Suomen käsityön museosta kerrottiin, että heidän tietokantojensa avulla voisi olla mahdollista löytää kuva ryijystä. He tarvitsevat kuitenkin lisätietoja esimerkiksi ryijyn iästä. Voit ottaa yhteyttä Suomen käsityön museon amanuenssiin Riitta Salmenojaan (riitta.salmenoja@jkl.fi). Suomen käsityön museon Internet-sivut löydät täältä:
http://www.craftmuseum.fi/yhteys.htm
Viivi Hyvösestä löytyy tietoja vuodelta 1999, jolloin hän julkaisi toisen kirjansa Mahlaa suonissaan. Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 3 -nimisessä teoksessa on muutama sivu kirjailijasta. Teos on julkaistu vuonna 2001 ja sen mukaan Viivi Hyvönen on syntynyt 16.4.1981 ja asuu Kuopiossa.
Kirjastosta löytyy aikakauslehdissä julkaistuja haastatteluja, joista voi poimia elämäkerrallista tietoa:
Hujanen, Erkki : Etäisyys kiehtoo nuorta fantasiakirjailijaa.
- Kirjastolehti 1999 : 7-8 s. 6-7
Hämäläinen, Helena : Viivin villit seikkailut
- Kodin kuvalehti 1995 : 17 s. 40-41, 136
Sanomalehtileikkeitä säilytetään Oulun kaupunginkirjaston käsikirjastossa ja lasten ja nuortenosastolla:
Haapanen, Irmeli : Viivi purkaa liiallista...
Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla on saatavana kolmeosaisena äänikirjana. Kukin osa sisältää 24 CD-levyä. WSOY julkaisi Veikko Sinisalon lukeman äänikirjan vuonna 2007.
Täällä Pohjantähden alla -äänikirja kuuluu kirjastoverkkosi kokoelmiin. Jos sitä ei ole saatavana omasta lähikirjastostasi, voit tilata sen lainattavaksi toisesta kirjastoverkon kirjastosta.
https://eepos.finna.fi/Record/eepos.309069
https://eepos.finna.fi/Content/about
https://eepos.finna.fi/Content/asiakkaana
Tommy Tabermannin runoudesta ei löytynyt tutkimuksia. Mainitsemasi pro gradu -työ koski hänen romaaniaan Suudelma (Sinikka Heikkinen: Luokkaankuulumispoikkeamat Tommy Tabermannin romaanissa Suudelma, Tampereen yliopisto, 1984). Lyhyt Ritva Haavikon esittely hänen runoudestaan löytyy teoksesta "Miten kirjani ovat syntyneet 4: Virikkeet, ainekset, rakenteet" (2000), samoin Helena Saariston toimittamasta kirjasta "Suomalaisia nykylyyrikoita" (1986).
Lehtiartikkeleita hänestä löytyy jonkin verran, esim. Turun kaupunginkirjaston käsikirjaston kirjailijalehtileikkeistä sekä myös CD-ROM-artikkeliviitetietokannoista Aleksi ja CD-Kati.
Internetistä löytyy myös henkilötietoja ja haastatteluita Tabermannista, esim. http://www.tommytabermann.net/ ja...
Toivo Mannisen säveltämä valssi "Haaveita" sisältyy nuottiin Manninen, Toivo: Toivo Manninen (Warner/Chappell Music Finland, 1999). Nuotti on ilmestynyt sarjassa "Harmonikan mestarit". Se on lainattavissa Tampereen kaupunginkirjastossa.
Behind the Name -sivusto listaa musiikkiin jollakin lailla liittyviä nimiä. Miehen nimistä ainakin arabiankielinen Shadi näyttää merkitsevän laulajaa, turkinkielinen Ozan bardia, hepreankielinen Yaron laulamista tai huutamista, singaleesinkielinen Gayan laulamista ja kikujunkielinen Maina laulamista tai tanssimista.
Kysymäsi kirja on kuvauksesi perusteella todennäköisesti Veera Niemisen esikoisromaani Avioliittosimulaattori (Tammi 2013). Siinä tosin kohtaavat vilkas itäsuomalainen ei taida kohdata ihan pohjanmaalaista, mutta Länsi-Suomessa kuitenkin ollaan ja kuvaamaasi tilannetta eletään. Niemiseltä on myöhemmin julkaistu kirjat Ei muisteta pahalla ja Kottikärrykaruselli.
