Olisikohan kyseessä Emma Puikkosen esikoisteos Turkulainen näytelmä, joka tosin ilmestyi vasta vuonna 2001. Historiataso myös sijoittuu hiukan mainitsemaasi aikaisempaan ajankohtaan.
Voit lukea lisää teoksesta esimerkiksi alla olevista linkeistä.
https://kiiltomato.net/emma-puikkonen-turkulainen-naytelma/
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_17589
Leimojen tunnistaminen on oma taiteenlajinsa. Tunnetut huutokauppakamarit ovat hyviä siinä ja usein arviointi on ilmaista tai maksaa vain muutaman kympin.
Esim. Bukowski, Hagelstam ja Helandet arvioivat myös kuvien perusteella.
Vaasa julistettiin kaksikieliseksi kunnaksi, jossa suomi on enemmistön kielenä valtioneuvoston päätöksellä 337/1922 joulukuun 30. päivänä vuonna 1922. Päätöksen perustana olleen vuoden 1920 virallisen tilaston mukaan Kokkola määrittyi tässä vaiheessa vielä kaksikieliseksi kunnaksi, jossa enemmistön kielenä oli ruotsi. 20-luvun aikana suomenkieliset saivat kuitenkin lopullisesti kielellisen enemmistöaseman sielläkin; vuonna 1930 heitä oli väestöstä 53,4%. Vuoden 1931 alusta lukien kaupungin enemmistökieleksi määrättiinkin suomi.Vaasan kaupunginvaltuustossa suomenkieliset pääsivät enemmistöksi vasta vuonna 1945. Kunnallisessa elämässä suomen kieli olikin vielä pitkään "varsin säälittävässä asemassa", niin kuin nimimerkki Vaasalainen totesi...
Emme saa Väestörekisterikeskuksesta mitään tietoja automaattisesti. Jos posti on palauttanut asiakkaalle osoitetun kirjeen, uutta osoitetta tiedustellaan Väestörekisterikeskuksesta. Kannattaa siis itse ilmoittaa osoitteenmuutoksesta, jonka voi tehdä paikan päällä, puhelimitse, kirjeitse tai sähköpostitse tai internetin välityksellä Turun kaupunginkirjaston kotisivulta osoitteesta http://www.turku.fi/kirjasto/linkit/yhteiset/osoitteenmuutos.html
"Käsittelyssä" tarkoittaa uuden kirjan kohdalla sitä, että se on vielä muovitettavana eli käyttökuntoon laitettavana. Tila muuttuu "Hyllyssä"-tilaksi, kun kirja on käytännössä saatavana. Silloin myös varaukset alkavat toteutua.
Vanhemman kirjan kohdalla "Käsittelyssä" voi tarkoittaa - ja useimmiten tarkoittaakin - sitä, että nide on otettu jostain syystä sivuun, ei kuitenkaan korjattavaksi, sitä varten on oma tilansa. Käsittelytila voi tarkoittaa myös sitä, että teos odottaa luettelointia, jolloin se voi olla tässä tilassa pidempäänkin.
Jos tällaiseen vanhempaan kirjaan tulee varaus, se kyllä normaalisti huomataan ja asiaan puututaan. Uutuuksissa sen sijaan varaukset toteutuvat sitten kun se on teknisesti mahdollista.
Kirjailijoilla ja kääntäjillä on oikeus saada lainauskorvausta sen perusteella, että heidän teoksiaan lainataan yleisistä kirjastoista. Korvaus määräytyy lainauskertojen perusteella.
Saadakseen korvausta, tekijän on ilmoitettava yhteys-ja teostietonsa Sanaston lainauskorvausjärjestelmään: https://lainauskorvaus.sanasto.fi/show/login/
Helpoimmin se tapahtuu tunnistautumalla verkkopankkitunnuksilla järjestelmään ja antamalla tarvittavat tiedot turvallisen verkkoyhteyden välityksellä.
