Sain seuraavat ehdotukset lastenkirjallisuutta tuntevalta kollegaltani: Tunnetaitoja ja omien rajojen vetämistä käsitellään Julia Pöyhösen ja Heidi Livingstonin Fanni ja kiusattu kaveri -kirjassa ja Mervi Juusolan kirjassa Kuinka minusta tuli rohkea: opi tunnetaitoja.Pija Lindenbaumin Henna hiipii piiloon -kirja sopisi osin aihepiiriltään tähän tilanteeseen: kirjassa lapsi mokaa, ja sen seurauksena lastenhoitaja korottaa ääntään kun menettää malttinsa/säikähtää. Näiden lisäksi lapsen ja aikuisen riitoja käsittelee ainakin Vesta-Linnea ja hirviöäiti, sekä Memmuli karkaa sirkukseen, mutta näissäkin riita päättyy aina sovintoon...Tom Percivalin Amandan huoli, Deborah Marceron Purkista, sekä Petra Heikkilän Huolisyöppö voivat...
Suomessa ajetaan eurooppalaisittain vanhoilla autoilla. Vanhat autot tuottavat päästöjä selvästi uusia enemmän. Uusien autojen turvallisuusominaisuudet ovat myös usein vanhoja parempia. Toisaalta Suomessa autoa käytetään tilastojen mukaan lähes kaksikymmentä vuotta ennen romuttamista, joten auto siirtyisi kuitenkin seuraavalle käyttäjälle. Itse säästää myös rahaa, jollei vaihda autoa usein.
Sekä auton vaihtamista usein että sen pitämistä pitkään voidaan siis perustella hyvin perustein. Lisätietoa ja perusteluita mm. näiltä sivuilta:
http://www.autoalantieto.fi/vanhauusi.asp
http://kuningaskuluttaja.yle.fi/node/2144
Laulussa ilmeisesti ajatellaan papin saavan paitakankaan palkaksi vihkimisestä.
Ilmeisesti kapioiden kutominen kuului viimeistää kihlausaikaan. Vuonna 1921 kerrotaan Liedepohjan nuorisoseuran Taimi-lehdessä:"Mikkelistä loppiaiseen morsian kulki puhemiehen kanssa talosta taloon pitkin pitäjää kerjuulla. Puhemies pyysi miehiltä rahaa, naisilta villoja, pellavia ym. ”kapioo”. Kim näiltä matkoilta palattiin, oli morsiamella hevoskuorma tavaraa. Nyt oli morsiamen kehrättävä ja kudottava verka, josta valmistettiin vihkipuku sulhaselle. Vielä oli tehtävä anopin puku ja papin paitakangas oli pellavista kehrättävä ja kudottava ja valmistettava paljon muutakin" Linkki artikkeliin
Voisikohan kyseessä olla Jac Remisen kuvakirja Anna-Sofia pikkuinen nukkeneiti? Kuva kirjasta löytyy esimerkiksi täältä: https://seitsemanveljesta150.fi/p/jac-remise-anna-sofia-pikkuinen-nukkeneiti/ Suomeksi kirjan on julkaissut Otava vuonna 1979. Lisätietoja löytyy esim. Finna-sivustolta: https://www.finna.fi/Record/jykdok.44637?sid=5121734340 Kuvia löytyy enemmän, kun hakee esimerkiksi Googlesta kirjan alkuperäisellä ranskankielisellä nimellä Marie-Stéphanie et les quatre saisons. Valitettavasti Porvoon kirjastossa tai Helle-kirjastokimpassa kirjaa ei enää ole, mutta sitä voi myös kysyä kaukolainaksi muista kirjastoista. Otathan halutessasi yhteyttä lähimpään kirjastoosi.
Yleensä apurahojen ja avustusten saamisen edellytyksenä on näytöt kirjallisuuden alalta. Kaunokirjallisten näyttöjen ei välttämättä tarvitse olla julkaistuja teoksia, vaan voivat olla myös alan julkaisuissa ilmestyneitä artikkeleita, esseitä ja muita vastaavia.
Kulttuurialan säätiöitä ja rahastoja on runsaasti. Ne löytyvät listattuna täältä:
http://www.kulttuuri.net/kulttuurihakemisto/saatiot_ja_apurahat
Näistä tunnteuimpiin kuuluvat:
Suomen Kulttuurirahasto
Taiteen keskustoimikunta
Kordelinin säätiö
Jenni ja Antti Wihurin rahasto
sekä listalta löytymätön Otavan kirjasäätiö:
http://www.otava.fi/yritys/kirjasaatio/fi_FI/etusivu/
Hei!
Aivan tuonnimistä teosta ei löydy, mutta teos Symbolit: Piilotajunnan kieli, jonka tekijät ovat C.G. Jung ja M.-L. Von Franz ym., löytyy. Teos on tällä hetkellä paikalla Rengon kirjastossa ja varattavissa.
Runoja äideistä löytyy seuraavista teoksista: Suuri Värssykirja (Karisto 1997), Juhla on runojen aikaa (Karisto 1980), Ajatuksia äideistä, isisitä ja lapsista (WSOY 1988). Kirjoja voi tiedustella lähimmästä kirjastosta.
Lähetätkö kirjastokorttisi numeron, niin uusin lainasi. Helmet-kirjastojen lainathan voi uusia kolmesti, jollei niihin ole varauksia.
