Yleisesti voin vastata, että aihepiiristä löytyy Auran kirjaston kokoelmasta teokset: Maailman ympäri, osa 2 ja Maailma nyt, osa 10. Lisäksi löytyy VHS-kasetti Arktinen ja antarktinen sekä DVD-levy Planeettamme maa, jossa David Attenborough esittelee napa-alueita. Kannattaa muistaa myös lehdet: Tieteen kuvalehti ja National geographic, joiden eri numeroista löytyy antarktisista alueista artikkeleita vähän eri näkökulmista.
Plussa-aineistonhaku, osoitteessa http://www.lib.hel.fi/plussa/
löytää 600 tietuetta hakusanalla jatkosota. Mutta hakusana jatko-sota antaa vain kaksi viitettä. Jos käyttää pääkaupunkiseudun kirjaston yleisöpäätettä, voi laittaa asiasanaksi jatkosota ja painettuaan F11 voi selata sivukaupalla erilaisia tarkentimia.
1. Helmet-kirjastokortin saat saman tien mukaasi. Lisätietoja kortin hankkimisesta täältä:
http://www.helmet.fi/search~S9*fin/k
2. Voit tilata muista Helmet-kirjastoista materiaalia. Varauksen hinta on 0,50 €. Lastenaineiston ja alle 18-vuotiaiden lainaajien varaukset ovat maksuttomia. Lisätietoa täältä:
http://www.helmet.fi/search~S9*fin/k
Tervetuloa asiakkaaksi!
Vuoden 1947 Helsingin Sanomia ei löydy internetistä. Pääkaupunkiseudulla niitä voi lukea mikrofilmiltä esimerkiksi Helsingin kaupunginkirjastossa Pasilan kirjastossa. Yhteystiedot löytyvät täältä: http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Yhtey…
Etunimeä ”Esser” ei löydy tutkimistani etunimikirjoista. Se on Suomessa sangen harvinainen etunimi, sillä osoitteesta http://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/ löytyvän väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan sen on saanut nimekseen alle 50 henkilöä, suurin osa ennen 1960-lukua syntyneitä.
Koska varmaa tietoa ei ole, voisi nimeä hiukan spekuloida, mutta tämä on tosiaan vain omaa arveluani. Behind the Name -sivusto osoitteessa http://surnames.behindthename.com/name/esser kertoo, että “Esser” saksalaisperäinen sukunimi, joka on peräisin sanasta ”asse” (’akseli’). Ei tuntuisi mahdottomalta, että se olisi voinut tulla Suomeenkin tuota kautta.
Toisaalta nimi ”Esser” voisi ehkä olla muunnelma nimestä ”Asser”. ”Suomalaiset etunimet Aadasta...
Aiheestasi on julkaistu lukuisia teoksia. Niitä löytyy Helsingin kaupunginkirjaston Plussa-tietokannasta sekä suomeksi että englanniksi hakusanoilla liike-elämä, tapakulttuuri, kulttuurierot. Tällaisia kirjoja ovat esim. Luoto, Reima T. A: Tapakulttuurin perusteet : kansallisen ja kansainvälisen tapakultturin tarkastelua. 2000 / Aittoniemi, Anu: Bisnesetiketti : liike-elämän tapa- ja ruokakulttuuri. 1999 ja Mikluha, Arja: Kommunikointi eri maissa. 1998.
Lisäksi löydät netistä esimerkiksi Ask Jeeves-hakujärjestelmää (http://www.askjeeves.com/index.asp) käyttäen hakulauseella: maan nimi business culture kulttuurikohtaisia linkkejä aiheestasi.
Kirjastot ottavat vastaan hyväkuntoisia kirjalahjoituksia. Kannattaa kysyä aluksi omasta kirjastosta, olisiko heidän kokoelmissaan tarvetta lahjoitettaville kirjoille. Hyvä käytäntö on myös tehdä lista lahjoitettavista kirjoista ja antaa se kirjastolle etukäteen tarkistettavaksi, jolloin voidaan katsoa, halutaanko mitään kirjoista kokoelmiin.