Jos sinulla ei ole käytössä verkkopankkitunnuksia, voit ilmoittautua lainauskorvauksen hakijaksi Sanasto ry:n toimistossa, Köydenpunojankatu 5, 00150 HELSINKI.
Kannattaa ottaa yhteyttä kirjastoon, johon olet kirjan palauttanut. Paras tapa on käydä siellä, mutta mahdollisesti asiaa voisi selvittää puhelimessakin. Jos sinulla on teoksesta palautuskuitti, sitä näyttämällä voit todistaa, että olet palauttanut kirjan. Joka tapauksessa on tosiaan parasta keskustella asiasta kirjastossa, johon olet kirjan palauttanut. Espoon kirjastojen yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.espoo.fi/default.asp?path=1;28;11866;17273;17362.
Hei!
Pin-koodin olet saanut silloin, kun sinulle on tehty kirjastokortti. Jos olet unohtanut sen, voisit käyttää pin-koodin uusimistoimintoa, jos asiakastiedoissasi olisi voimassa oleva sähköpostiosoite. Pin-koodin uusimislinkki nimittäin lähetetään juuri siihen sähköpostiosoitteeseen, joka asiakastietoihin on tallennettu.
Et kertonut kirjastokorttisi numeroa, mutta ainakin nimesi perusteella asiakasrekisteristä katsottuna näyttää siltä, että lainaajatietoihisi ei ole tallennettu sähköpostiosoitetta.
Tällaisessa tapauksessa uuden pin-koodin saa ainoastaan käymällä paikan päällä jossakin HelMet-kirjastossa. Ota mukaan kirjastokortti ja kuvallinen henkilötodistus. Samalla voidaan tarkistaa muiden asiakastietojesi ajantasaisuus ja tallentaa...
Turun kaupunginkirjaston aineistorekisteristä (http://www.turku.fi/kirja/) löytyy hotelli- ja ravintola-alan kirjallisuutta luokasta 68.8 (käytä tarkkaa hakua). Lisäksi tämän alan kirjoja voi hakea asiasanoilla "hotellit", "ravintolat", "ravitsemisala" ja "ravitsemisliikkeet".Tarjoilu löytyy luokasta 68.26 ja kokin työ luokasta 68.2-. Esimerkkejä näin löytyvistä kirjoista ovat Hemmi, Marja: Avec : asiakaspalvelua ravintolassa, 1998 ja Hallamaa, Timo: Yritystoiminta hotelli-, ravintola- ja matkailualalla, 1997.
Kirjastoon tulee myös alan lehtiä, esim. Vitriini 2000 : majoitus- ja ravitsemisalan ammattilehti sekä Pam 2000 : palvelun ammattilaiset : serviceproffsen.
Lapsen oikeuksien julistus (1959) / Lapsen oikeuksien sopimus (1989) Julistus YK:n virallisilla kielillä, https://digitallibrary.un.org/record/195831?ln=en ja sopimus niillä, https://www.unicef.org/child-rights-convention/convention-text
italia: https://www.isfol.it/sistema-documentale/banche-dati/normative/archivio/dirittidelfanciullo_1959
liettua: http://elibrary.lt/resursai/NPLC/nepilnameciu_justicija/JUNGTINIU%20TAUTU%20VAIKO%20TEISIU%20DEKLARACIJA.pdf
http://unicef.lt/wp-content/uploads/2017/06/JT-Vaiko-Teisi%C5%B3-Konvencija.pdf
puola: http://libr.sejm.gov.pl/tek01/txt/onz/1959.html
https://brpd.gov.pl/konwencja-o-prawach-dziecka
romania: https://www.salvaticopiii.ro/sci-ro/files/32/327ef3da-c4d0-4fff-9f76-...
Hei,
voit hakea syntyneiden luettelot haluamaltasi ajalta www.finna.fi-palvelussa.
Haulla "syntyneiden luettelo Pirkkala" saa pitkän luettelon, josta valitaan haluttu ajanjakso.
