Björn Wahlroosin muistelmateos Nurkkahuone: eräänlaiset päiväkirjat 2001–2022 (Otava 2025) on varattavissa OUTI-verkkokirjastosta. Siitä on tällä hetkellä 75 varausta.
Kirjailija Lassi Sinkkosesta ei ole kirjoitettu elämäkertaa, joten kattavimmin hänestä löytyy tietoa erilaisista matrikkeleista ja hakuteoksista. Hae lähimmästä kirjastosta käsiisi Suomen kirjailijat 1945-1980 tai Lasse Koskelan Suomalaisia kirjailijoita Jöns Buddesta Hannu Ahoon tai Pekka Tarkan Suomalaisia nykykirjailijoita (huom. vuoden 1980 painos!) tai Otavan kirjallisuustieto. Turun Yliopiston julkaisemassa artikkelikoosteessa Uudessa valossa: kirjoituksia realismin kysymyksestä (1998) löytyy essee/artikkeli myös Lassi Sinkkosesta.
Verkosta löydät tietoa Kirjasammosta https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175997629024 ja Like-kustantamon sivulta, https://like.fi/kirjailijat/lassi-sinkkonen/
Jos tarkoitat kysymykselläsi tilitoimistojen henkilökunnan palkkoja, niin juuri sellaista artikkelia ei löytynyt. Artikkeleita yleisestä palkkatasosta, ansiokehityksestä, naisten ja miesten palkkaeroista sen sijaan löytyy. (Esim. Kouvonen, Seppo: Reaaliansioiden kehitys tulopolitiikan kaudella. Hyvinvointikatsaus 2005 ; 1 / Vainionmäki, Jari: Palkkojen joustavuus Suomessa. Kansantaloudellinen aikakauskirja 2005 ; 1 / Romanov, Päivi: Tasa-arvo vaatii poliittista tahtoa. HS 2005-07-02 / Kähkönen, Virve: Miesten kuukausipalkka on lähes 800 euroa suurempi kuin naisten. HS 2005-07-07).
Yrittäjien palkkahallintoon liittyy artikkeli Petäinen, Minna: Helpotusta palkanmaksuun ensi keväänä : Palkka.fi palvelee pientyönantajia. Taloustaito yritys...
Mozartin ooppera Zaide on esitetty viimeksi Kansallisoopperassa lokakuussa 2006. Yleensä Kansaalisoopperan esityksistä painetaan libretot, joissa on alkuperäiskielinen teksti ja suomenkielinen teksti vierekkäin. Näitä on sitten lainattavana kirjastoissa, nyt juuri tätä Zaidea ei sitten löydy, ei ole varmaankaan painettu.
Yleensä oopperassa kuitenkin "juoksee" tekstitys lavan yläreunassa suomeksi. Kansallisoopperasta varmaankin voisi sähköpostitse tiedustella olisiko heillä "Zaiden aaria" suomennoksena (en kyllä tiedä ovatko suomennokset sävelkulun mukaisia vai sanasta sanaan käännettyjä, mutta ymmärsin, että kysymys oli vain tekstin käännöksestä).
Näistä voisi olla apua: Luonnossa kotonaan(1997); Kuntouttavaa kotielämää(2003);Koivunen et. al.:Puutarhoista iloa vammaisten ja vanhusten elämään, artikkeli Viherympäristö 2003:2,58-61; Karvinen: Elämänlaatua arki- ja täsmäliikunnalla, artikkeli Liikunta ja tiede 2004:2, 2.12-16; Luonto virkistys- ja matkailuympäristönä(1996); Ikäntyminen ja liikunta(1997); Puisto, puutarha ja hyvinvointi(2003).
Evankelista Kathryn Kuhlmanin elämästä on suomeksi ilmestynyt ainakin kaksi kirjaa: Helen Koolman Hosierin teos Kathryn Kuhlman ja Benny Hillin Kathryn Kuhlmanin avattu testamentti. Hän on lisäksi itse kertonut elämästään kirjoissa Minun elämäni ja Kuolematon ihme.
Kaikkia näitä teoksia löytyy pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoista.
Hei,
Suomesta ei löydy Brecht-seuraa, ikävä kyllä. Suomessa toimii Suomen kirjailijanimikkoseurat ry, mutta sen jäsenseurojen joukostakaan ei löydy yhtäkään ulkomaalaisen kirjalijan nimikkoseuraa.
ystävällisin terveisin
Marja Immonen
Vuoden 1959 Apu-lehteä (,joka vuosina 1933-1968 oli nimeltään Apu: ajanvietelukemisto) ei ole yleisissä kirjastoissa. Se löytyy Kansalliskirjastosta, Varastokirjastosta ja joistakin muista yliopistokirjastoista:
http://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/6GGQY6UJFRVVJM3C6FLITQHYPGSFPLD4S…
Ainakaan Arto- ja Aleksi-lehtitietokannoista ei tätä pysty hakemaan, joten ainoaksi vaihtoehdoksi jäänee lehtien selaaminen. Sama tilanne on esim. Seura-lehden kanssa.
Tuoreen valkosipulin saatavuus vaihtelee talvisin. Sitä saattaa olla saatavissa kauppahalleista tai suurimpien tavaratalojen elintarvikeosastoila.
Parhaiten niitä on silloinkin tarjolla kevättalvella, ja ne tulevat Välimeren maista.
Suomalaisten sijoituksista Billboard-listoilla ei todennäköisesti ole olemassa erillistä seurantaa tai tilastointia, ainakaan helposti verkossa saatavilla.