Lainat voi uusia myös Helmet-sivuston kautta sivuston yläreunassa olevan Kirjaudu-linkin kautta. Tarvitset kortin numeron lisäksi myös nelinumeroisen tunnuslukusi:
http://www.helmet.fi/fi-FI
HelMet-kirjaston kokoelmassa on tämä Kiinteistönvälittäjän käsikirja neljänä painoksena, joista vuosien 2010, 2010 ja 2015 versiot löytyvät hyllystä, uusimpaan 2017 on 28 varaajan jono. Eli kyllä saa, mutta jos vain uusin laitos kelpaa, sitä joutuu jonottamaan monta kuukautta (kokoelmassa on 6 kpl).
Heikki Poroila
Sävelmää Belle Riccardo Coccianten musikaalista Notre-Dame de Paris ei ole levytetty suomeksi.
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/palvelut-organisaatioasiak…
https://fenno.musiikkiarkisto.fi/
https://finna.fi/
https://en.wikipedia.org/wiki/Notre-Dame_de_Paris_(musical)
Jos tarkoititte kuinka hakea PIKI-verkkokirjastosta, niin valitettavasti siellä ei ole pelkän luokkahaun valintaa. Siellä voi kyllä hakea luokittain, mutta joukkoon tulee mukaan myös paljon muutakin kyseisiin luokkiin kuulumatonta aineistoa. Vapaasanahakukenttään voi kirjoittaa esimerkiksi 61* (eli perään tähti katkaisumerkiksi), sitten kirjoittaa julkaisuvuosikenttään 2011 ja valita vielä valikosta aineistolajiksi kirja. Mutta tällä tavalla tuloksia tulee todella paljon, joten kannattaa hakea alaluokka kerrallaan. 61-luokan ja sen alaluokat löydätte täältä: http://ykl.kirjastot.fi/fi-FI/luokat/?MinClassNumber=61&MaxClassNumber=….
Suomi sijaitsee lähellä napa-aluetta, mistä johtuu, että veden korkeuden vaihtelu on täällä vähäistä. Suomessa vuorovesi-ilmiö - vuoksen ja luoteen vaihtelu - voidaan havaita selvästi vain Strömman kanavalla, joka erottaa Kemiön saaren mantereesta. Lisää tietoa vuorovesi-ilmiöstä ja siihen vaikuttavista tekijöistä löydät esimerkiksi sivulta
http://www.sarkanniemi.fi/oppimateriaali/tahtiakatemia/maapallo/vuorove…
Hei,
kaupungin kirjaston kokoelmista löytyy linkin kautta näkyvät teokset. Halssilan kirjastosta oheisia teoksia ei löydy tällä hetkellä, mutta voit tehdä varauksen teoksiin halutessasi.
http://jkl226.jkl.fi/Aalto?boo1=AND&dat1=aika&dat2=vuoroka&dat3=ki&dat4…
Juhani Ahon lastu Kello (1884) on julkaistu useammassakin kokoelmassa ja sivumäärä riippuu niteen koosta.
Vuonna 1904 ilmestyneessä kokoelmassa Lastuja.Viides kokoelma Kello-lastu on 24 sivua pitkä (ss. 57 - 80).
https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/100437/Lastuja_viides_kokoelma.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Vuonna 1918 julkaistuissa Juhani Ahon Koottujen teosten ensimmäisessä nidoksessa Kello-lastussa on 16 sivua (ss. 32 - 47).
https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/100655/Kootut_teokset-1_nidos.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Jos sanotaan, että jonkin markkinoilta on pudonnut pohja pois, voidaan se tulkita niin, ettei kyseisen tuotteen tai palvelun markkinoille/markkinoinnille ole enää perusteita, eli se ei ole mahdollisesti enää kannattavaa, tai esimerkiksi jokin muu tuote on tehnyt kyseisen tuotteen tarpeettomaksi. Voidaan myös tulkita, että jostain satunnaisesta syystä markkinoilla olevan tuotteen kysyntä on vain jostain syystä romahtanut.
Oravan ensimmäinen poikue syntyy huhti-toukokuussa, ja kantoaika on 35 vuorokautta. Ravinnon määrä ja sääolot vaikuttavat kosioleikkien aloitusajankohtaan. Veikkaanpa, että kisailussa oli kyse nimenomaan kosioleikeistä.
https://www.luontoportti.com/suomi/fi/nisakkaat/orava
Ensimmäinen TES-TV:n kokoillan elokuva oli Hannu Lemisen ohjaama Rosvo-Roope (1949) 25. maaliskuuta 1956.
Vastaanottimia oli tuolloin käytössä ehkä 350 kappaletta.
Lähde: Television viisi vuosikymmentä : suomalainen televisio ja sen ohjelmat 1950-luvulta digiaikaan / toim. Juhani Wiio
Helsinki : Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2007. - 675 s. : kuv.
ISBN 978-951-746-939-5
s. 582
Säilyneistä kotimaisista pitkistä elokuvista, eritoten Suomi-Filmin, Fennada-filmi ja Suomen Filmiteollisuuden tuotannosta on televisiossa esitetty valtaosa. Tuoreempaa tuotantoa on esittämättä samoin pienten yhtiöiden tuotantoa. Keskustelussa heitettiin esiin 7 %.
Lähde: keskustelu Suomen kansallisfilmografian työryhmän jäsenten kanssa KAVA 5.3.09.
Yksittäisten...