Otsikon alta pääset avaamaan jaksoja, joissa on digitoidut luettelot Pirkkalan seurakunnan syntyneistä ja kastetuista. Jaksoja on paljon.
Tässä suora linkki Pirkkalan seurakunnan syntyneiden ja kastettujen luetteloihin (1858-1878)
https://finna.fi/Record/narc.VAKKA-250560.KA_VAKKA-877194.KA
Pahoittelen, että vastaus on viipynyt.
ClickShare langaton esitysjärjestelmä, jolla voi siirtää kuvaa ja ääntä omalta laitteelta näytölle tai projektorille (HDMI). Voidaksesi käyttää tekniikkaa Oodin tiloissa, sinulla pitäisi olla oma tietokone mukana.
Mikäli sinulla on vielä kysyttävää asiasta, sinun kannattaa ottaa yhteyttä suoraan Oodiin, esimerkiksi osoitteeseen oodi.tilat@hel.fi tai oodi@hel.fi
Tekijänoikeusjärjestö Sanasto julkaisee vuosittain listoja vuoden lainatuimmista teoksista Suomen yleisissä kirjastoissa; esimerkiksi vuoden 2023 tilastot löytyvät täältä: https://www.sanasto.fi/naita-kirjoja-suomessa-lainattiin-eniten-vuonna-2023/ ja vuoden 2022 tilastot löytyvät täältä: https://www.sanasto.fi/lainatuimmat2022/ Sanaston tilastot eivät suoraan sisällä "elämäkerrat" -kategoriaa, mutta ne ovat vahvasti edustettuina lainatuimmassa tietokirjallisuudessa. Esimerkiksi vuoden 2023 lainatuimmissa tietokirjoissa on sijalla 2 Juha Hernesniemen "Aivokirurgin muistelmat" ja sijalla 3 Jenni Haukion "Sinun tähtesi täällä – Vuodet presidentin puolisona". Vuonna 2022 lainatuimpia elämäkertoja olivat puolestaan Oskari Saaren & Aki...
Tässä joitakin Kalevalan maailmaan johdattavia tietokirjoja. Linkit aukeavat teosten sivuille Helmetiin.Kalevala-lipasKalevalan kulttuurihistoriaKalevalan naisetKalevala ja laulettu runoLönnrotin hengessä 2002Kalevalan laulumailta Tahdon sanoa : kirjoituksia kielen ja perinteen voimasta
Kyseessä on ilmeisesti viikkolehti, jota oli mainostettu Vaasa- lehdessä sunnuntaina 22.12.1935. Lehti ilmestyi 17.11.1933-31.12.1938. Vaasan maakunta-arkistossa on lehdet paperiversioina ja niitä voi käydä siellä lukemassa, mutta sieltä ei kaukolainata lehteä. Helsingin yliopiston kirjastossa Sinikka on mikrofilmattuna, 17.11.1933-26.10.1935 mikrofilmillä 22643 ja 2.11.1935-31.12.1938 mikrofilmillä 22644. Mikrofilmattuja lehtiä voi koittaa kaukolainata Helsingistä oman lähikirjaston kautta.
Mm. Edith Södergranin vuoden 1997 painokseen teoksesta Samlade dikter sisältyy myös tuo vuoden 1916 Dikter-kokoelma. Se löytyy esim. Kouvolan kirjastosta:
https://kirjasto.kyyti.fi/cgi-bin/koha/opac-detail.pl?biblionumber=1086…
Teos on myös vapaasti verkossa luettavissa. Linkki verkkoteokseen on alla:
http://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/2J2UCSH9HLJURRMMPKI934XLFH38FCEYC…
Pääkaupunkiseudulla näin vanhoja Skimbaaja-lehden numeroita on säilytetty vain Kansalliskirjastossa. Sieltä lehtiä ei kuitenkaan saa kotilainaan, vaan ne on luettava paikan päällä. Lehdistä voi ottaa valokopioita.
https://finna.fi
https://www.kansalliskirjasto.fi/
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/info/yhteystiedot
