Kysymiäsi tietoja löytyy Suomen sukuhistoriallisen yhdistyksen jäsensivuilta. Siellä on digitoituna kirkonarkistoja myös 1900-luvun alkuvuosilta.
https://www.sukuhistoria.fi/sshy/index.htm
Vanhan kirjasuomen sanakirjan mukaan 'lapseton' esiintyy jo Agricolan kirjoituksissa. Sana on ollut siis käytössä 1500-luvulla.
https://kaino.kotus.fi/vks/?p=article&word=lapseton&vks_id=VKS_83c5df813da30319f6f8f7821028d377
Sanan 'lapsettomuus' kirjallinen ensiesiintymä taas on 1700-luvulta.
https://kaino.kotus.fi/vks/?p=article&word=lapsettomuus&vks_id=VKS_c081f31fd522c36b23e7a8855beab94a
Kannattaa katsoa PRH:n sivua: Virheellinen osoite yrityksen tai yhdistyksen tiedoissa
https://www.prh.fi/fi/tietoa_prhsta/tietosuoja/virheellinen_tieto/virhe…;
Alla kirjoja aiheestasi. Viimeistä lukuun ottamatta kirjat löytyvät Piki-kirjastoista: https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena Viimeisen kirjan voit halutessasi saada kaukolainaksi. Kysy kaukolainauksesta lähikirjastostasi.
- Moikataan varpailla : oivalluksia ohjaamisesta, liikkumisesta ja oppimisesta / Anita Ahlstrand
- Tarkkaavaisuus haltuun! : toiminnanohjaustaitojen vahvistaminen / Paula Moraine
- Porkkanaa, ei keppiä: työkaluja neurokirjon ja autismikirjon lasten ja nuorten kanssa toimimiseen / Mimosa Valo
- Kadonnut avain : aistielämyksiä tarjoava musiikkiliikuntaseikkailu / Maiju Mäki
- Tuettua vuorovaikutusta : selkoryhmän ohjaajan opas / Susanna Hintsala
Onkohan kyse e-kirjoista? Lappeenrannan kirjastosta pyydettiin ottamaan yhteyttä suoraan heihin, niin ongelma selvinnee. Yhteystiedot löytyvät alta
https://www.lappeenranta.fi/fi/Palvelut/Kulttuuri-ja-liikunta/Kirjasto
Kyseistä HIM-kaivonkantta ei taida oikeasti olla olemassa. Se näyttää olevan Michelle Ward -nimisen taiteilijan suunnittelema malli. Tässä linkki hänen sivustolleen:
https://michelleward.typepad.com/michelleward/manhole-madness/
Hän on ottanut kaivonkannen mallin saksalaisesta kaivonkannesta:
https://www.shutterstock.com/fi/image-photo/altena-may262015-manhole-co…
Kaivonkansien historiasta en löytänyt kirjaa. Ainoa aihetta käsittelevä kirja Finnassa on Lawrence Weinerin kuvateos New Yorkin kaivonkansista:
https://www.finna.fi/Record/uniarts_print.994771154206249
Kannattaa tutustua aihetta käsittelevään aiempaan Kysy kirjastonhoitajalta vastaukseen. Vastaus on parin vuoden takaa ja siinä on myös Helsingin kaupungin...
Hei,
Etelä-Suomen Sanomat uutisoi punaisten muistopatsaan paljastuksen lehdessään nro 125, 22.6.1949. Kuva uutisesta liitteenä.
Parinpellossa sijaitsevasta muistomerkistä emme valitettavasti löytäneet tietoja. Mikäli haluatte tutkia aihetta lisää, voitte kaukolainata Lahden kaupunginkirjastolta Etelä-Suomen sanomien vuosikerrat mikrofilmeinä. Kaukolainatilauksen voi tehdä oman kuntakirjaston kautta. Kaukolainoista kuntakirjasto veloittaa hinnastonsa mukaisen maksun.
