Valitettavasti minäkään en saa nimestä selvää, vaikka liitteenä on hyvät kuvat. Selasin Art Signature Dictionary -verkkopalvelua, mutta en onnistunut löytämään mahdollista oikeata nimeä. Taulujen tunnistukseen liittyvissä asioissa kannattaa kääntyä antiikki- ja taidehuutokauppojen puoleen. Jos kyseessä on suomalainen taiteilija Suomalaisten taiteilijoiden signeerausmatrikkelista voisi olla hyötyä. Tätä teosta ei valitettavasti löydy Helle-kirjastoista.https://www.artsignaturedictionary.comhttps://www.hagelstam.fihttps://www.bukowskis.comhttps://www.helander.com
William Shakespearen Rikhard III:n ovat suomentaneet Paavo Cajander ja Matti Rossi. Molemmat ovat suomennoksissaan käyttäneet Anne Nevillestä nimeä (lady) Anna.
Kehitysvammaliitto tuntee parhaiten vammaisten oikeudet. Sähköpostiosoite sinne on kvl (ät) kvl.fi.
Kehitysvammaisia ihmisiä ja heidän palvelujensa järjestämistä koskevia keskeisimpiä lakeja on koottu tälle verkkosivulle: https://verneri.net/yleis/lait
Arvosteleva kirjaluettelo ilmestyi liitteenä aikakausjulkaisuissa. Alkuun vuodesta 1916-1921 julkaistussa Kansanvalistus : Kansanvalistusseuran julkaisema vapaan sivistystyön äänenkannattaja, sitten Kansanvalistus ja Kirjastolehti -julkaisun mukana 1921-1947, vuodesta 1948 Kirjastolehden yhteydessä "supplementtina". Kaikki nämä lehdet löytyvät Rovaniemen pääkirjastosta, joka ilmeisesti on lähin kirjastonne. Niitä löytyy muistakin kirjastoista, paikannustiedot pohjoisen osalta löytyvät Lapin kirjastosta, https://lapinkirjasto.finna.fi/Search/Results?lookfor=Arvosteleva+Kirjaluettelo&type=AllFields, muun Suomen osalta kannattaa tutkia monihakua, https://monihaku.kirjastot.fi/. Arvostelevan kirjaluettelon tekstejä...
Sulkavan kirjastossa otetaan käyttöön ensi vuoden aikana uusi kirjastojärjestelmä, tarkka ajankohta ei ole vielä selvillä. Silloin myös aineistotietokannan käyttö Internetin kautta tulee mahdolliseksi.
Ikävä kyllä Peter F. Hamiltonilta ei ole suomennettu mitään teoksia. En myöskään löytänyt tietoa että häneltä olisi suomennettu edes yksittäisiä novelleja.
Eräpäivänä ehtii vielä uusia lainansa, joten silloin uusittaessa myöhästymismaksuja ei vielä tule. Sen sijaan jokaisesta eräpäivän jälkeisestä päivästä tulee HelMet-kirjastoissa myöhästymismaksua, kun lainat uusii tai palauttaa.
Vantaan HelMet-kirjastojen järjestämät lukupiirit löytyvät Internet-sivulta:
http://kirjasto.vantaa.fi/lukupiiri/
Sieltä löytyvät myös ohjeet ilmoittautumista varten. Lähikirjastosta voi myös kysellä mahdollisesti alkavista lukupiireistä ja sinne voi ehdotella sellaisen perustamista.
Vantaan Aikuisopiston syksyn 2012 opinto-ohjelma on myös ilmestynyt ja sieltä löytyy ainakin keskiviikkoisin 14-15.30 Myyringissä kokoontuva lukupiiri.
Vantaan aikuisopiston opinto-ohjelmaa on jaettu koteihin ja jaetaan kirjastoissa paperiversioina. Se löytyy myös Internetistä:
http://www.vantaa.fi/aikuisopisto/
Ohjelmassa ovat tarkemmat tiedot ilmoittautumista varten.
