Ulkoministeriön matkustustietojen mukaan Ukraina on myöntänyt viisumivapauden EU-kansalaisille, mikäli maassa oleskelu kestää alle 90 vuorokautta.
Przemyslin kaupungista löytyy muun muassa itävalta-unkarilainen linnoitus, jota piiritettiin syksystä 1914 kevääseen 1915. Lisäksi kaupungista löytyy piiritykseen liittyvä 1. maailmansodan aikainen sotilashautausmaa.
Lvivin kaupungista löytyy muun muassa asemuseo.
Lisätietoja kaupunkien matkailusivuilta:
http://www.przemysl.pl/english/549/558/
http://www.inlviv.info/travel/museums-part-1/
Turun pääkirjaston musiikkiosastolla voi digitoida VHS-kasetteja, dioja ja kuvia. LP-levyjen ja C-kasettien digitoiminen ei tällä hetkellä ole mahdollista. VHS-kasetteja voi myös digitoida Runosmäen kirjastossa.
Lisää Turun kaupunginkirjaston digitointipalveluista voi lukea seuraavasta linkistä:
https://www.turku.fi/turun-kaupunginkirjasto/palvelut/plus-palvelut
Aiheestasi löytyy sen verran viitteitä, että niitä kaikkia ei voi luetella tässä. Erityisesti koulutustarpeesta löytyy paljon viitteitä. Sinun olisi paras varata aika Helsingin kaupunginkirjaston asiakastyöasemalle (ns. verho-koneet), josta on pääsy LINDA-tietokantaan (Suomen tieteelliset kirjastot) ja tehdä aihehaku sanoilla osaaminen, henkilöstö, henkilöstökoulutus ja kehittäminen. Näin löytyvät esim. teokset
Välimäki, Tomi Henkilöstön osaamisen kehittämisen toteutuksen arviointi, 2000
Ranki, Anneli Vastaako henkilöstön osaaminen yrityksen tarpeita? 1999
Hakkarainen, Pentti Ammatinhallinnan kehittäminen oppivassa organisaatiossa, 1999
Ritsilä, Jari Alueellisen osaamistarve-ennakoinnin kolme ulottuvuutta Henkoosta-hankkeen väliraportti,...
Kappaleen nimi on Sandilandi, ja se löytyy Eepos-kirjastoista CD-levyllä Lasten parhaat 1+2=32
https://eepos.finna.fi/Search/Results?lookfor=sandilandi&type=AllFields…
Mekään emme tunnistaneet laulua. Vastaavanlaisia laulunpätkiä löytyi netistä, mutta niissä ei ollut mainintaa laulun nimestä tai tekijästä.
Tunnistaisiko joku lukijoista laulun. Vastauksen voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Taulujen ja taiteilijoiden tunnistaminen vaatii asiantuntijaa. Kannattaa kääntyä jonkun taide- tai antiikkiliikkeen puoleen. Osa liikkeistä tekee tunnistamista ja arviointia myös sähköpostitse. Palvelu on yleensä ilmainen.
Hyviä asiantuntijoita ovat esimerkiksi: Bukowski's sekä Hagelstam ja Helander.
Kirjastojen kokoelmista löytyviä 1800-luvusta kertovia teoksia ovat esimerkiksi:
Santeri Ivalo: Aikansa lapsipuoli
Väinö Kataja: Nälkätalvena
Joel Lehtonen: Punainen mylly
Anni Blomqvist: Luoto meressä
Ritva-Elina Pylväs: Alisa : Väylän tytär
Kaari Utrio: Familia : eurooppalaisen perheen historia 5, Lapsen vuosisata 1800-luku
Carl Masterton: Hovimäki : Heräämisen aika (Hovimäki-sarjan 3. osa)
Raija Oranen: Aurora
Lisää lukemista voit etsiä Kirjasammon 1800-luvun kirjailija- ja kirjaluettelosta: https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/obj:http%253A%252F%252Fwww.ku…
Kumpikohan rakennuksista mahtaa olla kysyjän mielessä? Pitkänsillan eteläpuolella vasemmalla on Unioninkadulla taloyhtiö Bostadsaktiebolaget Unionsgatan 45, ja rannansuuntaisesti Siltavuorenranta 16.
Siltavuorenranta 16 valmistui vuonna 1885. Se oli alunperin Provianttimakasiini (viljamakasiini venäläiselle sotilasväelle), sitten Sota-arkiston käytössä ja sen jälkeen Kansallisarkiston lisätiloina.
Unioninkatu 45 valmistui vuonna 1926. Se tunnettiin myös nimellä Pikku Naantali.