Kunkin kirjaston henkilökunta arvioi lahjoitukset ja päättää otetaanko lahjoitukset kokoelmiin vai ei. Lahjakirjoihin sovelletaan kirjaston yleisiä kirjavalintaperiaatteita ja lahjoitukset valikoidaan sen mukaan, millaista materiaalia kokoelmista puuttuu. Kirjasto pidättää oikeuden olla liittämättä lahjoituksia kokoelmiinsa.
Joissakin kirjastoissa on myös kirjankierrätyspiste tai -kärry, johon...
Turun kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy mikrofilmattuna suurin osa Varsinais-Suomen alueella julkaistuista sanomalehdistä. Valitettavasti käytössämme ei ole hakutyökalua, jonka avulla voisi helposti etsiä vanhoista lehdistä Arvinkatu 8:ssa sijaitsevaan kivitaloon liittyviä lehtiartikkeleita 1980-luvulta. Mikrofilmattuja lehtiä voi kuitenkin tutkia Turun pääkirjastolla.
Listaus Turun kaupunginkirjaston mikrofilmatuista lehdistä löytyy täältä. Mikrofilmien tutkimista varten täytyy varata aika pääkirjaston mikrofilmilaitteelle. Myös halutut mikrofilmit täytyy tilata viimeistään yhtä arkipäivää ennen lukuaikaa. Lisätietoa mikrofilmien käytöstä löytyy täältä.
Voit maksaa kadonneen kirjan korvausmaksun verkossa. Ota kuitenkin ensin yhteyttä omaan kirjastoosi.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Usein_kysyttya/Usein_kysyttya__verkkom…
Sähköisiä työhakemuksia ja niiden sovelluksia on varmasti hyvin monia erilaisia, joten on mahdotonta antaa tyhjentävää vastausta. Rekrytoijat hakevat tietokannasta hakemuksia, työnhakojoita, omiin tarpeisiinsa, mutta on mahdollista varmaankin nähdä myös kaikki hakemukset, jos haluaa ja on valtuudet tähän.
Alla kuitenkin pieni selostus Helsingin kaupunginkirjaston henkilöstöpäälliköltä siitä, miten meillä systeemi toimii.
Sähköiseen työhakemuksen pohjan voi tallentaa järjestelmään. Pohjassa voi olla perustiedot, sellaiset jotka tulevat kaikkiin hakemuksiin. Sitten täytetään ne tiedot, mitä kyseiseen työhön hakiessa halutaan kertoa. Jokainen hakemus on omansa ja käsitellään erikseen.
Toivottavasti tämä auttoi. Lopussa vielä muutama...
Hei!
Valitettavasti jotkin kirjastokortit eivät toimi PressDisplay-palvelussa ongelmitta, joten saat maksutta uuden kortin, kun seuraavan kerran käyt kirjastossa.
Kankaanpään seutu 21.7.2014 kirjoitti Jämi Fly Inn-tapahtumasta, missä lensi museolentokoneita
Satakunnan kansassa on 9.7.2014 Jämi Fly Inn-tapahtumasta artikkeli.
Lisäksi ilmestyy Feeniks-lehti, joka on ilmailuhistoriallinen neljännesvuosittain ilmestyvä Ilmailumuseoyhdistys ry:n jäsen- ja tiedotuslehti.
Asiasanat musiikkiteatteri, musikaalit ja musiikkinäytelmät ovat kaikki valideja asiasanoja. Haettaessa verkkokirjastosta asiasanalla musiikkiteatteri ja rajataan haku tietokirjoihin hakutulos on niukka eli neljä kappaletta, esimerkkinä Tiia Aarnipuun: Sinivalkoisissa höyhenissä : Suomalainen drag. Musikaalit asiasanalla haettaessa saadaan tietokirjoja seitsemän kappaletta esimerkkinä: The Rocky Horror picture show FAQ. Musiikkinäytelmät asiasanalla hakutulos on myös niukka eli kolme tietoteokseksi luokiteltua kirjaa.
Suosittelen vielä vierailemaan pääkirjastomme musiikkiosastolla, missä voidaan asiantuntijoiden kanssa tutkailla asiaa tarkemmin ja mahdollisesti tilata teoksia myös muista kirjastoista.
