Kyseessä on nivelreumatismi (Polyarthritis rheumatica), kroonillinen, pysyvine muutoksineen. B II viittaa pitkäaikaiseen tapaukseen, jossa ei ole vaikeita, pysyviä, toimintaa suuresti haittaavia seurauksia eikä toistuvia kuumeisia vaiheita.
Kyseessä voisi olla Viktor Pelevinin Omon Ra (suom. Arja Pikkupeura, 2002).
Voit lukea teoksesta lisää alla olevasta linkistä kirjallisuusverkkopalvelu Kirjasampoon.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_4208
Kirjastot yleensä tekevät pitkäaikaisia hankintasopimuksia aineistovälittäjien kanssa. Kannattaa olla suoraan yhteydessä näihin välittäjiin.
Suomen kirjastopalvelu Oy myy ja välittää aineistoa ja palveluita kirjastoille. Voit lähettää ilmoittaa heille tiedot kirjastasi sähköisellä lomakkeella tai sähköpostilla :
https://www.kirjastopalvelu.fi/tietoa-kustantajille
Myös Kirjavälitys Oy välittää kirjoja kirjastoille. Heille voi lähettää tiedot kirjastasi osoitteeseen hankintapalvelut@kirjavalitys.fi
Lisätietoa:
https://www.kirjavalitys.fi/kustantaja/hankintapalvelut-kustantajalle/
Kirjavalikoiman rajaamiseen henkilöiden puoluekannan tarkkuudella eivät kirjastotietokannat ja muut käytettävissä olevat apuvälineet kovin sujuvasti taivu, joten valitettavasti tyytyminen on 1960- ja 1970-lukujen maaseudun yhteiskunnallisia oloja ja ongelmia tarkasteleviin romaaneihin hieman alkuperäistä tehtävänantoa väljemmin rajauksin. Tässä kuitenkin joukko kirjoja, joista saattaisi ainakin jonkin verran toivotun kaltaisen viitekehyksen mukaista kuvausta löytyä:Arvola, Oiva, Kesäpäivän seisausHeikkinen, Jalo, KolhoosiHeikkinen, Jalo, Nälkämaan marssiHujala, Marja, Maailma sitten vieroittiKuronen, Ville, Kylätön tieLaurila, Leo, Viimeisestä talostaLeväsalmi, Aarne, Paikka maan päälläMoilanen, Aimo, Lumi peittäköön maanPaalanen, Rauni,...
Yliopistojen valintaopas 2009 on jo Koulutusnetissä ja yleensä painettu versio tulee kirjastoihin melko pian verkkoversion ilmestyttyä. Tarkkaa ajankohtaa en osaa sanoa, sillä julkaisija eli Opetushallitus vastaa jakelusta.
Koulutusnetin koulutusoppaat:
http://www.koulutusnetti.fi/?path=koulutusoppaat
Ensin tuli mieleen Astrid Lindgrenin tuotanto ja kansan- ja klassikkosadut (kuten Grimm ja Andersen). Kirjaston lastenrunohyllyt kannattaa penkoa, jos on tarve löytää rikasta kieltä. Kirsi Kunnaksen runot ja Hannele Huovin sadut ja runot ovat aina tutustumisen arvoisia. Lukemaan opetteleville tarkoitetuissa kirjoissa on mukavan pituisia tarinoita myös ääneen luettavaksi, esim. Minpä luen itse -sarja. Kuvakirjoista esimerkiksi Malachy Doylen Eikunkeikkulan linna on varsinaista kielihassuttelua ja Timo Parvelan uusin Hilma ja täydellinen lemmikki kertoo lemmikieläimen kaipuusta hilpeän todellisesti. Ja Hilmasta muistui mieleen vielä toinen tyttö, Henna, joka seikkailee Pija Lindenbaumin kuvakirjoissa.
Mukavia kirjoja on niin paljon!