Lähteet:
Ollila, Kaija : Puhvelista Punatulkkuun
[Helsinki] : Helsingin Sanomat, 1977
Helsingin vanhoja kortteleita : [1]
9519133585 kovakantinen
https://www.finna.fi/Record/hkm.C6CB42B9-71B9-401A-8D9D-1A292D9680AF?si…
https://finna....
Hararin englanninkielinen teos NEXUS: A Brief History of Information Networks from the Stone Age to AI julkaistiin 10.9.24. Suomenkielinen Nexus on käännetty tästä englanninkielisestä teoksesta. Samalla viikolla kirja julkaistiin lähes 20 kielellä, ks. maat/kielet alla (kopioitu Hararin Facebook-päivityksestä).Albania – Shtepia Botuese BotartArmenia – NewmagAustralia – Penguin Books AustraliaBrazil – Companhia das LetrasCanada – Penguin Random House CanadaCatalan – Grup 62China – CITIC PressDenmark – Lindhardt og RinghofFinland - Bazar KustannusGermany – Penguin BücherIndia (English) – Penguin IndiaIsrael – כנרת זמורה דבירItaly – BompianiNetherlands – Uitgeverij Thomas RapNew Zealand – @PenguinBooksNewZealandNorway – Cappelen DammPortugal...
Speisi mainitaan myös Paulaharjun kirjassa Taka-Lappia ja siinä hän selittää sitä näin: "speisi, lap. speisig, vanha raha (taaleri) = n. 5:60 mk". Tunturien yöpuolella -kirjassa speisin markka-arvo ilmoitetaan periaatteessa samalla tavalla ("5: 60 mk"), mutta kaksoispisteen ja numeron 6 väli on siinä sen verran pitkä, ettei '5:' välttämättä hahmotu kuuluvaksi yhteen '60 mk':n kanssa. Speisin arvoksi Paulaharju ilmoittaa siis 5 markkaa 60 penniä. Paulaharju teki Taka-Lappia -kirjassa kuvatun matkansa vuosina 1925–26. Sen aikainen 5,60 mk vastaa nykyrahassa 2,20 euroa (Rahanarvonmuunnin | Tilastokeskus).
Kysymyksesi on todella laaja ja myös epämääräinen. Tuosta ajasta löytyy tutkimusta monesta eri näkökulmasta (ihmisten järjestäytymisestä Kansa liikkeessä; naishistoriasta mm. Anne Ollilan tutkimukset) ja eri vuosikymmeniltä (esim. 1920-luku Vampyyrinainen ja Kenkkuinniemen sauna; 1930 -luku Ajan paineessa; Suomen modernisoitumisesta Matkoja moderniin. Perusteoksia ovat Suomen historian pikkujättiläinen; Suomen kulttuurihistoria -sarjat niin 1930-luvulta kuin 1970/1980-luvulta; W+G kustantama Suomen historia 1980-luvulta käsittelee jo arkea.
Kirjastojen aineistorekistereistä kannattaa hakea asiasanoilla arkielämä+historia; mikrohistoria, mentaliteettihistoria. Kaiken kaikkiaan gradua tekevän kyllä kannattaa käydä kirjastoissa paikan...
Valitettavasti käyttämistämme lähteistä (Mikkonen ja Paikkala, Sukunimet, Mether Sukuhakemisto, Uusi suomalainen nimikirja) ei nimeäsi löytynyt. Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun (https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1) mukaan Suomessa on tai on ollut 206 Virman-nimistä henkilöä.
Suomen sukututkimusseuran (http://www.genealogia.fi/) postituslistalle liittymällä voisi löytyä lisätietoa.
Etsimäsi runo löytyy Kaplinskin runokokoelmasta "Rukous, mantra, runo" sivulta 9 (julk. Nihil Interit v. 1996). Runolla ei ole nimeä, se alkaa sanoilla "Pyykkiä ei saa koskaan pestyksi."
Kielitaitolain mukaan niiden valtion työntekijöiden, joilta edellytetään korkeakoulututkintoa, on osattava molempia kotimaisia kieliä (suomea ja ruotsia) tietyn tasoisesti. Tämä koskee myös valtion kirjastoissa työskenteleviä. Kuntien kirjastoissa kunnat voivat päättää kielitaitovaatimukset itse. Usein ainakin kaksikielisissä kunnissa on osattava sekä suomea että ruotsia. Kielitaitolaki eli Laki julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta löytyy valtion säädöstietopankki Finlexistä:
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030424
Joihinkin kirjaston tehtäviin voidaan edellyttää myös jonkin muun kielen taitoa. Kaikkien kielten osaamisesta on kirjastotyössä kuitenkin hyötyä. Asiakkaat puhuvat monia kieliä, ja myös kirjoja...