Kirjastohakemistosta voi hakea kirjastojen osoitteita, mutta tietokannassa on yli 1000 kirjastoa, joten hakeminen on vähän työlästä https://hakemisto.kirjastot.fi/ Frank-monihaun sivulta oikeasta reunasta löytyy erilaisten kirjastojen listat (ammattikorkeakoulukirjastot, erikoiskirjastot, yliopistokirjastot, kunnnan- ja kaupunginkirjastot, aluekirjastot jne.), joten niistä pystyy hahmottamaan kirjastokenttää ja sen erilaisia kirjastoja http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Suosittelen kirjastohakemiston käytön yhteyteen painetun Kirjastokalenterin käyttöä (Kirjastokalenteri 2018 uusin). Kalenterista selviää erilaisten kirjastojen yhteystiedot, mm. aluekirjastot (entiset maakuntakirjastot) ja kaikki kunnankirjastot/...
Allegorisia teoksia aiheesta ei tunnu löytyvän kovin helposti. Välitin kysymyksen eteenpäin kirjastojen väliselle tietopalvelulistalle, mutta sitäkin kautta aineistoa löytyi niukasti. Elokuvista vinkattiin Darren Aronofskyn Mother!:ia ja Hayao Miyazakin Princess Mononokea. Kirjoista ehdotettiin Leena Krohnin teoksia, esimerkiksi Hotel Sapiensia. Myös Anne Leinosen Viivamaalari voisi olla kiinnostava.
Tässä lisäksi teoksia, joissa asiaa käsitellään tarkemmin määrittelemättömän olosuhteiden muutoksen kautta tai etäännyttämällä scifin tai fantasian keinoin:
Alongi, K. K.: Kevätuhrit
Atwood, Margaret: Oryx ja Crake, Herran tarhurit, Uusi maa (MaddAddam-trilogia)
Howey, Hugh: Siilo
Itäranta, Emmi: Teemestarin kirja
Mitchell, David:...
Ikävä kyllä vastausta ei tällä kertaa löytynyt. Aikamatkustus on tieteiskirjallisuudessa erittäin yleinen käytetty juonikuvio, jopa siinä määrin, että sillä on oma internet-sivustonsa, ittdb.com. TV Tropes -sivustolla on myös useita esimerkkejä kuvaamastasi time loop -juonikuviosta.
Mikäli luit novellin suomeksi, voit yrittää etsiä kokoelmaa Risingshadow-sivuston kirjalistaushaun kautta - valitse hakuun scifi tai joko antologiat tai novellikokoelmat ja mahdollinen vuosiväli.
Ottakoot kaikki kerskailijat tästä opikseen : jokaisen kerskailijan kohtalo on lopulta seistä aasinhattu päässään pilkkatauluna. TEKIJÄ Shakespeare, William, kirjoittajaTEOS Loppu hyvin, kaikki hyvin / William Shakespeare ; suomentanut Tiina Ohinmaa ; esipuhe: Jyrki NummiJulkaisutiedot Helsinki : WSOY, 2007 (Juva : WS Bookwell)ULKOASU 177 sivua ; 21 cm
Saamen suvun laulun/Sami soga lavla nuotit löytyvät useammasta lähteestä. Sörlien sävellys hyväksyttiin Helsingin saamelaiskonferenssissa 1992, kun itse Saban sanat hyväksyttiin jo 1986 kokouksessa viralliseksi kansallislauluksi Åressa. Sörlien sävellys löytyy ainakin kirjoista: Musiikin aika, 3-4 (1999), s. 213
Pohjois-pohjalaisten laulukirja (1994), s. 150.
Näm ovat varmaankin Suomen kaikkien kirjastojen musiikkiosastoilla.
Tiedoksi myös että Uno Klamin sävellys löytyy Wilho Siukosen laulukirjasta vuoden 1972 painoksesta (alunperin 1929), s. 74-75 (nro 65) Lapinmaan ja Neuvostoliiton hymnin välistä.
Saamelaiskysymyksiä voi jättää myös osoitteeseen:
www.lapponica.net
Lapponica-tietopalvelussa saamelais- ja Lappi-aiheisiin kysymyksiin...