Kilon pääpoliisisasemasta kerrotaan näin: "Nykyinen rakennus on rakennettu useissa vaiheissa 1960-luvun ja 1990-luvun välillä, ja poliisi on toiminut rakennuksessa vuodesta 1994 asti. " Senaattikiinteistöt 30.10.2020 Samassa jutussa kerrotaan poliisitalon alkavasta peruskorjauksesta.
Pekka Laine kertoo Aamupostin jutussa hieman lisää Espoon poliisin historiasta. Kauppakeskus Villan alle jäänyt poliisitalo toimi 1955-1989. Aamuposti 3.5.2020
Kenties Espoon kaupunginmuseosta löytyisi asiantuntija muiden toimipisteiden historialle. kaupunginmuseo@espoo.fi
Valitettavasti Euromarkettien tuoteluetteloita ei löytynyt. Löysin sen sijaan MTV Uutisten artikkelin vuodelta 2016, joka esittelee Top 10 lelua 1990-luvulta. Linkki artikkeliin.
Mukaan ovat päässet mm. My litle ponyt, Skydancers-nuket, Trollit ja tietenkin Barbiet. Linkki artikkeliin
Myös Iltalehden artikkelissa 2018 esitellään 1990-luvun aarteita. mm.Polly Pocket lelut ovat nyt kysyttyjä keräilyesineitä. Linkki artikkeliin.
Euromarkettien valikoimat ovat olleet melko kattavia, joten varmaan myös näitä nukkeja oli tarjolla. Linkki wikipediaan Euromarket
Lisää tietoa nukeista voisi kysellä esim. Lelumuseoista Espoossa, Suomenlinnassa ja Porvoossa (Tilapäisesti suljettu).
Myös Finna.fi haulla löytyy 1990-luvun nukkeja. Linkki...
Hei,Kyseessä on kyllä tosi vähiin kulunut teos. Kirjastoista sitä ei enää löydä kuin pari kapaletta Vapaakappalekirjastoissa, joita ei saa lainaan. Antikvariaateisssakaan ei ole saatavilla.Tällä hetkellä näyttäisi siltä, että ainoa mahdollisuus on löytää se sattumalta kirpparilta, tai antikvariaateista, jos heillä ei ole koko kokoelma listattuna nettiin (antikvaari.fi / antikka.net tms.) Tietysti jollain saattaa olla kyseinen kappale, josta olisi halukas luopumaan, mutta ongelma on mistä tällaisen tavoittaa.
Hei,kumpaankaan kysymääsi kappaleeseen ei näyttäisi löytyvän nuottia Keski-kirjastoista tai Finna.fi -sivuston hakutuloksen perusteella muistakaan kirjastoista.
Tämä kappale löytyy noin seitsemältä nuottikokoelmalta HelMet-kirjastoissa. Tikkurilassa on tällä hetkellä hyllyssäkin kokoelma The New Best of Mötley Crüe, jolta kyseinen kappale löytyy. Tervetuloa käymään tai varaa netin kautta.
Ainakin seuraavissa teoksissa kirjailijat kirjoittavat kirjoittamisesta:
Mika Waltari: Aiotko kirjailijaksi? (Wsoy, useita painoksia)
Claes Andersson: Luova mieli (Kirjapaja, 2002)
Marguerite Duras: Kirjoitan (Like, 2005)
Stephen King: Kirjoittamisesta: muistelmia leipätyöstä (Tammi, 2000)
Rainer Maria Rilke: Kirjeitä nuorelle runoilijalle (Tai-teos, 1993)
Risto Ahti: RunoAapinen ja RunoAapinen 2 (Sanasato)
Antti Tuuri: Kuinka kirjoitan romaanin (Art House, 2004)
Torsti Lehtinen: Sanojen avaruus (Päätalo-instituutti, 2000)
Teosten saatavuustiedot voi tarkistaa Helmet -aineistotietokannasta: http://www.helmet.fi/
ja lisää kirjaesimerkkejä aiheesta löydät samasta osoitteesta asiasanoilla ”kirjailijat” ja ”kirjoittaminen”.
