Runoa ei valitettavasti ole toistaiseksi löydetty.
Se on ollut haettavana myös valtakunnallisella tietolistalla, mutta toistaiseksi ei ole tärpännyt.
Jatkamme yhä hakua ja vastaamme, jos teksti löytyy.
Kirja, Björne, Lars: Syihin ja lakiin eikä mielivaltaan : Tutkimus Turun hovioikeuden poliittisista oikeudenkäynneistä vuosina 1918-1939. Helsinki. Suomalainen lakimiesyhdistys. 1977, löytyy useista pääkaupunkiseudun tieteellisistä kirjastoista, mm. uudesta Kaisa-talosta, Fabianinkatu 30, 4. kerr. Oikeustiede.
Kaikki halukkaat saavat kirjastokortin Helsingin yliopiston kirjastoon.
Marie-Henri Beylen eli Stendhalin teosta "Rome, Naples et Florence" (1817) ei valitettavasti ole suomennettu.
https://finna.fi
http://fr.wikipedia.org/wiki/Stendhal
Kirjaa ei ole pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen kokoelmissa. Helsingissä kirja on käsikirjastokappaleena yliopiston kirjastossa :Viikin tiedekirjastossa ja Kasvitieteen kirjastossa (Unioninkatu 44).
Valitettavasti en pystynyt kollegoitteni avullakaan keksimään, mistä kirjasta on kyse. Voit vielä kääntyä kysymyksesi kanssa Lastenkirjainstituutin puoleen. Heidän kirjastonsa tiedonhakulomake löytyy sivulta: https://lastenkirjainstituutti.fi/kirjasto
Sade ei todennäköisesti tarkoittanut La Nouvelle Justine –teosta Justinen tarinan lopulliseksi versioksi, vaan on todennäköistä, että kolmannen version jälkeen olisi tullut vielä ”uusi uusi Justine”. Kuten Will McMorran toteaa artikkelissaan "Intertextuality and Urtextuality: Sade's Justine Palimpsest" (Eighteenth-Century Fiction 2007 (4), s. 367):
No single, authoritative text subordinates the others, and a strong sense of textual instability consequently permeates each of the variations of Justine's story. Sade reverses the direction of the typical writing process: text reverts to paratext, finished article reverts to rough draft as one version is consumed by the next.
Lisäksi on huomioitava, että Sade ei koskaan itse julkaissut...
Kefiiri on tuhansia vuosia vanha ja hyvinkin tunnettu juoma. Kefiiriä on kahta lajia, maitokefiiri ja vesikefiiri, josta maitokefiiri on tunnetumpi, mutta vesikefiiri on nouseva trendijuoma (Mikkonen 2023). Kefiirinsiemenet tai -jyvät (engl. kefir grains) on nimityksenä hieman harhaanjohtava, sillä ne eivät tosiaan ole peräisin kasveista eikä niitä noukita maaperästä. Turun yliopiston elintarvikekehityksen tutkimusprofessori Anu Hopia kertoo blogissaan, että kefiirinjyvät ovat "tulosta bakteerien ja hiivojen pitkäaikaisesta yhteisevoluutiosta spontaaneissa käymisprosesseissa". Hopian mukaan kefiirijyviä ei ole mahdollista tuottaa lyhyellä aikavälillä, ja lisää, että tänä päivänä jyvät usein siirtyvätkin vaihtokauppoina tai perintöinä...
Kyllä niitä on järjestetty. Suosittelen ottaa yhteyttä Suomen kirjastoseuraan, joka seuraa alan konferensseja ympäri maailman. http://www.fla.fi/
puh. 09-6221 340.
Kirjastot.fi sivuille on koottu linkkejä virtuaalikirjastoista http://www.kirjastot.fi/page.asp?_item_id=312 sekä jonkin verran tietoa kirjastoalan konferensseista http://www.kirjastot.fi/page.asp?_item_id=504 .
Sekä Luukkaala, että Pasa löytyvät ainakin Fonectan puhelin-
luettelon Pirkanmaan-osan kartasta. Samoin Kangasalan maasto/peruskartoista, kuten myös Kangasalan pitäjän
kartasta vuodelta 1915 (kirjastomme takahuoneen seinällä).
Sijainti on Suntinmäessä Suoraman-, Ahulin ja Kirkkojärvien
välisellä alueella, jota halkoo nykyään melko pitkä Luukkaa-
lantie (tämä tie näkynee kaikissa vähänkin tarkoissa kartoissa).
Pikaisesti tutkin muutaman paikallisen kirjan ja Kangasalan Joulu-lehden tietokannan saadakseni kylästä lisätietoa.
Ei onnistunut, mutta jos kesällä poikkeatte, niin voidaan katsoa tarkemmin. Tervetuloa suvun vanhoille asuinsijoil-
le.
Anglikaanisen kirkkokunnan eri kirkoilla on useita katekismuksia, joita ei valitettavasti ole suomennettu.
Anglikaanien rukouskirjaan (The Book of Common Prayer) sisältyy yleensä katekismus. Rukouskirjaa ei löydy pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista, mutta Helsingin yliopiston kirjastossa on myös lainattavia kappaleita. Näistä katekismuksen sisältää esimerkiksi Oxford University Pressin julkaisema "The book of common prayer : and administration of the sacraments and other rites and ceremonies of the church according to the use of the Church of England together with the Psalter or Psalms of David.". Teosten tarkat saatavuustiedot ja kirjastojen yhteystiedot voi tarkastaa osoitteesta http://www.helsinki.fi/kirjasto/. Vastaava...
