Voisikohan kyseessä olla Vibeke Olssonin Ulrike ja sota (Otava, 1976)?"München, syyskuu 1939. Sota on syttynyt. Kaksitoistavuotias Ulrike Beckenbauer on kansallissosialisti koko sydämestään. Oltuaan koko kouluaikansa alttiina Saksan mahtavalle propagandakoneistolle hän uskoo lujasti Saksan asiaan ja valtakunnan voittoon. Nuori Ulrike kestää valittamatta pommitukset, unettomat yöt, nälän ja kylmyyden, kuukaudesta, vuodesta toiseen. Ja kun sota viimein päättyy on Ulrike melkein kahdeksantoista. Maailma hänen ympärillään on romahtanut ja jotain peruuttamatonta on tapahtunut myös hänessä itsessään. Nuoruus on poissa: pommisuojissa, raunioissa, omaisten haudoissa. On aloitettava elämä."Kirjan kannessa on tyttö, jonka takin olkavarteen on...
Ilmeisesti kyseessä oli kirjaimellisesti kaappi, jossa säilytettiin lääkkeitä. Kaappi sisälsi joko ihmisille tai eläimille tarkoitettuja lääkkeitä, ensiapuvälineitä ja hoito-ohjeita. Kaapin omisti esimerkiksi pienviljelijäyhdistys ja se sijaitsi jonkun yhdistykseen kuuluvan henkilön talossa.Ks. esim. Eläinten ystävä 1.5.1924, s. 21 tai Yhteistyö 1.3.1929 s. 15.
Internetistä löydät Turkkia koskevaa tietoa suomeksi osoitteesta
http://www.maailmanympari.net/karttapallo/maa.html?turkki.html
Englanniksi tietoa löytyy osoitteesta http://www.lib.hel.fi/mcl/maailma.htm
Erilaisia karttoja Turkista löydät osoitteesta http://www.lib.utexas.edu/maps/turkey.html
Palvelu on englanninkielinen. Kokeile klikata jotain linkkiä kohdasta "country maps".
Lähikirjastostasi voit kysäistä jotain Turkin matkaopasta sekä vaikkapa teosta Maailma tänään, osa 15, Lähi-itä. Jarmo Hakanen toim., Kööpenhamina 1999). Turkin historiasta löydät tietoa teoksesta Stoneman, Richard; Matkaopas historiaan - Turkki. Kuopio, 1996.
muuta:
Helsingin Sanomien artikkelit vuosilta 1997 ja 1999:
http://www.helsinginsanomat.fi/uutisarkisto/...
Tarkoitat varmaan yleisiä kirjastoja (kaupungin- ja kunnankirjastoja).
Nordic statistical year bookista (2009) löytyy kaksi pohjoismaisiin kirjastoihin liittyvää tilastoa, kokoelmien koko ja lainaus.
Yleisten kirjastojen kokoelmat vuonna 2008:
Suomi 40 508 000
Ruotsi 39 520 000
Norja 21 788 000
Tanska 25 993 000
ja lainausluvut:
Suomi 99 777 000
Ruotsi 58 263 000
Norja 23 977 000
Tanska 71 640 000
Islannin tilastot puuttuvat. Nuo kaksi tilastoa lienevät yksiselitteisimpiä. Jo kirjastojen määrää koskevat luvut ovat tulkinnanvaraisempia, sillä keruuperiaatteet tuntuvat pohjoismaissakin eroavan jonkin verran toisistaan, ks. oheinen linkki koskien pohjoismaisten kirjastojen määrää
http://iflastat.wordpress.com/2010/08/15/how-many-nordic-...
Kirjastokortille kertyneet myöhästymismaksut voi maksaa missä tahansa pääkaupunkiseudun kirjastossa käteisellä tai pankkikortilla.
Koko summaa ei tarvitse maksaa kerralla.
Esplanadin puistossa ei tosiaan tänä vuonna ole valoja. Yle uutisoi asiasta marraskuussa näin:
"Espalla ei tänä vuonna ole mitään valoja. Puiston lehmukset houkuttelivat mahlallaan kirvoja, jotka sotkivat kakallaan led-valot. Valot oli pakko ottaa pois."
Koko uutinen löytyy täältä:
http://yle.fi/uutiset/helsingin_joulukatu_aukeaa__tuhansia_ledeja_50-lu…
Hankimme e-äänikirjat Ellibsin kautta. E-äänikirjoja on tullut Ellibsin kokoelmiin vasta ja kokoelma on suppea https://www.ellibslibrary.com/fi/collection. Pyytämistäsi aiheista ei ole e-äänikirjoja.