Elokuva Liian paksu perhoseksi löytyy Vaski-kirjastoista DVD-muodossa ja voit tarkistaa sen saatavuuden tietokannasta osoitteessa:
https://vaski.finna.fi/
Jos haluat varata teoksen, maksaa se yhden euron ja varauksen tekemiseen tarvitset kirjastokorttisi numeron sekä nelinumeroisen salasanasi.
Hei,
Aihetta käsittelevä gradu löytyi, mutta se ei ole saatavissa verkossa, joten se on hankala saada käsiinsä.
Joitain juttuja löytyi myös, mutta niiden akateeminen tai muuten tiedollinen anti on aika vähäinen. Mahdollisesti Kotus tai yliopistojen suomen kielen laitoksilla on asiasta tarkempaa tietoa. Tutkijoiden erikoistumisalathan lienevät aika hyvin tiedossa.
Szinovatz, Jaana: Rakastetun puhuttelujen ja viittausten semantiikkaa
99, [30] lehteä
Turun yliopisto, suomen kieli, 2008
Kokeilin myös itse ja nyt ei todellakaan onnistunut selaimessa kuuntelu. Jos kuuntelette puhelimella tai tabletilla niin sovelluskaupasta voi ladata ilmaisen Ellibs-sovelluksen, jonka ios-versiossa ainakin minun lainani kuului. Kirjan joutuu kyllä itse siirtämään alusta kohtaan johon on jäänyt. Vikaa selainkuuntelussa korjataan edelleen.
Viljo Kojon runo "Ah, joulupossu, sulle ylistys" sisältyy kirjaan "Lapsuuden joulu : rakkaimmat joulurunot", jonka ovat toimittaneet Satu Koskimies ja Juha Virkkunen (Tammi, 2005, s. 246-247). Runon lopussa mainitaan alkuperäinen lähde: Kojo, Viljo: "Hilpeitä hetkiä : 16 leikillistä lausuntarunoa" (Karisto, 1926).
Runo sisältyy myös kirjaan "Iloitse kanssani : valikoima huumoria luettavaksi ja lausuttavaksi" (Gummerus, 1945). Valikoiman on koonnut Terttu Pajunen-Kivikäs. Hän on toimittanut myös kirjan "Iltojemme iloksi : juhlaohjelmistoa" (Gummerus, 1947). Tässä kirjassa aineisto on jaoteltu eri vuodenaikojen ja juhlien mukaan ja nämä eri jaksot on julkaistu myös erillisinä vihkoina. Neljännessä osassa on joulujuhliin...
Valitettavasti tästä kappaleesta ei löytynyt nuottijulkaisua. Netistä löytyi kuitenkin sointumerkit esimerkiksi täältä: https://chords-and-tabs.net/song/name/suvi-terasniska-maasta-sataa-taivaaseen
Lähettämälläsi kirjastokortin numerolla ei löydy tietojasi Helmet-kirjastojen asiakasrekisteristä. Jos kirjastokorttia ei käytetä kolmeen vuoteen, asiakastietue poistetaan rekisteristä.
Saat uuden kortin mistä tahansa Helmet-kirjaston toimipaikasta esittämällä Helmet-kirjastojen hyväksymän voimassa olevan henkilötodistuksen.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_…
Löysin Kotimaisten kielten keskuksen sivuilta asiantuntija Raimo Jussilan artikkelin suvaitsevaisuus-sanasta. Artikkeli on julkaistu alun perin Helsingin Sanomien Kieli-ikkunassa 29.9.1998 Linkki artikkeliin.Artikkelin lopussa Jussila summaa: "Suvaitsevaisuutta tai sen eri vivahteita voidaan nykysuomessa ilmaista monilla muillakin tavoilla. Tämmöisiä sanoja ovat esimerkiksi avarakatseisuus, avaramielisyys, laajakatseisuus, ennakkoluulottomuus, vapaamielisyys ja maltillisuus sekä myös lainasanat humaanisuus, liberaalisuus ja toleranssi.Suomalaisen suvaitsevuuden taustalla on kuitenkin tulkinnallista avaruutta: kun suomalaiset suvaitsevat, he vähimmilläänkin vastahakoisesti sietävät mutta enimmillään rakastavat, jopa kiihkeästi...
