Hei!
Valitettavasti sukunimestä Dyring löytyy suhteellisen vähän tietoa. Väestörekisterikeskuksen mukaan sukunimi olisi edelleen käytössä kuudella ihmisellä Suomessa. Suomen sukututkimusseuran HisKi-tietokanta löytää myös jonkin verran Dyringeja historiankirjoista mm. Urajärveltä, Halikosta ja Kemiöstä, joskaan kenenkään heistä tiedot eivät sijoitu mainitsemaasi ajankohtaan.
Geneanetin mukaan Dyring -sukunimeä esiintyy lähinnä Pohjois-Amerikassa ja Euroopassa, yleisin se on ainakin tällä hetkellä Ruotsissa. Yhden näkemyksen mukaan Dyring olisi Doring -sukunimen johdannainen ja anglosaksista alkuperää 600-luvulta ja kantamuodossaan joko "Deor" tai "Dyre" tarkoittaen rakasta tai rakastettua. Jää kuitenkin vielä mysteeriksi ovatko muinaiset...
Helmet-kirjastoissa ei ole enää tuon ajan naisten vaatteiden kaavakirjoja, mutta esimerkiksi Helsingin yliopiston kirjastosta löytyy teos:
Naisten pukuompelu: leikkuu, kaavapiirustus ja kuosittelu / Birgit Mårtensson, Tyyne Mäkihovi (1958)
Muualta Suomesta on saatavilla kaukolainana:
Kaavaoppi 1: Naisten pukujen peruskaavat / Anna-Liisa Wihtol (1962)
Ompelen pukuni itse / Paula Maisniemi (1962)
Helmet-kirjastoista löytyy kaavakirja tyttöjen vaatteisiin:
Kaavaoppi II: tyttöjen pukujen peruskaavat / Anna-Liisa Wihtol (1962)
Valitettavasti tämä vastaus vuodelta 2016 pätee yhä. Vuosina 1990 - 2000 tehdystä sarjasta Are You Afraid of the Dark? (Pelottaako?) ei ole julkaistu DVD- tai Blu-ray-versiota, jossa olisi suomenkieliset käännöstekstit. Vastauksessa mainittu kaksi sarjan jaksoa sisältävä videokasetti Pelkäätkö pimeää? näyttää myös poistuneen kirjastojen kokoelmista.
https://www.kirjastot.fi/kysy/mika-televisiosarja-mahtaa-olla-kyseessa
Sarjaa ei näytä myöskään löytyvän suomeksi tekstitettynä mistään suoratoistopalvelusta. Yle Areena on esittänyt sarjan vuonna 2019 alkanutta uusioversiota vuonna 2021.
Lähteet:
https://areyouafraidofthedark.fandom.com/wiki/Are_You_Afraid_of_the_Dar…
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2020/10/26/...
Valitettavasti Helmet kirjastojen sopimustoimittajalla on ollut vaikeuksia Burdan tilauksissa 2020-2022. Lehteä ei löydy helmet kirjastoista.
Kenties vanhoja numeroita voisi metsästää antikvariaateista tai kierrätyskeskuksista.
Hei!Näistä on suomennettu ainoastaan Toshikazu Kawaguchin kirja, ja suomennettu nimi on Ennen kuin kahvi jäähtyy. Löydät sen Vanamo-verkkokirjastosta täältä.
Ehdotamme "luterilaisen mielivaltahengen kautta" tai "luterilaisen mielivaltaisuuden kautta". Ilmaisun tekee ymmärrettäväksi se, että Olaus Magnus vastusti uskonpuhdistusta.
Eipä tuohon kysymykseen valitettavasti taida vastausta löytyä. Oletan, että tarkoitat Helsingissä toiminutta yleistä kirjastoa - Helsingin kaupunginkirjaston edeltäjää - etkä Kansalliskirjastoa, joka jatkoi Turun akatemian kirjaston työtä, kun kirjasto ja jäljelle jäänyt kokoelma Turun palon 1828 jälkeen siirrettiin Helsinkiin. Turun akatemia perustettiin 1640.
Kaupunginkirjaston ja sen esimuotojen osalta suosittelen, että tutustut Sven Hirnin teokseen Kansankirjastosta kaupunginkirjastoksi : Helsingin kaupunginkirjasto 1860-1940 (Helsinki 1998). Siinä kerrotaan mm. seuraavaa:
"Helsingin kansankirjaston perustamisvaiheet on käytettävissä olevien lähteiden valossa tarkkaan tutkittu. Painopisteissä on kenties tulkinnanvaraa, mutta...