Minäkin muistan lapsuudestani Virkkalan kirjaston vaaleanpunaiset kuulokkeet...
Ihan tällaista kiinteää kuuntelupaikkaa kirjastossa ei enää ole. Aikuisten osastolla on levyjen kuuntelua varten yksi paikka. Kirjasto lainaa kyllä soittimia kuulokkeineen ja äänikirjoja, joten mikäpä estää lainaamasta niitä lapselle siksi aikaa, kun isä ja äiti etsivät lukemista. Pääkirjastossa on lastenkin osastolla mukavia kuuntelupaikkoja.
Lainattavia soittimia voi kysyä ensimmäisen kerroksen vastaanotosta ja kuulokkeet ja soittimen voi palauttaa sinne lähtiessään kotiin.
Tarkoitat varmaan Aphrodites Child -nimisen yhtyeen kappaletta It’s five o’clock? Kappale on Vangeliksen käsialaa, ja bändissä oli solistina (ja basistina) myös tuttu mies, Demis Roussos. Suomenkielisen version etsiminen ei ikävä kyllä tuottanut tulosta, kävin läpi aineistotietokantoja, etsiskelin Youtubesta, tutkin Fono.fi:tä (http://www.fono.fi) , mutta ainoa kappale, jonka löydän Aphrodites Child –bändin tuotannosta suomeksi esitettynä on Rain and tears. Siitä on tehty kaksikin versiota suomeksi Markku Suomisen esittämänä Jäljet jää kyynelten, Rakkaus kaunistaa -nimellä laulun on levyttänyt Lea Laven.
Mainitsemasi Rexin kappaleita, joissa mainitaan silmät, löysin Nuo vihreät silmät, mutta se on suomalaista alkuperää, Kero, Raimo (...
Turun kaupunginkirjaston aineistorekisteristä ei voi internetin kautta tarkistaa, monentenako asiakas on varausjonossa tai mikä on ensimmäinen eräpäivä. Sen sijaan asiakas voi soittaa neuvontaan ja kysyä sekä varaustilannetta että eräpäivää (puh. 02-2620 626 tai 02-2620627).
Kiinnostavia ovat Täällä Pohjantähden alla, ykkösosa erityisesti, Panu Rajalan Senaatin ratsumies ja sen jatko-osat sopisivat, Paavo Rintalan Viapori 1906 ajoittuu suoraan kuohuvaan vuoteen. Naisnäkökulmaa tarjoaa Eila Pennanen Koreuden tähden -romaanissaan, joka ajoittuu vuosiin 1904-1906. Tapani Tolosen Sokeisto käsittelee vuotta 1905 ja luokkienvälistä rakkaustarinaa. Arvid Järnefeltin Isänmaa (sijoittuu 1800-luvun loppuun) ja Minna Canthin oikeastaan koko tuotanto käsittelevät yhteiskunnallisia asioita.
Aiheesta ei ole olemassa suoraan mitään sanakirjaa tai sanastoa, josta löytäisi valmiita määritelmiä. Tällaisia määritelmiä voisi varmaan etsiä joko eri kulttuuri- ja harrastelehdistä suoraan tai etsiä ao. lehtiä käsitteleviä tutkimuksia tai opinnäytteitä. Ehkäpä kannattaisi kääntyä asiassa Helsingin yliopiston kirjaston puoleen.
Kulttuurilehtien osalta on kylläkin julkaistu pari bibliografiaa, jospa niistä olisi jotain apua:
- Akkaväestä ytimeen - kulttuuri- ja mielipidelehdet Suomessa (Hki, Kirjastopalvelu, 1985)
- Snellmanin perilliset - kulttuuri- ja mielipidelehdet Suomessa (Hki, Kirjastopalvelu, 1988)
Nämä löytyvät mm. Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmista, ks. Plussa-tietokanta http://www.libplussa.fi .
Harrastelehdistä en...
