Topuli esiintyy sekä talon että sukunimenä. Seurakuntien historiakirjojen vanhat, 1700 - 1800 -luvun maininnat Topuli-sukunimestä liittyvät nimenomaan Rasvalan kylään. Voisi olettaa, että Topuli-sukunimi juontuu juurikin vanhasta talon nimestä.
Valitettavasti topuli-sanaa ei mainita missään kirjaston hallussa olevassa lähteessä: sukunimikirjoissa, paikannimikirjoissa tai muissakaan sanakirjoissa. Kansalliskirjaston digitoiduista sanomalehdistä löytyy tietoa varsinkin aktiivisesta ja aikaansaavasta Juho Topulista (k. 1908; linkki), mutta topuli-sanan merkitystä niistäkään ei löytynyt.
Kirjastokortin numero on pitkä numerosarja (14 numeroa), joka alkaa kakkosella ja jonka perässä on vähintään neljä nollaa. Tällä hetkellä on vielä käytössä kolmea eri korttityyppiä ja kahdessa kortin numero on alalaidassa, yhdessä (oranssi-valkoisessa) numerosarja on ylälaidassa.
Nalle Puh on portugaliksi Ursinho Puff ja latviaksi Vinnijs Pûks. Tieto löytyy nettisivulta https://www.lavasurfer.com/pooh-faq9.html , kohdasta Answer #87.
Jos Sinulla jo on Celian ja Pratsamin tunnukset, voit ottaa yhteyttä suoraan Celian asiakaspalveluun. Tavoitat asiakaspalvelumme sähköpostilla palvelut@celia.fi, chatissä arkipäivisin pääsääntöisesti klo 9–14 verkkosivuillamme Celia.fi ja Celianet.fi, puhelimella numerosta 0295 333 050 (ma–to klo 9–11) Jos Sinulla ei ole vielä tunnuksia, voit saada ne Omenan kirjastosta ja samalla neuvoja palvelun käyttöönottoon.
Gunnar Widegrenin tuotannosta voisi löytyä mielenkiintoista luettavaa: Pörri - se olen minä ilmestyi suomeksi vuonna 1952 ja Prinsessa Pettersson vuonna 1959. Ruotsin vastine Anni Polvalle oli Sigge Stark, jonka tuotantoa on myös suomennettu.
Mikko Mäkelän ja Pirkko Rettin toimittamassa Suomen kunnat 1917-2009 (AtlasArt 2008) on listattu vuoden 1917 kunnat sivuille 82-85. Niitä oli kaiken kaikkiaan 532. Lista on sen verran pitkä, ettei niitä voi tähän kirjata.
Kirjassa on tietoa kuntarakenteen kehityksestä. Itsenäistymisen aikaan 1917 Suomessa oli mm. 38 kaupunkia, neljä kauppalaa ja 490 muuta kuntaa.
Kirjaa voitte tiedustella alueenne kirjastosta.
Valitettavasti kyseistä nuottia ei löydy Suomen yleisistä kirjastoista. Kyseistä nuottia ei löydy myöskään yliopistojen kirjastoista, joten veikkaan, ettei nuottia ole julkaistu kaupallisessa muodossa ollenkaan.
Lähetin kysymyksesi yleisten kirjastojen valtakunnalliselle tietopalvelulistalle. Valitettavasti kukaan ei ainakaan vielä ole muistanut tarinaasi.
Seuraavan arvailun kuitenkin sain kollegaltani:
"Selasin joitain kirjoja, Tuhatta ja yhtäkin: siinä pitkässä 6-osaisessa versiossa on pitkä tarina Gudar ja hänen veljensä - nimi on lähellä, mutta linnut puuttuvat (ja haaksirikko). Mutta Sinbadin moniretkisessä tarinassa on monenlaisia merivaaroja ja yhdessä Sinbad pelastautuu jättiläislinnun avulla - nimi nyt sitten taas ei sovi kysymykseen."
Runo löytyy suomeksi ainakin Olli Hyvärisen tulkitsemana Puškin-valikoimasta Moskovasta Kaukasukselle : valitut runot 1815–1836 nimellä Venäjän parjaajille.
Hector on itse sovittanut ja levyttänyt Velisurmaaja -nimisen suomalaisen kansanlaulun, mutta nuottia tuohon hänen sovitukseensa en kyllä onnistunut suomalaisista kirjastoista löytämään. Velisurmaaja on kyllä mukana useissakin kansanlaulujen tai kitaramusiikin nuottijulkaisuissa, joista ainakin nämä löytyvät meiltä Vaasasta:
Ssuomalaisia kansanlauluja
Musikantti
Suuri kansanlaulukirja: 500 suomalaista kansanlaulua
Suuri toivelaulukirja
Ehkä kannattaisi tiedustella musiikkikaupoista tai sellaisista antikvariaateista, jotka nuotteja myyvät?
