Suomalaisten yliopistojen sivuilla on yleisen tason ohjeita koskien tieteellisten tekstien nimeämistä; esimerkiksi Helsingin yliopiston opiskelijoille pääsääntöisesti suunnatun "Kielijelppi" -sivuston otsikointia koskeva ohjeistus toimii yhtälailla väitöskirjojen nimeämisen yleisenä ohjeistuksena. Myös Suomen suosituin ja vaikutusvaltaisin tieteellistä kirjoittamista käsittelevä opaskirja, Hirsjärven, Remeksen ja Sajavaaran "Tutki ja kirjoita", sisältää otsikointia koskevaa ohjeistusta.
Suomeksi tieteellisestä otsikoinnista löytyy heikosti tutkimusta, mutta kansainvälisesti tieteellistä otsikointia on tutkittu varsin paljon. Näihin tutkimuksiin pääsee käsiksi esimerkiksi käyttämällä Google Scholarissa hakusanaa "dissertation title"....
Laulu löytyy suomeksi Muumilaakson laulukirjasta nimellä
Nuuskamuikkusen laulu. Kirjaa saatavana ainakin kirjastoista.
Tauro, Erna (säv.), Muumilaakson laulukirja / laulut, runot ja kuvat: Tove ja Lars Jansson ; laulujen suomenkielinen riimittely: Vexi Salmi ; musiikki: Erna Tauro. Porvoo : WSOY, 1994.
Yksi ehdokas orpopoika Matista kertovaksi runomuotoiseksi tarinaksi on Aagot von Troilin Taikahattu (Kuvataide, 1935). Siinä orpo Matti-poika auttaa vanhusta taakan kantamisessa ja saa palkkioksi taikahatun, jonka avulla Matista tulee lopulta prinssi ja hän nai kuninkaantyttären.
Suomennostekstiä ei ikävä kyllä löydy kirjastoista, luultavasti sitä ei ole koskaan julkaistukaan.
Kappale löytyy Markku Taipaleen esittämänä LP-äänilevyltä Auringonlaskun tuolla puolen, jonka voi tilata kaukolainaksi Haapajärven kirjastosta. Kaukolainatilauksen voit tehdä omasta kirjastostasi.
Tekstiä voisi kysyä myös suoraan suomentajalta.
Mikäli haluat tilata Vaski-kirjaston materiaalia muuhun kirjastoon Suomessa, sinun täytyy mennä omaan kirjastoosi ja tehdä siellä kaukopalvelupyyntö. Tilaavan kaukopalvelun hinta esim. Hyvinkäällä on 7 €. https://www.hyvinkaa.fi/kulttuuri-ja-vapaa-aika/kirjasto/kirjaston-palvelut/kaukopalvelu/
Vaski-kirjastot eivät veloita maksuja toisilta yleisiltä kirjastoilta. Omilta asiakkailtamme veloitamme 4 € + mahdolliset lähettävän kirjaston kulut, kun tilaamme jotakin materiaalia muusta kirjastosta Vaski-kirjastoon.
Niina Hakalahdella on verkkosivut, joilta löytyvät hänen teoksensa, yhteystietonsa sekä tiivistetysti tietoa hänen elämästään ja urastaan. Kirjasammon sivuille on myös koottu melko paljon tietoa hänestä. Linkit Kirjasammon sivulle ja Niina Hakalahden omille verkkosivuille ovat alla.
http://niinahakalahti.fi/
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175952010516
Kysymääsi elokuvaa ei ole ilmeisestikään julkaistu DVD-versiona, mutta vanhana VHS-videona se on saatavilla HelMet-kirjastoista. Elokuvan saatavuuden voit tarkistaa osoitteesta http://www.helmet.fi etsimällä elokuvan nimellä ”Virtaset ja Lahtiset”. Tällä vastaushetkellä sitä näyttäisi olevan yksi kappale hyllyssäkin. Sen verran täytyy varoittaa, että vanhat videokasetit saattavat olla jo käytössä sen verran kuluneita, ettei niiden kuva yllä huippulaatuun ja niissä saattaa olla häiriöitäkin. Sitä kautta elokuva on kuitenkin mahdollista katsoa, jos sinulla on videonauhuri tai pääset käyttämään sellaista jossakin.