Listoja on myös useita erilaisia, ne löytyvät osoitteesta Chart Landing Pages – Billboard. Esimerkiksi Billboard 200 -listalla (Billboard 200 – Billboard) seurataan myydyimpien ja nykyään myös streamatuimpien albumien sijoituksia viikottain. Hakutoiminnolla listauksia pystyy selaamaan ainakin 1960-luvulle asti. Sivustolla voi myös kokeilla yleisesti hakea suomalaisia artisteja ja uutisia, mutta erillistä artistiluetteloa tuloksista ei saa.
Billboardin listoista on julkaistu kirjoja, esimerkiksi Billboard's hottest hot 100 hits | Kyyti-kirjastot | Finna.fi. Kirjat...
Suomen käsityön museosta kerrottiin, että heidän tietokantojensa avulla voisi olla mahdollista löytää kuva ryijystä. He tarvitsevat kuitenkin lisätietoja esimerkiksi ryijyn iästä. Voit ottaa yhteyttä Suomen käsityön museon amanuenssiin Riitta Salmenojaan (riitta.salmenoja@jkl.fi). Suomen käsityön museon Internet-sivut löydät täältä:
http://www.craftmuseum.fi/yhteys.htm
Viivi Hyvösestä löytyy tietoja vuodelta 1999, jolloin hän julkaisi toisen kirjansa Mahlaa suonissaan. Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 3 -nimisessä teoksessa on muutama sivu kirjailijasta. Teos on julkaistu vuonna 2001 ja sen mukaan Viivi Hyvönen on syntynyt 16.4.1981 ja asuu Kuopiossa.
Kirjastosta löytyy aikakauslehdissä julkaistuja haastatteluja, joista voi poimia elämäkerrallista tietoa:
Hujanen, Erkki : Etäisyys kiehtoo nuorta fantasiakirjailijaa.
- Kirjastolehti 1999 : 7-8 s. 6-7
Hämäläinen, Helena : Viivin villit seikkailut
- Kodin kuvalehti 1995 : 17 s. 40-41, 136
Sanomalehtileikkeitä säilytetään Oulun kaupunginkirjaston käsikirjastossa ja lasten ja nuortenosastolla:
Haapanen, Irmeli : Viivi purkaa liiallista...
Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla on saatavana kolmeosaisena äänikirjana. Kukin osa sisältää 24 CD-levyä. WSOY julkaisi Veikko Sinisalon lukeman äänikirjan vuonna 2007.
Täällä Pohjantähden alla -äänikirja kuuluu kirjastoverkkosi kokoelmiin. Jos sitä ei ole saatavana omasta lähikirjastostasi, voit tilata sen lainattavaksi toisesta kirjastoverkon kirjastosta.
https://eepos.finna.fi/Record/eepos.309069
https://eepos.finna.fi/Content/about
https://eepos.finna.fi/Content/asiakkaana
Tommy Tabermannin runoudesta ei löytynyt tutkimuksia. Mainitsemasi pro gradu -työ koski hänen romaaniaan Suudelma (Sinikka Heikkinen: Luokkaankuulumispoikkeamat Tommy Tabermannin romaanissa Suudelma, Tampereen yliopisto, 1984). Lyhyt Ritva Haavikon esittely hänen runoudestaan löytyy teoksesta "Miten kirjani ovat syntyneet 4: Virikkeet, ainekset, rakenteet" (2000), samoin Helena Saariston toimittamasta kirjasta "Suomalaisia nykylyyrikoita" (1986).
Lehtiartikkeleita hänestä löytyy jonkin verran, esim. Turun kaupunginkirjaston käsikirjaston kirjailijalehtileikkeistä sekä myös CD-ROM-artikkeliviitetietokannoista Aleksi ja CD-Kati.
Internetistä löytyy myös henkilötietoja ja haastatteluita Tabermannista, esim. http://www.tommytabermann.net/ ja...
Toivo Mannisen säveltämä valssi "Haaveita" sisältyy nuottiin Manninen, Toivo: Toivo Manninen (Warner/Chappell Music Finland, 1999). Nuotti on ilmestynyt sarjassa "Harmonikan mestarit". Se on lainattavissa Tampereen kaupunginkirjastossa.
Behind the Name -sivusto listaa musiikkiin jollakin lailla liittyviä nimiä. Miehen nimistä ainakin arabiankielinen Shadi näyttää merkitsevän laulajaa, turkinkielinen Ozan bardia, hepreankielinen Yaron laulamista tai huutamista, singaleesinkielinen Gayan laulamista ja kikujunkielinen Maina laulamista tai tanssimista.
Kysymäsi kirja on kuvauksesi perusteella todennäköisesti Veera Niemisen esikoisromaani Avioliittosimulaattori (Tammi 2013). Siinä tosin kohtaavat vilkas itäsuomalainen ei taida kohdata ihan pohjanmaalaista, mutta Länsi-Suomessa kuitenkin ollaan ja kuvaamaasi tilannetta eletään. Niemiseltä on myöhemmin julkaistu kirjat Ei muisteta pahalla ja Kottikärrykaruselli.
Helpoimmin löydät tiedon Sykkeen sivuilta http://www.kirjastot.fi ja sieltä Mainio-tietokannasta, jossa on lueteltu kaikki Suomen kunnan/kaupunginkirjastot. Jokaisen kunnan kohdalla on tieto kotisivusta ja kokoelmatietokannasta, joten pieni laskutoimitus tarvitaan.
Vuonna 2000 kokoelmatietokantoja on verkossa 107 kpl. Koska useat niistä ovat alueellisia yhteisluetteloita, yli 80% yleisistä kirjastoista on jo saanut kokoelmansatietokantansa käyttöön netin kautta. Noin 70%:lla kirjastoja on oma kotisivu.