Lähetin kysymyksesi Hotelli- ja ravintolamuseon tietopalveluun, josta amanuenssi ystävällisesti vastasi näin: "Rosetit tunnetaan ruotsiksi nimellä struvor, joka Suomessa tarkoittaa myös tippaleipää (tippaleipä puolestaan on finska struvor). Varsinkin rosettien vanhemman historian tutkiminen on siis hankalaa, koska struvor voi tarkoittaa kumpaa tahansa, tippaleipää tai rosettia. Tippaleipä on tunnettu pohjoismaisena herkkuna jo keskiajalta saakka ja erilaisiin muotteihin ja rautoihin on leivottu 1600-1700-luvulta saakka, joten oletan, että myös rosetinkaltaisia leivonnaisia on tarjoiltu jo vuosisatoja. En kuitenkaan kyennyt löytämään varmennettavissa olevaa tietoa, koska rosetit on "keksitty". Uppopaistaminen on vaatinut kalliita raaka...
Avun 1960‑luvun vuosikertoja selaamalla artikkeli olisi on mahdollista löytää, jos se on olemassa. Voit pyytää lehtiä kaukolainaksi omasta kirjastostasi. Voit tilata kaukolainoja ensisijaisesti internetin kautta lomakkeella (vaatii kirjastokortin ja PIN-koodin) tai kirjaston asiakaspalvelusta paikan päällä. Kaukolainat ovat maksullisia.Myös Seura-lehden numerossa 24/1960 on ollut artikkeli Ennustajista ensimmäinen: Nostradamus, ks.https://www.huuto.net/kohteet/seura-lehti-nro-241960-276/628603797
Tampereen kaupunginkirjaston kotisivulla, osoitteessa http://www.tampere.fi/kirjasto/ on luettelo kirjastossa käytössä olevista tietokannoista (tiedonhaku ja tietokannat).
Siellä mainitaan Suomen media-arkisto, Aleksi WWW Online, Arto ja tässä tapauksessa tärkein, eli Helecon MIX (siinä on talouselämän artikkeleita). Nämä kaikki ovat siis käytössä vain kirjaston työasemilla. Kovin paljon uusia artikkeleita aiheesta en löytänyt. Mainittakoon Janne Aukian artikkeli Viilauksia Web-työkalupakkiin Tietokonelehdessä n:o 24/2005 ja Marjut Reivilän artikkeli Yksinkertainen on verkossa kaunista ja toimivaa: vinkkejä pk-yrityksen hyvän verkkosivuston suunnittelemiseksi, joka löytyy Taloustaito yritys lehdestä 3/2003. (Tämä lehti puolestaan löytyy...
Törmäsin samaan ongelmaan eli lähes kaikki lapsia ja mediaa käsittelevät kirjat ottavat kasvatuksellisen tai psykologisen näkökulman ja keskittyvät vain median vaikutuksiin lapsen kehittymiseen.
Patricia Holland on käsitellyt tutkimuksissaan lasten mediakuvaa eli sitä millä tavoin lapset kuvataan mediassa. Hänen teoksiaan ei ole suomennettu, mutta Suomen tieteellisistä kirjastoista löytyy ainakin kaksi mielenkiintoiselta vaikuttavaa kirjaa:
-Holland, Patricia: "Picturing childhood: the myth of the child in the popular imagery" (Tauris, 2004)
-Holland, Patricia: "What is a child?: popular images of childhood" (Virago, 1992)
Ensin mainittu kirja löytyy Helsingin, Vaasan ja Turun yliopistojen kirjastoista. Jälkimmäinen löytyy Joensuun ja...