Yrjö Jylhä on suomentanut Henry Wadsworth Longfellown runon The Wreck of Hesperus eli Hesperuksen haaksirikko.Runo sisältyy Eino Railon toimittamaan teokseen Maailmankirjallisuuden kultainen kirja. Englantilaisen kirjallisuuden kultainen kirja (1933). Teos on digitoitu Projekti Lönnrotiin ja on siis luettavissa netissä. Teos löytyy joko Eino Railon nimellä tai numerolla 2060.http://www.lonnrot.net/http://www.lonnrot.net/valmiit.html
Monitorin kirjastopalveluihin kuuluu lainaus, palautus ja varausten nouto aukioloaikana eli varauksen saa tiskiltä. Torstaisin paikalla on myös kirjastotyöntekijä klo 12-19.
Ohessa tietoa Skanssin yhteispalvelupiste Monitorista https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena/skanssi
Hei!
Hirsirakentamisesta löytyy kyllä kirjallisuutta mutta videoita vähän. Vuonna 2012 on julkaistu hirsirakentamisesta video: Timo Aro-Heinilä Tunne puut–Matkalla hirrenveistotaituruuteen. Keski-kirjastoissa videota ei ole, mutta sen voi pyytää kaukolainaan.
Matkalla hirrenveistotaituruuteen videon tietoja, voit käydä katsomassa esim. Kyyti-kirjastojen sivulla: http://kyyti.kirjas.to/teos.asp?teosid=04A2FFDE-95B7-49E5-AF72-642334E2…
Voit tehdä kaukolainapyynnön Keski-kirjastojen sivulla: www.keskikirjastot.fi > Asiakkaana kirjastossa > Kaukolainat.
Aineistoa on mahdollista tilata kaukolainaksi muualta, ellei sitä ole saatavissa Helmet-kirjastoista, jostakin pääkaupunkiseudun tieteellisestä kirjastosta tai erikoiskirjastosta. Jos etsimäsi teos kuuluu Helmet-kirjastojen kokoelmiin, mutta on lainassa, tee silloin tavallinen varaus. Kaukopalvelua ei ole tarkoitettu paikallisten varausten ohittamiseen.
Kurssikirjatilauksissa voidaan kuitenkin poiketa kaukopalvelun yleisperiaatteista ja tilata kirja oman korkeakoulusi kirjastosta kaukolainaksi.
Ilmoita tilausta tehdessäsi opiskelupaikkasi ja mielellään myös opiskelijanumerosi – se nopeuttaa tilauksen käsittelyä.
Varausten noutoilmoitukset tulostuvat kirjastojärjestelmästä automaattisesti, eikä niihin saada vaihdettua noutopäiviä erikseen kirjastoautoja varten. Kirjastoautoissa varaukset ovat mukana kahdella käyntikerralla riippumatta siitä, mitä noutoilmoituksessa lukee.
Kyseessä on Tuulia Ahon lastenruno Ujon norsun laulu. Runo sisältyy Tuulia Ahon runokokoelmaan Pilkullisen koiran kesäloma (2000).
Voit tarkistaa teoksen saatavuuden pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoissa täältä:
https://www.helmet.fi/fi-FI
Lohjan rakennetun ympäristön inventointiluettelosta löysin pätkän Peitsalon historiaa:"Jalassaaren ja sen lähisaarten ensimmäinen varsinainen huvilanrakentaja oli tunnettu kirjallisuusmies ja toimittaja Antti Jalava (ent. Almberg), joka osti vuonna 1896 (mahdollisesti jo aiemmin) palstan Jalassaaren itäkärjestä. Hirsinen, satulakattoinen huvila valmistui vuoden 1897 kesäkuussa ja sai nimekseen Peitsalo Laitilassa sijainneen sukutilan mukaan. Antti Jalavan jälkeen sisarukset Väinö ja Ilona Jalava pitivät huvilaa aluksi yhdessä. Sittemmin Ilona rakensi samalle palstalle oman huvilan. Vuonna 1936 60-vuotispäivänään Väinö olisi halunnut lahjoittaa Peitsalon Kansallisteatterin näyttelijöille kesäkodiksi, mikä jäi toteutumatta. Peitsalossa oli...
Ainakaan Fenno-äänitearkiston tai Fono-äänitetietokannan tiedoista ei löytynyt Uralin pihlajaa ja Tiet-kappaletta Otsin levyttämänä. Youtube-videopalvelusta löytyy video, josta löytyy Dorogi- eli Tiet-kappale venäjänkielisenä versiona Otsin esittämänä.