Rivien välistä päättelin, että "Putous" olisi ensimmäinen Joyce Carol Oatesin teos, johon olet tutustunut? Oatesin tuotanto on hyvin laaja ja hän on kokeillut monenlaisia lajityyppejä, Suomessa on käännetty lähinnä romaaneja. Jos siis innostuit tästä upeasta kirjailijasta, sinulla on halutessasi mahdollisuus tutustua hänen muuhunkin tuotantoonsa myös suomen kielellä.
En ole vielä itse ehtinyt lukea tätä "Putous"-romaania, joten joudun hieman arvailemaan, minkälaiset piirteet hänen kerronnassaan viehättävät sinua. Yksi lähestymistapa olisi miettiä, mitkä kirjailijat Oatesille itselleen ovat olleet tärkeitä. Hän om kirjoittanut esseitä mm. Sylvia Plathista ja muistaakseni maininnut hänen "Lasikellon alla"-romaaninsa lähes täydellisenä...
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistossa on vastaus samaa aihetta koskevaan kysymykseen:
http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=a8e897e5-00f…
Pukeutumista kustavilaisella ajalla käsittelevät seuraavat teokset:
Kopisto, Sirkka: Puku Suomessa 1750-1900 = Costume in Finland 1750-1900, 1996
Kuitunen, Arja-Liisa: Länsimaisen muodin historia : antiikista nykyaikaan, 1998
Pylkkänen, Riitta: Kaksi pukuhistoriallista tutkielmaa, 1984
Pylkkänen, Riitta: Säätyläisnaisten pukeutuminen Suomessa 1700-luvulla = Dress of gentlewomen in Finland in the 18th century, 1982
Koskimies, Lilli: Pukeutumisen historia : kietaisuasuista empiretyyliin, 1984.
Tietoa kampauksista ja ehostuksesta kustavilaisella ajalla on seuraavissa teoksissa...
Voisit kokeilla Euro-lex tietokantaa.
http://eur-lex.europa.eu/homepage.html?locale=fi
Se on vapaasti käytettävissä.
Löysin antamallasi vuodella ja numerolla jotain, mutten tiedä tarkoititko juuri sitä lakia.
Pääkaupunkiseudun kirjastoista löytyy yksi video Walesin prinsessa Dianasta:
Diana 1961-1997--sydänten prinsessa--virallinen BBC:n muistovideo, 1997
50 min. vär., kieli suomi
Videon saatavuuden voit varmistaa nettiosoitteesta: http://www.libplussa.fi
P.S. Tästä videosta löytyy myös ruotsinkielinen versio.
Eri maiden tutkimuslaitoksia, laitosten kotisivuja ja tekeillä olevia tutkimuksia voi hakea vaikkapa Google Scholarista http://scholar.google.fi/
Muita linkkejä:
http://www.sc.edu/library/science/sciport.html
http://www.scicentral.com/
http://www.scitechresources.gov/scitech-portals.htm
Suomen kielellä ei henkilöstä nimeltä Andrew Jackson Davis löydy tietoja.
Internetin hakupalvelun avulla (esim. Metacrawler tai Northern Light, löytyvät vaikkapa Helsingin kaupunginkirjaston kotisivun, http://www.lib.hel.fi/, kautta)löytyvät sivut http://www.waymemorial.org/AndrewDavis.htm ja http://www.fst.org/spirit3.htm . Näistä ilmenee että AJC ei ollut niinkään kirjailija vaan lääkäri, tiedemies ja "modernin spiritualismin isä", ns. mesmeristi.
Käytettävissä olevien tiedonlähteiden mukaan hänen kirjoituksiaan löytyy Suomesta, tosin ei kaupunginkirjastoista eikä suomeksi. Tarkempia tietoja teosten sijainnista ja saatavuudesta voi kysyä yleisten kirjastojen tietopalveluista, mutta etenkin seuraavista erikoiskirjastoista:...
Fennica-tietokannan - Suomen kansallisbibliografian (https://finna.fi ) mukaan Lord Byronilta olisi suomennettu teos Kolme runokokoelmaa, mutta Ode to Napoleon Bobaparte ei ole siinä mukana. Teos sisältää seuraavat runokoelmat: Korinton piiritys - Mazeppa - Chillonin vanki.
Haku Helsingin yliopiston Helka-tietokannasta (https://finna.fi ) hakusanoilla Byron and Napoleon (komentohaku) antoi tulokseksi seuraavat kaksi teosta, joista toinen on englanninkielinen ja toinen saksankielinen. Ehkä näistä teoksista löytyi tulkinnan avain.
- Cronin, Richard: The politics of romantic poetry : in search of the pure commonwealth, St. Martin’s Press 2000
- Eggert, Gerhard: Lord Byron und Napoleon, Mayer & Müller 1933