Toinen vaihtoehto olisi esittää Ylelle toive, että elokuva esitettäisiin televisiossa. Se on tullut viimeksi kesällä 2009. Ylelle...
Valitettavasti suomenkielistä kirjallisuutta Norjan kuningatar Sonjasta ei ole saatavilla.Seuraavasta englanninkielisestä teoksesta saattaisi olla apua:
Van der Kiste, John:
Northern crowns : the kings of modern Scandinavia
Kirjan saatavuustiedot löydät pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen HelMet-aineistohausta osoitteesta:
http://www.helmet.fi
Englanninkielisiä verkkosivuja aiheesta löytyy ja olen listannut tähän mielestäni parhaat.
Norjan kuningashuoneen viralliset verkkosivut löytyvät tästä osoitteesta:
http://www.kongehuset.no/
Kuningatar Sonjasta kerrotaan myös seuraavilla sivuilla:
http://www.reisenett.no/facts/government/queen_sonja.html
http://odin.dep.no/odin/engelsk/norway/system/
Lisätietoja kuninkaallisten ihmeellisestä...
Lapin maakuntakirjastosta ei löydy suoraan Lille-matkaopasta, ja kovin ovat Ranskaa koskevat oppaat lainassa, jotta voisin tarkistaa olisiko niissä mitään.
Kirjakaupan sivulta löytyi pari opasta, joista yhden voisimme hankkia. Bradt Travel Guides-kustantajalta Lille: the Bradt Mini-Guide (296 s.), Automobile Ass:n Essential Lille 2006 (150 s.)ilmestymispäivä 20060100.
Allaolevassa nettiosoitteessa on perustietoja Lillestä
http://en.wikipedia.org/wiki/Lille
Koersiivisuudesta on Wikipedia-artikkeli, joka selvittää ilmiötä:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Koersiivisuus
Peda.net-kouluverkossa on tietoa magneettisista ilmiöistä, mm. magneettisesta poistovoimasta:
https://peda.net/varkaus/repokankaan-koulu/am/el1/fyke/vkl2/mjsl
Lukion magnetismia käsittelevistä fysiikan kirjoista saa myös tietoa aiheesta. Alla linkki Helmet-kirjastojen kirjoihin:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__SS%C3%A4hk%C3%B6%20ja%20mag…;
Ötökät eivät erotu kuvista.
Lajinmääritystä voi kokeilla itse esim. sivustolta http://www.otokkatieto.fi/ tai lataamalla puhelimeen Seek-sovelluksen.
Ammatilaisten apua saa esim. https://yle.fi/aihe/s/luonto/luontoilta-osallistumisohjeet
Emme valitettavasti tunnistaneet laulua sanoituksen perusteella. Tietäisikö joku kysymyksen lukijoista, mistä laulusta kyseiset rivit ovat peräisin? Tiedon laulusta voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Vaikuttaa todella siltä, että Saiturin joulu on filmatisoiduin yksittäinen kaunokirjallinen teos. Esimerkiksi Wikipedian mukaan siitä on tehty noin 80 enemmän tai vähemmän uskollista elokuva- tai televisiosovitusta, kun mukaan luetaan myös animaatio- ja televisioteatteriversiot. Luultavasti listalta puuttuu eri maissa tehtyjä filmatisointeja. Lähelle pääsee myös Victor Hugon Kurjat noin 60 filmatisoinnilla.