Fenno kertoo Äla kurvasta -kappaleesta seuraavaa:
Älä kurvasta (Don't worry) | Äänitetty: 1958-07-22
Levymerkki: Rytmi rn 4144 | EP-levy
Levyn nimi: Georg ots laulaa 5 | julkaistu: 1958
On hetki -kappaleen levytyksistä löytyy tietoa Fonosta: http://www.fono.fi/LaajennettuHakutulos.aspx?kappale=On+hetki&esittaja=ots
Vait on huulet -kappale on Fennon mukaan äänitetty vuonna 1959. Se on julkaistu eri levyillä vuosina 1959-1962.
Fonon tietojen perusteella voisi olettaa, että...
Helmet-kirjastoissa on pienet valikoimat norjankielistä kirjallisuutta. Helsingissä norjankielisiä kirjoja on lähinnä Pasilassa. Muiden Helmet-kirjastojen kokoelmia voi tietenkin myös lainata ja varata. Helsingin aikuisten kokoelmassa on paljon suomesta norjaan käännettyä kirjallisuutta ja Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinto -ehdokkaita.
Norjankieliset kirjat saa helpoiten esille, kun valitset Helmet-hausta Tarkennettu haku -hakuruudun. Laita hakusanaruutuun *, kieli NORJA, aineisto KIRJA ja kokoelma KAUNOKIRJAT (näin rajaat esimerkiksi sanakirjat ja kielten oppikirjat hakujoukoukon ulkopuolelle). Klikkaat HAE. Saatua hakujoukkoa voit vielä rajata aikuisten aineistoon, jos haluat. Löytämiäsi kirjoja voit varata ja...
Oletan, että tarkoitat Tuija Lehtisen Laura-kirjoja.
Uusin kirjastomme järjestelmässä on Laura sydän syrjällään (v. 2003). Aikaisemmat ovat Laura ja Akun tehdas, Laura kielikurssilla, Laura ystäväni, Laura menopäällä, Rakas Laura ja Laura kultatukka. Saatavuustiedot löydät netistä osoitteesta www.helmet.fi., josta pääset selaamaan kaikkien pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen kokoelmia.
Juuri sennimistä kirjaa kuin Koululainen ei kirjastosta löydy, mutta Koululainen-niminen lehti tulee kyllä Kuusamon kaupunginkirjaston Pääkirjastoon. Lehteä säilytetään nuortenosastolla. Lehden verkkosivut löytyvät täältä: http://www.koululainen.fi/ .
Kysymyksestäsi tuli mieleeni myös Pirkko-Liisa Perttulan Kelvoton koululainen -kirjat. Ne kuuluvat myös nuortenosaston kokoelmiin.
Kuusamon kaupunginkirjaston aineistoa voi etsiä aineistotietokannan kautta: http://kirjasto.kuusamo.fi/ . Jos et löydä etsimääsi tai tarvitset apua tietokannan käytössä, voit kysyä neuvoa kirjaston henkilökunnalta.
Kyllä on. Teos löytyy HelMet-kirjastojen kokoelmista erilaisista Koskenniemen kokoomateoksista, ja niiden saatavuuden kirjastoista voit tarkistaa HelMet-aineistohausta esimerkiksi alla olevan linkin kautta. Napsauta kunkin teoksen nimeä, jotta saat tarkemmat tiedot esille.
http://luettelo.helmet.fi/search~S9*fin/t?SEARCH=nuori+anssi&searchscop…
Sisäministeriö on maahanmuutto-, pakolais- j a turvapaikka-asioita ohjaava ministeriö. Heillä on sivuillaan hyvin tietoa maahanmuutosta yleensä, mutta myös esim. turvapaikkahakijoiden vastaanotosta.
Sisäministeriö - Maahanmuutto ja maahanmuuttopolitiikka: http://www.intermin.fi/fi/maahanmuutto
Sisäministeriö - Turvapaikanhakijat: http://www.intermin.fi/fi/maahanmuutto/turvapaikanhakijat ,
ks. esim. Turvapaikanhakuprosessi, Usein kysytyt kysymykset turvapaikanhakijoista
Ulkomaalaisvirasto on viranomainen, joka Suomessa käsittelee turvapaikkahakemuksia. Maahanmuuttoviraston sivustoilla on paljon tietoa siitä turvapaikkahakemusten käsittelystä ja turvapaikkahakijoiden kohtelusta. Sivulla on myös listaus lainsäädännöstä, jota...
