kyyhkysistä (englanniksi): http://www.pigeoncontrolresourcecentre.org/html/amazing-pigeon-facts.ht…
Peilitesti: http://fi.wikipedia.org/wiki/Peilitesti
tarkemmin englanniksi: http://en.wikipedia.org/wiki/Mirror_test
Välitimme kysymyksesi edelleen valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle. Jospa joku kollega jossakin päin Suomea muistaisi etsimäsi sadun. Ilmoitamme heti mikäli saamme sieltä vastauksen! Vai muistaisikohan joku palstamme lukijoista kyseistä satua?
Jouko Heinosen toimittamassa teoksessa Lahden historia (1980) on Oiva Turpeisen artikkeli Lahden alue ja väestö. Sen yhteydessä on sivulla 14 kartta Lahden alueen kehityksestä v. 1978-1978.
Päijät-Hämeen seutukaavaliiton julkaisussa 7/1981, Kaupunkirakenteen kehitys Lahdessa vv. 1878-1938, on sivulla 87 (liite 25) kartta, jossa esitetään alueliitokset vuoteen 1956 asti.
"Pakko käyttää miehen sukunimeä poistui Suomessa vuonna 1986". https://www.kielikello.fi/-/puolison-nimi-vai-oma-nimi-
Nimilautakunta käsittelee nimiasioita http://oikeusministerio.fi/nimilautakunta
https://www.minilex.fi/a/maistraatti-ja-nimilautakunta-nimiviranomaisina
Kielitoimiston sivuilla on lyhyesti tietoa nimilaista https://www.kotus.fi/kielitieto/nimisto/henkilonnimet/nimilaki_lyhyesti . Lainsäädäntö http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1985/19850694
Tammikuussa on käsitelty nimilain uudistamista https://www.kotus.fi/nyt/uutistekstit/kotuksen_uutiset/kotuksen_uutiset…
Tässä joitakin lukuvinkkeja.
Romaanisarjoja:
Bradley, Alan: Piiraan maku makea
1950-luvun Englantiin sijoittuvan viihdyttävän ja kepeän dekkarisarjan avausosa. Salapoliisina sarjassa toimii melko epätavallinen sankaritar, älykäs ja nenäkäs 11-vuotias Flavia de Luce. Vanhassa sukukartanossa asuvan Flavian salapoliisileikki muuttuu todeksi, kun kukkapenkistä löytyy kuollut mies.
Karon, Jan: Pappila keskellä elämää -sarja
Kymmenosaiseksi kasvanut sarja Mitfordin pikkukaupungin elämästä ja värikkäistä asukkaista. Ensimmäisessä osassa Ovet auki pappilaan pastori Tim kaipaa elämäänsä muutosta. Kun se saapuu - kaksin kappalein - hän huomaa saaneensa enemmän kuin pyysi… Hyväntahtoista huumoria ja elämäniloista kerrontaa.
Mustonen, Enni:...
Vuoden 1943 lääkärintarkastusohjesäännössä merkitys on seuraava:
56b. Hermoperäiset, toiminnalliset sydänhäiriöt.
Kyseesä voisi olla myös 56. Muut sydänsairaudet (Ceteri morbi cordis), sotapalvelukelpoisuusluokkaan B luokiteltuna. Tällöin mukana pitäisi olla tarkenne B I (apupalveluun sotatoimivyöhykkeellä kelpaava) tai B II (apupalveluun tukivyöhykkeellä ja kotiseudulla kelpaava).
Ohjelmasta löytyy verkkohauilla jonkin verran tietoa, mm. näyttelijöistä ja henkilöhahmoista jotka esiintyivät ohjelman eri osioissa.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Ansa_ja_Oiva
Juontajatietoja voisi kysyä suoraan Yleltä: https://asiakaspalvelu.yle.fi/csp
Kyllä, varaus on peruttu. Kun Helmet-verkkokirjasto | helmet.fi (finna.fi) sivulla kirjautuu omiin tietoihin, menee varauksiin ja valitsee varauksen (rasti ruutuun) sekä painaa "poista varaus" niin varaus on peruttu. Peruttu varaus ei enää näy omissa varauksissa.
Jos mahdollista, ota yhteyttä sen kaupungin kirjastoon, joka omistaa rikkoutuneen aineiston. Voit kuitenkin hoitaa asian myös muissa kaupungeissa.Rikkoutunutta, sotkeentunutta tai kadonnutta aineistoa ei voi enää laittaa lainattavaksi. Siksi joudut korvaamaan sen hankintahinnan tai kiinteän korvaushinnan.Yleensä voit myös sopia kirjaston kanssa hankkivasi uuden kappaleen korvattavan tilalle. Usein kysyttyä | helmet.fi
Turun kaupunginkirjaston kokoelmistakaan ei aiheesta juuri mitään löytynyt. Jouko Tolvasen teoksesta Piirrostaide : menetelmiä ja historiaa (1947) löytyy artikkeli aiheesta (s. 374 - 383).
Åbo Akademin kirjaston tietokannasta Almasta http://www.abo.fi/library/dbs/alma/wwls/ löytyy muutamia teoksia aiheesta asiasanalla "grafik", esim. Helliesen: Norsk grafikk gjennom 100 år (2000).
Kyseessä on Kaksi luomiskertomusta -nimisen kaksiosaisen novellin ensimmäinen osa Varikset. Novelli löytyy Veikko Huovisen kirjoista mm. Porsaan paperit: eläinaiheiset erikoiset (v. 1999), Ympäristöministeri: ekotarinoita (v. 1982) ja Bakulainen Bahvala. Toinen osa (v. 2005).
Alaikäisen tytön ja aikuisen miehen suhteesta ovat kirjoittaneet mm. Marguerite Duras Rakastajassa (Otava 1985), Kate Elizabeth Russell Vanessassa (WSOY 2022) ja Vanessa Springora Suostumuksessa (WSOY 2021). Teokset kuvaavat ikäeron tuomaa valta-asemaa ja hyväksikäyttöä. Tunnetuimpia kuvauksia aiheesta lienee Vladimir Nabokovin Lolita (Gummerus 1959).Salaista rakkautta nuoremman naisen ja vanhemman miehen välillä kuvaa myös Jenny Erpenbeckin Kairos (Tammi 2024). Erbenbeckin kirjassa eletään DDR:n ja sen luhistumisen aikaa samoin kuin Krieninkin. Tessa Hadleyn kirjassa Vapaa rakkaus (Gummerus 2023) sukupuoliasetelma on kääntynyt toisin päin, kun nelikymppinen aviovaimo ja parikymppinen opiskelijamies aloittavat kielletyn suhteen 1960-...