Helpoimmin löydät tiedon Sykkeen sivuilta http://www.kirjastot.fi ja sieltä Mainio-tietokannasta, jossa on lueteltu kaikki Suomen kunnan/kaupunginkirjastot. Jokaisen kunnan kohdalla on tieto kotisivusta ja kokoelmatietokannasta, joten pieni laskutoimitus tarvitaan.
Vuonna 2000 kokoelmatietokantoja on verkossa 107 kpl. Koska useat niistä ovat alueellisia yhteisluetteloita, yli 80% yleisistä kirjastoista on jo saanut kokoelmansatietokantansa käyttöön netin kautta. Noin 70%:lla kirjastoja on oma kotisivu.
Suomen yleisissä kirjastoissa tällaista merikarttaa ei ole, mutta Kotkan merikirjastosta (http://www2.kotka.fi/merikirjasto/) pyydettiin ottamaan heihin yhteyttä. Heillä on ainakin osa Norjan rannikon merikartoista. Toinen mahdollinen kirjasto on Merenkulkulaitoksen kirjasto (http://www.fma.fi/palvelut/tietopalvelut/kirjasto/index.php). Heillä on yhdet kappaleet karttoja, joita he eivät lainaa, mutta kannattaa kysellä mahdollisista kopioista.
Soitin Pasilan kirjavarastoon, ja kirja löytyikin sieltä hyllystä. Eli nyt on Alkion kirjan tila on muutettu hylly-tilaan. Kirja on varattavissa mihin tahansa pääkaupunkiseudun kirjastoista.
Yli päätänsä jukebokseista löytyy kirjoja vain muutama englanninkielinen. Tässä muutama suomenkielinen artikkeli:
Kinnunen, Juha: Wurlitzer soi yhä. Tekniikan maailma. 47(1992) : 1, s. 38-41; Österman, Jarmo: Satavuotias jukeboxi. Hifi-lehti. 1988 : 9, s. 11-13; Kalima, Tom: Jukeboxista musiikkia jokaiseen makuun : moderni laite on osa äänentoistojärjestelmää. Gramex : esittävien taiteilijoiden ja äänitteiden tuottajien tekijänoikeusyhdistys Gramex r.y:n asiakaslehti. - Helsinki : Gramex. - ISSN 0787-6564. (1999) : 3, s. 11 ja Rinkinen, Jenni: Jukebokseista tuli elämäntyö (Tapasimme Leevi Kärkkäisen). Helsingin Ssanomat 2003-08-21. (Asiasanojen mukaan ainakin tämä Hesarin artikkeli käsittelee myös korjausta ja huoltoa.)
Kysyjän mielikuva on oikea, laulun "Kun tuuli nousee" käännös (Kari Tuomisaari) on tehty Jevgeni Jevtušenkon alkuperäistekstin pohjalta ja Arno Babadžanjanin sävelmään. Venäjäksi laulun nimi on Чёртово Колесо (Tšjortovo koleso eli Maailmanpyörä). Venäjällä laulua ovat esittäneet monetkin laulajat, mutta ainakin Muslim Magomajevin versio (löytyy esimerkiksi täältä: http://video.yandex.ru/search?text=%D0%A7%D1%91%D1%80%D1%82%D0%BE%D0%B2…) on ollut suosittu.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Kysymys on äärimmäisen vaikea vastattava, koska "hyvä" ja "huono" ovat poliittisista järjestelmistä puhuttaessa aina kovin suhteellisiä käsitteitä ja mistä tahansa järjestelmästä voidaan olla täysin päinvastaista mieltä sen mukaan, mikä oma yhteiskunnallinen asema on. Eihän esimerkiksi yksinvaltius ole yksinvaltiaan itsensä kannalta lainkaan huono ratkaisu.