Joukon, Kostin ja Paavon Baby blue (1977) on käännös Neil Sedakan ja Howard Greenfieldin samannimisestä kappaleesta. Sedakan alkuperäinen levytys on vuodelta 1975. Suomenkieliset sanat kappaleeseen kirjoitti Chrisse Johansson. Meillä sen ensimmäisenä levylle lauloi Tapani Kansa.Song: Baby Blue written by Howard Greenfield, Neil Sedaka | SecondHandSongs
Tässä joitakin poimintoja mainitsemistasi aiheista. Vankilat on niin laaja aihe, että listan muodostaminen on mahdotonta. Kannattaa hakea Vanamo-verkkokirjastosta Vankilat-hakusanalla ja tarvittaessa rajata hakua. Lähetystyöstä löytyy myös näiden lisäksi runsaasti aineistoa. Tosipohjaisia elämäkertoja meillä on niin paljon, että suosittelisin kirjastokäyntiä. Parhaan käsityksen niistä saa hyllyjä selailemalla - ellei sitten teillä ole mielessänne hyvin rajattu ryhmä. https://vanamo.finna.fi/ Koulukoti + nuorisokoti:Anna-Maija Kokko: Matkalla yhdessä tekemiseen: Nupro - nuorten integroitu hoitomalli, 1994Ensio Kyppö: Ne kovimmat pojat: Heidän koulukotinsa yhteiskunnan muutospaineessa - Kokemuksia, muistoja ja mietteitä...
Seuraavassa joitakin Lapin sotaa koskevia ruotsin- tai englanninkielisiä kirjallisuusviitteitä Lappi-osaston kokoelmista ja Lapponica-tietopankista(http://www.lapponica.net ):
Paljon käytetty perusteos on Toivo T. Kailan aikalaishistoriikki Lapin sota, joka käännettiin heti ilmestyttyään myös ruotsiksi:
KAILA, Toivo T.: Kriget i Lappland. - Helsingfors : Söderström ; Stockholm : Fahlcrantz & Gummelius, 1950. - 290 s.
Lapin sotaa laajemmin käsittelevää tutkimuskirjallisuutta ei juuri löydy, varsinkaan muilla kielillä. Muusta aihetta sivuavasta kirjallisuudesta voisi suositella esimerkiksi:
ALAMÄKI, Yrjö: Kriget og Lapplands evakuering 1944-1945. - Torneå : Tornedalsrådet, 1994. - 94 bl.
BEREDSKAPSMINNEN från Övre Norrland 1939-...
Lähikirjastoa (aikaisemmin sivukirjastoa) käytetään nimityksenä pääkirjaston alaiselle kiinteälle kirjastolle. Sivukirjastoa ei nykyinen kirjastolainsäädäntö enää tunne.
Lainausasemista puhuttaessa on kyse ns. kevennetyistä palveluista. Lainausasemaa voi hoitaa myös henkilö, joka ei ole saanut kirjastokoulutusta.
Nämä tiedot sisältyvät Maija-Liisa Mäkelän ja Hilkka Oravan teokseen Kirjastotoimen taskutieto (1990).
Omien hyllyjen käyttäminen edellyttää että käyttäjälle on aktivoitu OmaPiki-ominaisuus, johon Omat hyllyt –toiminto kuuluu. Mikäli OmaPiki toiminto on jo käytössä toimitaan seuraavasti. Omat hyllyt –sivulla tehdään/nimetään hyllyjä, joihin teoksia myöhemmin viedään muilta sivuilta. Hyllylle annetaan nimi, ruksataan kohta ”luo uusi hylly” ja hyväksytään.
Tämän jälkeen hyllyyn vienti mahdollisuus on ”hakuehdoilla löytyneet” sivulla, josta voi siirtää haluamaansa hyllyyn teostietoja, joita omilla hakuehdoilla on sinne listautunut.
Ja hyllytoiminto on mukana myös kun on tehnyt tietokannasta haun. ”Löytyneet teokset” –sivun oikeassa laidassa on nyt sarake ”Hyllyyn”. Täältä voi kopioida rastittamalla löytyneitä teoksia haluamaansa hyllyyn...
Ristiinan kirjasto täyttää 150 vuotta 28.4.2010 ja juhlii merkkivuottaan työn merkeissä ja näyttelyin.
Kirjaston historian voi perehtyä Ristiinan kirjaston sisääntuloaulaan koottavassa näyttelyssä. Lasten- ja nuortenosastolla esitellään nuorten ristiinalaisten ajatuksia ja käsityksiä syntymäpäiväsankarista.
Juhlakahvit juodaan asiakkaiden kanssa 28.4.2010 (klo 15-18).
Suomesta ei varsinaista pelkästään fantasiakirjallisuuteen erikoistunutta yleistä kirjastoa löydy. Multian kirjastossa on yksi Suomen parhaista kokoelmista: areena.yle.fi/video/1312950853916
Science fiction -seuroilla on jäsenilleen yksityisiä kirjastoja. Esim. Helsingissä yliopiston scifiklubi www.googoomuck.org/kirjasto tai Turussa Turun Science Fiction Seura www.tsfs.fi/kirjasto/
Fantasiakirjallisuutta löytyy kaikista pääkaupunkiseudun kirjastoista. Jos lähikirjastostasi ei löydy haluamaasi kirjaa, voit tilata sen toisesta kirjastosta.