Seuraavia kirjoja ehdottaisin:
Koivunen Tapani: Amerikkalainen painajainen : vuoteni USA:n vankiloissa, 2015
Khalaf, Farida: Olin Isisin vanki, nuoren jedisitytön kauhujen kuukaudet, 2016
Auer, Anneli: Murhalesken muistelmat, 2016 (on myös e-kirjana https://www.ellibslibrary.com/fi/collection)
Lönnqvist, Marko: Elämäni gangsterina, 2017
Nykänen, Harri: Rööperi, lestinheittäjät, gansterit ja kovanaamat, 2017
Vuonna 2008 on Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa kysytty tästä aiheesta https://www.kirjastot.fi/kysy/olen-kiinnostunut-...
Aladdin -musiikkisatu on todennäköisesti Kirjaliton sarjaa, jossa ilmestyi yhteensä 62 eri satua. Näiden jälkeen sarja jatkui vielä numeroimattomana. Valtaosa Kirjaliton musiikkisaduista on Disney-tuotantoa, joskin mukaan mahtuu muutamia poikkeuksia.
Vakaa tinasotamies on H. C. Andersenin satu. Senkin on julkaissut ääniversiona Kirjalito / Egmont Kustannus.
Singerin ompelukoneiden sarjanumeroita vastaava ajankohta löytyy täältä: http://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-f-series-serial-numbers.html. Tämän mukaan koneenne on valmistettu tammi- ja kesäkuun välisenä aikana vuonna 1911. Valmistuspaikka näyttää olevan Clydebank Skotlannissa.
Tieteen termipankin mukaan ymppääminen tarkoittaa toimenpidettä, "jossa verson osa liitetään toisen kasvin versoon".
https://tieteentermipankki.fi/wiki/Nimitys:ympp%C3%A4%C3%A4minen
Näistä voisit aloittaa: Isä ja tyttö: Riikka Alaharjan teos Tom Tom Tom (1998), Monika Fagerholmin Diiva (1998) - Lähiölapsi: Korhonen, Riku: Kahden ja yhden yön tarinoita (2003. Latvala, Riitta: Tytöt (2001). Lisää aiheista löytyy kotimaista kaunokirjallisuutta esim. Sanojen aika -kirjallisuushakemistosta http://kirjailijat.kirjastot.fi/?c=14&lang=FI. Myös Lapin kirjaston sivulta http://lapinkirjasto.fi kohdasta Aineistohaku voit hakea esim. sanoilla isät, tytöt, luokka 84.2 ja kirja. Tai sanoilla lähiöt, luokka 84.2, kirja. Täältä löytyy ulkomaistakin kaunokirjallisuutta.
Catharina Gripenbergin runokirja "Ödemjuka belles lettres från en till en" on Porvoon pääkirjastossa paikalla. Voit hakea sen lainauksesta nimelläsi. Toinen kysymäsi teos on lainassa meiltä (eräpäivä 21.6-07). Loviisa on lähin paikka, mistä teos "På diabilden är huvudet proppfullt av lycka" on saatavissa tällä hetkellä. Koska tämä kirja kuuluu kokoelmiimme emme voi kaukolainata sitä muualta. Jos sinulla on mahdollisuus, voisit hakea sen itse Loviisan pääkirjastosta. Soittamalla Loviisan kirjastoon voit pyytää, että he ottavat kirjan sivuun sinua varten. Loviisan pääkirjaston puhelinnumero on: 019-555 330.
Voit varata haluamasi cd-levyn lähikirjastoosi. Varausmaksu on 50 senttiä/nide (esim. levy tai kirja). Jos levy tulee Helsingin kaupunginkirjastosata, sen matkassa menee pari päivää.
Voit tehdä varauksen HelMetin Omissa tiedoissa tai puhelimitse (kirjastokortin numero). Olet myös tervetullut kirjastoon, jossa voimme auttaa sinua varauksen teossa.
Jonkin verran kirjastojärjestelmien historiasta löytyy uudesta teoksesta "Suomen yleisten kirjastojen historia". Myös seuraavista julkaisuista löytyy tietoa tästä aiheesta:
Jarmo Saarti Suomalaisten yleisten kirjastojen atk-kirjastojärjestelmät, niiden tietovarantojen verkkokäyttöisyys ja tietotekniset valmiudet
Riitta Kärki: Selvitys atk-järjestelmien käytöstä yleisten kirjastojen lainauksenvalvonnassa ja tietopalvelussa (1987)
Espoon kaupunginkirjasto:
Tietojärjestelmätutkimuksen loppuraportti 12.6.1989
Kirjastojen tietotekninen tulevaisuusskenaario 1997-2006 (1997, toim. Juha Hakala)
Selvitys yleisten kirjastojen integroidusta tietojärjestelmästä : loppuraportti (1986)
Artikkeleja löytyy Artosta, kotimaisesta artikkeliviitetietokannasta...
Ilmoita kirjastoon kadonneesta kortista, olet vastuussa kortin käytöstä ilmoitukseen asti.
Uuden kortin saa kirjastosta. Alla lisää tietoa Savonlinnan kirjaston kirjastokortista:
http://www.savonlinna.fi/kirjasto/asiakkaana_kirjastossa/kirjastokortti…