Jos peliä ei lainata, näin voi mielestäni tehdä.
Jos tarkoitus on myös lainata näitä pelejä, asia on hiukan monimutkaisempi. Laki ei erikseen mainitse pelejä itsenäisenä teoslajina, joten niitä on tarkasteltava joko kirjallisina teoksina tai nykyaikana myös tietokoneohjelmina. Pohjimmiltaan tietokonepelit koostuvat kirjoitetuista koodiriveistä, mutta laki rajoittaa tietokoneella luettavissa olevan tietokoneohjelman lainaamista kirjastosta.
Suomessa ei ole varsinaista ennakkotapausta siitä, onko tietokoneella käytettävä peli "kirjallinen teos" vai lain suojaama tietokoneohjelma. Meillä on sen sijaan tekijänoikeusneuvoston lausuntoja, joiden mukaan tietokonepeli ei ole elokuvateos eikä saa suojaa sellaisena. Neuvosto on myös linjannut, että...
Hakupalveluista ja hakukoneista löydät tietoa suomen kielellä mm. Kirjastot.fi -sivuilta osasta Verkkotiedonhaun perusteita. Tekstissä on myös viitteitä lähdeaineistoon, tosin englanninkieliseen enimmäkseen, onpa joukossa yksi suomenkielinenkin: Älykkäät agentit WWW:n tiedonhaussa (http://www.oulu.fi/library/virtuaalikirjasto/agentit/agent1.htm). Myös muualla netissä esitellään hakukoneita, mm. seuraavissa osoitteissa: http://www.oulu.fi/pohti/hakuindeksi.html , http://www.jyu.fi/library/internet_haku.html.
Hakukoneista on myös lehtiartikkeleita. ALEKSI-tietokannasta muutama esimerkki:Kemppainen, Teemu: Hakurobotit etsivät uupumatta - täysosumia kaaoksen keskeltä, MikroPC 2000:4. Järvinen, Petteri: Hakukoneet kompastelevat, Tietokone 2000...
Virittäjässä 1.1.1916 ilmestyi juttu "Sananselityksiä Aleksis Kiven teoksiin", jonka mukaan Kivi käytti paljon sellaisia sanoja, joita ei esiinny muualla kirjallisuudessa. Virittäjän jutun mukaan peräloro oli viinakeitoksen loppuliemi, siis oletettavasti tislauksen huonolaatuinen, pahanmakuinen osa. https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/890101?term=per%C3%A4loro&page=21
Toisaalta peräloroksi on myös kutsuttu erästä mallasjuomalajia. Kustaa Vilkuna mainitsee artikkelissa "Talonpojan maa- ja kotitalous" (ilmestynyt teoksessa Suomen kulttuurihistoria II, 1934, s. 306) mallasjuomat olut, sahti, kalja, taari, rapataari, vaarinkalja, jälkitippu ja peräloro. Hän ei kerro, mitä eroa näillä eri juomilla oli, mutta...
Kirja on Katherine Allfreyn Delfiinikesä, jonka on suomentanut Kaija Pakkanen ja kustantanut Otava. Kirjasta on kaksi painosta: vuoden 1978 ja 1963 painokset, ja näistä tuo jälkimmäinen on kuvaamasi ohut ja punakantinen nidottu versio. Kansikuvan näkee mm Kirjasammon sivulta
https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/delfiinikes%C3%A4
Päähenkilö on Andrula-tyttö, joka asuu kauniilla ja köyhällä Kalonysoksen saarella. Kirjan takakannen juoni vastaa muistikuvaasi.
Tuntomerkkien perusteella kyseessä voisi olla Hannu Lemisen vuonna 1956 ohjaama elokuva "Ratkaisun päivät".
Elokuva on vapaasti katsottavissa Elonetissä, mistä löytyy myös lisätietoja niin sisältöselosteen kuin elokuvatarkastuksesta kertovien taustojenkin muodossa.
Valitettavasti emme löytäneet kirjaa. Kirjasammosta haulla haamut ei oikein vaikuttanut olevan osuvaa, mutta ehkä löydät näiden joukosta etsimäsi. Finna.fi:stä etsimällä löytyi Haamuhetki kullan kallis, (kuvaus Kirjasammossa), jossa on inhimillisiä haamuja, mutta kirja ei ollut kirjastossani saatavilla, joten en päässyt tutkimaan, olisiko siellä tällainen haamu.
Ehkä joku lukijoistamme tunnistaa kirjan?