Yksiselitteistä vastausta hankaloittaa myös se, missä määrin elokuvan pitää perustua kirjalliseen teokseen. Esimerkiksi Wikipedian lista elokuvistaa, jotka perustuvat Mary Shelleyn romaani Frankenstein. Uusi Prometheus., on vieläkin pidempi. Kuitenkin osa elokuvista sisältää ainoastaan joitakin...
Voisiko kyseessä olla Oiva Paloheimon runo Kirkkotiellä kokoelmasta Pan kuuntelee virttä (1947). Voit lukea runon myös teoksesta Oiva Paloheimo: Runot (1981, s. 204). Siinä toistuu lause Sillä pitkänä perjantaina päivä on pilvinen. Kotimaassa on julkaistu runo kokonaisuudessaan, https://www.kotimaa.fi/blogit/jeesus-aidissa-itkee-oiva-paloheimon-paasiaissaarna/ . Se löytyy myös Paloheimon lukemana Youtubesta, https://www.youtube.com/watch?v=KXDLXJ49lx8
Tutun kuuloinen mietelmä ja lienee tosiaan Tommy Tabermannin laajasta tuotannosta. Kahlasin läpi kirjastomme hyllyssä olevat Tabermannin teokset (Eroottiset runot, Ihme nimeltä Me, Oodeja kahdelle iholle, Rakkauden kolme kehää, Lauluja suuresta halusta, Suutele minulle siivet, Tähtiä kämmenellä, Valitusvirsiä valkoisille heteroille ja Veren sokeri), mutta yhdestäkään ei löytynyt kysymääsi runoa. Myöskään kokoomateoksesta Runot 1970-2010 ei löytynyt lähtemisestä kertovaa runoa. Tunnistaisiko joku palsan lukija kyseisen runon?
Kirjailija Marilyn Kayesta on kysytty tietoja aikaisemminkin. Kysymykseen on vastattu 4.2.2001, ja vastaus löytyy Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta kirjoittamalla hakuriville Marilyn Kaye. Lisäyksenä tuohon vastaukseen: kirjailijan koko nimi on Marilyn Janice Kaye. Tämä tieto löytyy internet -osoitteesta http://www.magicdragon.com/UltimateSF/authorsK.html#Ka Jos tarvitset lisätietoja, sinun kannattaa ottaa yhteyttä kirjailijan suomalaiseen kustantajaan, joka on WSOY. Sen yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.wsoy.fi
Varastokirjaston Kontentti-tietokannasta, osoitteesta http://www.nrl.fi:3000/digiphpt/kontentti.php ,
löytyneitä artikkeleita voi tilata lähikirjaston kautta.
Kontentin kotisivun tekstin mukaan: "Kontentti on kaikille avoin ja maksuton. Tietokannan lehdet löytyvät Varastokirjaston kokoelmista, joten haussa löytyvät artikkelit ovat kirjastojen tilattavissa. Tietokannan aineisto TXT-muotoisena on myös kopioitavissa palvelimeltamme", joten voisi myös kokeilla aineiston tulostamista suoraan Internetistä.
Juuso on suomalais-skandinaavinen muunnos nimestä Joosef. Maininta siitä löytyy jo Kansanvalistusseuran kalenterista 1883; Suomen almanakassa se on ollut Joosefin päivänä 19.3. vuodesta 1951 lähtien.
Juuso ei sinänsä merkinne mitään. Sen taustalla olevan Joosef-nimen hepreankielinen kantamuoto tarkoittaa "Jumala lisää" tai "Jumala antaa lisää" [lapsia].
Juuso pysyi harvinaisena nimenä 1970-luvulle saakka, jolloin se yleistyi huomattavasti: 1900-luvun aikana nimen saaneista noin 7000 pojasta yli 6000 on syntynyt 1980-90-luvuilla. 2000-luvun aikana nimen on saanut yli 3000 poikaa.
Lähteet:
Pentti Lempiäinen, Suuri etunimikirja
Anne Saarikalle & Johanna Suomalainen, Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön
