Kirjailijoilla ja kääntäjillä on oikeus saada lainauskorvausta sen perusteella, että heidän teoksiaan lainataan yleisistä kirjastoista. Korvaus määräytyy lainauskertojen perusteella.
Saadakseen korvausta, tekijän on ilmoitettava yhteys-ja teostietonsa Sanaston lainauskorvausjärjestelmään: https://lainauskorvaus.sanasto.fi/show/login/
Helpoimmin se tapahtuu tunnistautumalla verkkopankkitunnuksilla järjestelmään ja antamalla tarvittavat tiedot turvallisen verkkoyhteyden välityksellä.
Jos sinulla ei ole käytössä verkkopankkitunnuksia, voit ilmoittautua lainauskorvauksen hakijaksi Sanasto ry:n toimistossa, Köydenpunojankatu 5, 00150 HELSINKI.
Hermann Hessen Demianin kuudennessa luvussa Jaakobin paini kertoja pohtii aihetta mm. näin:
”Hänen tehtävänsä oli löytää oma kohtalonsa, ei vain mikä tahansa kohtalo, ja elää se päästä päähän, eheästi ja täydellisenä.”
Hesse Hermann: Demian (suom. Toini Havu, Gummerus, 1979, s.147)
Hei!
Katsoin kirjaston omasta tietokannasta sekä hain myös muista Suomen kirjastoista. Ainoastaan CD-levy löytyy sekä meiltä että muualta.
T: Petri Kipinä/Turun Musiikkikirjasto
Hei,
Etelä-Suomen Sanomat uutisoi punaisten muistopatsaan paljastuksen lehdessään nro 125, 22.6.1949. Kuva uutisesta liitteenä.
Parinpellossa sijaitsevasta muistomerkistä emme valitettavasti löytäneet tietoja. Mikäli haluatte tutkia aihetta lisää, voitte kaukolainata Lahden kaupunginkirjastolta Etelä-Suomen sanomien vuosikerrat mikrofilmeinä. Kaukolainatilauksen voi tehdä oman kuntakirjaston kautta. Kaukolainoista kuntakirjasto veloittaa hinnastonsa mukaisen maksun.
Alue on laaja ja hyviä kirjailijoita paljon, mutta tässä muutama ehdotus kirjailijoista ja luettavista kirjoista. Päivi Alasalmi: Joenjoen laulu tai Meren ja veren liitto Anu Kolmonen: Taapelitaivas Ann-Helen Laestadius: VarkausKatariina Vuori: Kasvun paikkaKatri Rauanjoki: Jonain keväänä heräänPauliina Vanhatalo: Vastuulliset
Toki on mahdollista, mutta käytännössä poistettavat pienten lasten kuvakirjat ovat erittäin huonokuntoisia ja niitä ei voi käyttää.
Kumminkin kannattaa keskustella asiasta a.o. kirjaston kanssa.
Kävelysauvoja ei ole lainattavissa Vantaan kaupunginkirjastossa, mutta Helsingissä kävelysauvoja voi lainata Etelä-Haagan, Pohjois-Haagan, Viikin, Pukinmäen, Tapanilan, Jakomäen, Herttoniemen ja Roihuvuoren kirjastoista.
Kyseisissä kirjastoissa eri mittaisia sauvoja on lainattavissa eri määriä, esimerkiksi Jakomäen kirjastossa sauvoja on 32 kappaletta, joista osa on tällä hetkellä lainassa. Kannattaakin olla yhteydessä kirjastoihin suoraan.
Kävelysauvojen määrän ja saatavuuden voi tarkistaa myös Helmet -hausta osoitteessa http://www.helmet.fi kirjoittamalla hakulaatikkoon hakusanaksi kävelysauvat.
Runo on Lauri Pohjanpään. Runolla ei ole nimeä, mutta se alkaa sanoilla “Et tiedä, mitä teit”. Se löytyy ainakin Lauri Pohjanpään Valituista runoista, kokoelmasta Rakkaudesta Sinulle (1983) ja kokoelmasta Runo on vapaa : radiokuuntelijoiden suosikkirunot (1996) s. 387.
Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmiin kyseistä kirjaa ei sisälly. Helsingin yliopiston kirjastoissa kirjaa on useita kappaleita. Heidän tietokannastaan Helkasta, voitte etsiä lisätietoja. Helkaan pääsette esim kirjaston koneen kotisivulta http://www.lib.hel.fi valitsemalla kohdasta Hakemisto Helka.
Tietoa mistä runon aihe on tullut en valitettavasti löytänyt. Runo on Eino Leinon ja sen on säveltänyt Toivi Kuula. Laulu löytyy usealta cd-levyltä, saatavuustiedot osoitteessa http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=virta+venhett%C3%A4+vie**&sear…
Eino Leino seuralta voisi asiaa vielä kysellä http://www.kainuuneinoleinoseura.fi/palaute_tilauslomake_jaseneksi_l/
Valitettavasti ihan tällaista laulua ei ole löytynyt, vaikka sekä aihepiiri ja myös sanoituksen tunnelma viittaa kovasti Matti Eskon tunnetuksi tekemään Esa Niemisen sävellykseen Juha Tapanisen sanoihin "Rekkamies". Kysyjän muistamaa säettä ei juuri sellaisenaan laulussa kuitenkaan ole (ks. esimerkiksi http://lyricsfi.com/matti-esko/rekkamies), joten ehkä jotain muuta laulua kuitenkin tavoitellaan. Nuo "Rekkamiehen" sanat kannattaisi ehkä kuitenkin tarkistaa, jos se kuitenkin olisi se etsitty laulu.
Jussi Raittisen levytetty tuotanto on niin suuri, että ellei joku tätä suoraan muista, on sen systemaattinen etsiminen varsin työläs operaatio. Kansallisdiskografia VIOLA ei tällaista säettä tunnista, mutta toisaalta se ei sisällä suinkaan...
Keski-Häme-lehteä voi lukea Helmet-kirjastojen tarjoamassa ePress-palvelussa, joka on käytettävissa Helmet-kirjastojen asiakaskoneilla. Etäkäyttöä palvelussa ei ole. Keski-Häme-lehti ei tule paperisena mihinkään Helmet-kirjastoon.
ePress-palvelussa on luettavissa yli 200 kotimaista sanomalehteä. Lehden hakemistosta voit tarkistaa helposti, onko etsimäsi lehti mukana palvelussa.
http://www.epress.fi/
Moniin kirjastoihin tulee paikallislehtiä. Lehtiä on kuitenkin niin paljon, ettei niistä ole järkevää tehdä listaa. Voit tarkistaa helposti Helmet-haulla, tuleeko etsimäsi lehti johonkin pääkaupunkiseudun yleiseen kirjastoon.
https://www.helmet.fi/fi-FI
https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Lehdet/Kirjaudu_elehtipalveluihin(...
Suomen raitiotieseuran sivuilta löysin seuraavan tiedon:
Liikenne Intiankadun kulmaukseen käynnistyi vuonna 1926. Jatko-osuuden valmistumiseen saatiin lykkäystä aluksi vuoteen 1933 saakka, koska katsottiin, että Hämeentie (ent. Itäinen viertotie) oli liian kapea. Lykkäystä haettiin useita kertoja ja jossakin vaiheessa asiasta luovuttiin.
Lähde: Suomen raitiotieseura (2020), "Suomen raitiotiet". Haettu osoitteesta https://www.raitio.org/suomen-raitiotiet-ja-raitiovaunut/suomen-raitiot…, (29.9.2020).
Lisää tietoa raitioteiden historiasta löytyy Suomen raitiotieseuran sivuilta, jonka osoite on https://www.raitio.org.
Kuulutuksista ei seurakunnilla ole velvoitetta pitää kirjaa, vastattiin Töölön seurakunnan kirkkoherranvirastosta. Kannattaa ottaa ýhteyttä seurakuntaan, jonka jumalanpalveluksessa kuulutus luettiin ja kysyä heiltä, onko heillä tietoa asiasta.
Onningebyn taitelijayhteisön perusti taiteilija Victor Westerholm 1886. Hän keräsi yhteisöön taiteilijoita Ruotsista ja Suomesta. Seuraavissa teoksissa kerrotaan taiteilijayhteisöstä: Önningebykolonin 100 år - en jubileumsbok (1986) ja Hanna Rönnberg: Konstnärsliv (1993), joka sisältää 2 hänen kirjaansa Konstnärsliv i slutet av 1880-talet ja Konstnärskolonien på Åland.
Lahden ensi- ja turvakodin Internetsivuilla on runsaasti tietoa perheväkivallasta. Sivulla http://www.lahdenensijaturvakoti.fi/infolinja/kriisi/nainen.htm löytyy mm. lista naisiin kohdistuvista väkivallan lajeista.
Ensi- ja turvakotien liiton ( http://www.ensijaturvakotienliitto.fi ) Internetsivuilta saa tietoa mm. Jussi-työstä (Jussi-toiminta on tukea miehiltä miehille perheväkivaltakierteen katkaisemiseksi). Jäsenyhdistysten yhteystiedot: http://www.ensijaturvakotienliitto.fi/3jasenet/jasenet.html
Lisää aiheesta:
Lyhytterapiainstituutti http://www.reteaming.com/perhevakivalta/index.htm
Nettiturvakoti http://www.turvakoti.net/
HelMet-kirjastoista on saatavissa parisuhdeväkivaltaa käsittelevä väitöskirja ja muita aiheeseen liittyviä...