Jos kirjassa ei ole varausjonoa, ja se on hyllyssä toisessa kirjastossa, kirja lähtee matkalle samana päivänä kuin varaus on tehty (pois lukien viikonloput ja sellaiset päivät, jolloin kirjasto on suljettu). Kirjan matka kirjastosta toiseen vie yleensä kahdesta kolmeen vuorokautta.
Kannattaa ottaa yhteyttä suoraan kirjastoon, jos kirja ei tule perille ja tila näyttää jämähtäneen tuohon matkalla-tilaan.
Kattaukseen löytyy havainnollinen kaavio Kotilieden sivuilta osoitteesta http://kotiliesi.fi/juhlat/juhlien-jarjestaminen/poydan-kattaminen. Kaikkijuhlista.fi-sivustolla osoitteessa http://www.kaikkijuhlista.fi/juhlista/juhlat-kotona/kattaus on myös hyviä ohjeita kattauksiin.
Kirjoistakin toki löytyy kattamisohjeista. Esimerkiksi Jouko Mykkäsen ja Heikki Ursinin teoksessa ”Tarjoilukirja” (Restamark, 2006) on esitelty pöydän kattamisen periaatteet ja paljon muuta hyödyllistä kattamiseen ja tarjoiluun liittyvää.
Kysytty kappale on Winchester-yhtyeen esittämä Everybody's doin' it (Line dance). Sen sävelsi ja sanoitti Henry "Hank" Riihimäki ja se julkaistiin cd-singlellä vuonna 2001. Kappale löytyy Youtubesta.
Kappaleen tiedot Yleisradion Fono-tietokannassa
Winchester-yhtyeen kotisivu (ei päivitetty)
Youtubesta löytyi yksi ohjelma nimeltä Ennätystentekijät (1993). Videon tiedoissa lukee "Ennätystentekijät kertoo erikoisia ennätyksiä saavuttaneista suomalaisista. Ohjaus Arto Koskinen & Esa Illi. Tuotanto Yleisradio / TV 1 / Mediakomppania". Olisiko tämä kaipaamasi ohjelma?
Vinkkinä sanottakoon, että Ylen asiakaspalvelun kautta voi laittaa ohjelma- tai uusintatoiveita.
Lähteet:
Youtube.fi. Ennätystentekijät. https://www.youtube.com/watch?v=6Xx7h30VjK0
Yle.fi. Asiakaspalvelu. https://asiakaspalvelu.yle.fi/csp
Taas kerran täytyy kääntyä valppaan lukijakuntamme puoleen vastauksen toivossa. Minulla on tarjota vain Juha Mannerkorpea, jonka Memento-runo sisältää hieman samansuuntaisen ajatuksen "lähimmäisesi ymmärtäjäksi älä rupea".
Monilla internetsivuilla on tietoa Jorma Kurvisesta, tässä niistä muutamia:
http://www.nuorisokirjailijat.fi/kurvinenjorma.shtml
http://www.otava.fi/DAS/kotimaiset_kirjailijat/990607-085948.html
http://lyyra.kempele.fi/pv/kurvinen/kurvinen.html
http://www.infoplaneetta.hyvan.helsinki.fi/kirjoista/kurvinen.html
Lisätietoja voi etsiä mm. seuraavista kirjoista:
Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 2 (ISBN 951-692-447-6)
Otavan kirjallisuustieto (ISBN 951-1-09209-x)
Hei!
Esimerkiksi psykologiduo Julia Pöyhösen ja Heidi Livingstonin suosittu Fanni-sarja on 4-7-vuotiaille lapsille suunnattu ja käsittelee tunnetaitoja ja niiden säätelyä. Tässä muutama esimerkki kyseisistä kirjoista sekä muuta kirjallisuutta yhdessä lapsen kanssa tutkittavaksi Vaski-kirjastojen valikoimissa:
Fanni ja ihmeellinen tunnelämpömittari : tunnesäätelyn harjoitteleminen
Fanni ja suuri tunnemöykky : tunteiden tunnistamisen ja nimeämisen harjoitteleminen
Fanni ja rento laiskiainen : stressin säätelyn ja rentoutumisen harjoitteleminen
Molli : hyvällä mielellä vai pahalla päällä : tunteet taidoiksi
Tunteiden aakkoset
Minä tykkään nyt : ilosta, ujostelusta ja muista tunteista
Tässä myös muutama aikuiselle lukijalle...
Valitettavasti emme ole löytäneet vastausta kysymykseesi. Tiedustelen asiaa vielä kirjastolaisten sähköpostilistalla ja ilmoitan, jos vastaus löytyy sitä kautta. Tunnistaisiko joku palstan lukijoista tämän kirjan?
Hei
Suomen etymologisen sanakirjan mukaan aara on kyntölaite, aura.
https://kaino.kotus.fi/suomenetymologinensanakirja/?p=article&etym_id=ETYM_f565758819502656ded44d4e7bf3b8e8&word=aara&list_id=121
Wikisanakirjassa puolestaan sanan kerrotaan tulevan vironkielen sanasta ara, joka tarkoittaa papukaijaa.
https://fi.wiktionary.org/wiki/aara