Jos rajataan käsite "demokratia" tarkoittamaan mitä tahansa järjestelmää, jossa kaikilla yhteisön jäsenillä on tasavertainen oikeus ja mahdollisuus osallistua yhteisistä asioista päättämiseen (välillisesti tai suoraan), lienee teoriassakin hankala keksiä yksilön näkökulmasta tasa-arvoisempaa päätöksenteon mallia. Kokonaan eri asia on, kuinka hyvin omassa maassa sovellettava demokratian...
Nimistä löytyy paljon tietoa Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta. https://www.kirjastot.fi/kysy
Juho ja Juhani -nimiä on myös kysytty.
Vastaus Juho -nimestä: https://www.kirjastot.fi/kysy/mista-nimi-juho-tulee-ja?from=term/243488…
Vastaus Juhani -nimestä: https://www.kirjastot.fi/kysy/mista-nimi-juho-tulee-ja?from=term/243488…
Ehkä Juhoni nimeä ei ole toivottu nimilautakunnalta. https://oikeusministerio.fi/nimilautakunta
https://www.kotus.fi/kielitieto/nimisto/henkilonnimet
Olisi melko hankala liittää omistusliite nimeen Juhoni. http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/haku/omistusliitteet/ohje/489
Ikävä kyllä emme onnistuneet selvittämään mikä runo tämä voisi olla. Asiaa selvitettiin kaikkien suomalaisten kirjastojen yhteisellä tieto-listallakin, mutta kukaan ei muistanut tätä runoa.
Marianne Aav todella löytyy Kuka on kukin 2011 -kirjasta. Hänen vanhempansa ovat Jyri A. ja Eila Levänen. Vanhempien avioliiton solmimisvuotta ei kirjassa mainittu. Tieto on väestötietojärjestelmässä, sieltä tietoja luovutetaan hyväksyttävää käyttötarkoitusta varten, https://dvv.fi/todistukset-vaestotietojarjestelmasta. Arkistoista tätä voisi ehkä myös etsiä, http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Maistraatit.
Ylen verkkoartikkeli antaa hyviä vinkkejä etsintätyöhön: https://yle.fi/uutiset/3-10207580
Jutussa mainitusta Suomen sotasurmat-tietokannasta ei ole apua, koska iso-isoisäsi kaikesta päätellen selvisi ajan melskeissä hengissä.
Tuomittujen punaisten oikeudenkäyntipöytäkirjoja on digitoitu. Kansallisarkistossa voi vierailla tutkimassa arkistoja. Maksullisia kopioita asiakirjoista voi tilata itselleen Kansallisarkistosta.
Aineistoa voi tilata etukäteen tutkijasaliin https://astia.narc.fi/uusiastia/ tai tehdä tietopyynnön verkkolomakkeella https://astia.narc.fi/uusiastia/tietopyynnot.html
Löytyy, kylläkin kiinnostus Itä-Karjalaa kohtaa oli suurempi vuosikymmeniä sitten. Niinpä monet kirjatkin ovat vuosikymmeniä vanhoja.
http://tinyurl.com/Viena-Karjala-ja-Aunus
Mutta uudempiakin löytyy, jotkut näistä ovat tutkielmia.
http://tinyurl.com/Finna-Ita-Karjala
Klassikon määritelmä on melko hankala. Onko klassikko kirjallisuudenhistoriaan päätynyt teos, vaiko merkittävä aikalaiskertomus?Puhutaanko aikuisten, nuorten vai lasten klassikoista?Minkä maanosan maailmankirjallisuuden klassikoita tarkastellaan?Valitsin hieman tuoreempia klassikoita meiltä ja maailmalta.Suomi:Aleksis Kivi: Mansikoita ja mustikoita II -albumissa julkaistut runot, 1860. Linkki Aleksis Kivi korpukseen.Juhani Aho: Siihen aikaan kun isä lampun osti, 1883. Linkki Juhani Aho-seuran sivuille.Väinö Linna: Päämäärä, 1947 . Linkki kansallisbibliografiaan.Yrjö Kokko: Kotieläin – Anatomia ja fysiologia kouluja ja itseopiskelua vasten, 1932, Linkki Wikipediaan.Veikko Huovinen: Hirri, 1950. Linkki Sotkamo.fi sivustolle.Fredrika Runeberg...