Espoon kaupunginkirjastolla on oma blogi fantasiakirjallisuuden valinnasta ja hankinnasta www.fantasiaespoo.fi
Helysolki tai helusolki on Etelä-Pohjanmaalle tyypillinen pyöreähkö tai soikea naisen rintasolki. Se on valmistettu ohuesta hopealevystä. Siinä on usein kruunulla koristettu kaarikehä. Soljesta riippuu pieniä helyjä. Solki kiinnitetään palkimella, kansallispuvun solki usein neulalla. Osa soljista on kullattu.
Lähde: http://www.kansallispuvut.fi/sanasto.htm
Kihlajaislahjat ovat perua ajalta, jolloin morsian ostettiin isältään. 1800-luvulla lahjat annettiin kihlatulle, ei enää isälle. Morsian taas saattoi tehdä lahjaksi sulhasen perheelle vaatteita ja tietysti uuteen kotiinsa kapiot.
Kihlalahjoista Suomessa 1800-luvulla löytyy tietoa mm. seuraavista kirjoista:
- Kirsi Vainio-Korhonen ja Anu Lahtinen : Lemmen ilot ja sydämen salat :...
Viime vuosina ei ole juurikaan ilmestynyt kirjastoautotoimintaa koskevaa kirjallisuutta suomeksi. Perusteos on Suomen Kirjastoseuran julkaisema Kirjastoautotoiminta (1985). Artikkelitietoa voi etsiä Turun kaupunginkirjaston käsikirjaston CD-ROM-muotoisista artikkeliviitetietokannoista Aleksi ja CD-Kati esim. vapaasanahaulla "kirjastoauto". Kirjastolehti on julkaissut teemanumeroita kirjastoautoista, esim. nro 4/1989. Lisäksi Kirjastovuosikirjassa vuodelta 1987 on Antero Kyöstiön artikkeli "Kirjastoautotoiminta
Suomessa (s. 34-42). 1990-luvulta lähtien kirjastoautotoiminnan uusia muotoja ovat lainauksenvalvonnan ja tiedonhaun online-systeemit sekä kirjastoautojen kuntien välinen yhteiskäyttö, esim. Juvan, Puumalan, Joroisten ja Rantasalmen...
Toisen asteen koulutuksesta saat tietoa vaikkapa Koulutusoppaasta, jonka löydät osoitteesta http://www.oph.fi/koulutusoppaat/kopas/
Ammatillinen koulutus- otsakkeen alta löydät eri alat, myös sosiaali- ja terveydenhoitoalan, jonka alle kosmetologin tutkintokin kuuluu.
Otsikon Ammatillista koulutusta antavat oppilaitokset alta löydät koulujen tiedot, ks. esim. ESPOON TERVEYS- JA SOSIAALIALAN OPPILAITOS, http://www.etso.eskk.fi/index_flash.html
Tämän kevään yhteishakuaika syksyllä alkavaan toisen asteen koulutukseen on jo mennyt umpeen, mutta lisätietoja esim. syksyn yhteishausta saat osoitteesta http://www.intermin.fi/suom/laanit/islh/yhteish.html
Paikkahakemistosta löytyvät ainakin tanssipaikat, joilla on ohjelmatietoja. Suurin osa niistä on tanssilavoja.
http://tanssi.org/fi//////////////////paikkatilanne.html
Suomalaisen seuratanssin historiaa on seuraavilla sivuilla:
http://tanssi.net/fi/tausta/historia.html#kukoistus
Entisten tanssipaikkojen luettelo on pitkä:
http://tanssi.net/fi/vanhat.html
1990-luvun alussa luotiin pääkaupunkiseudun kirjastojen Plus-tietokanta ja siirryttiin Plus-kirjastojärjestelmään.
PLUS-TIETOKANNAN HISTORIAA
Plus-tietokanta on rakennettu vaiheittain eri lähteistä saaduista tiedoista, minkä seurauksena tietokannan eri tietueiden (nimekkeiden) ulkoasu ja tietosisältö poikkeavat jonkin verran toisistaan. Seuraavassa tietokannan kehitys vaiheittain.
Pääsky I:n nimekerekisteri
Pääsky I:n nimekerekisterin luonti aloitettiin 1970-luvun lopulla pääkaupunkiseudun kirjastojen yhteistyönä. Pääsky I:n nimekerekisteri oli kirjastojen yhteinen, niderekisteri kuntakohtainen. Pääsky I:n tietokanta luotiin lähinnä lainauksenvalvonnan tarpeisiin; se toimi eräajoin toimivan lainausjärjestelmän pohjana, ja siitä...
