Kielikellon eli Kotimaisten kielten keskuksen julkaiseman kielilehden mukaan sana rommi, tai harvinaisemmissa tapauksissa römmi, tarkoittaa mätiä. Kyseessä on mäti-sanan kansanomainen nimitys. Sanan taustasta kertova artikkeli löytyy täältä: Saisiko olla kaviaaria vai käykö määhnä? - Kielikello
Kyseessä on Annikki Setälän Poikatyttö: kertomus Perä-Pohjolasta, Otava 1941.https://sheferijm.blogspot.com/2023/07/annikki-setala-poikatytto.htmlPoikatyttö : kertomus Perä-Pohjolasta | Lapin kirjasto | Finna.fi
Suomen kielellä löytyy Kati Kuusisen Jyväskylän ammattikorkeakoululle tekemä tietoliikennetekniikan harjoitustyö Videoneuvottelujärjestelmät ja niiden tiedonsiirto, jossa käsitellään myös videoneuvottelustandardeja: http://www.geocities.com/kati6nen/videosivut.htm
Englanniksi tästä aiheesta löytyy Schaphorst, Richard: Videoconferencing and videotelephony : technology and standards (1999) Tampereen teknillisestä korkeakoulusta ja Vaasan tiedekirjastosta.
Kirjaa voi pyytää kaukolainaksi. Turun kaupunginkirjaston kaukolainamaksu on 4 euroa + lainanantajakirjaston perimät maksut.
Tämä on kysymys, josta ei ole tilastoitu. Unescon ja OECD:n lukutaitojen mittamisen raja on viisitoista vuotta ja sitä vanhemmat. Mannerheimin lastensuojeluliitolla www.mll.fi saattaa olla asiasta faktaa. Sitten voisi etsiä aiheesta tehtyjä yksittäisiä tutkimuksia esim. yliopistojen kasvatustieteiden laitoksilta.
Verkosta löytyy vapaasti PDF:nä ladattavissa oleva Vesa Koiviston Suomen sananjohdon morfofonologiaa vuodelta 2006.Hyvän kuvan Suomen kielen johtimista saa myös Auli Hakulisen Isosta Suomen kieliopista, 2004. Iso suomen kielioppi verkossa,https://scripta.kotus.fi/visk/etusivu.php
En löytänyt Kotimaisten kielten keskuksen sivuilta Sirhaa. Linkki Kotus Kotimaiset paikannnimet
Googlella löysin maailmalta montakin Sirhaa. Yleisin näyttäisi olevan Sirha-messutapahtumat eri puolilla maailmaa. Seuraavana Sirha Lyon 2025. Linkki Sirha
Google käästäjä tiesi Sirhan merkitsevän Tongan kielellä hautaa.
Lainan-päivä osuu tänä vuonna sunnuntaiksi. Taipalsaaren kirjasto ei ole silloin avoinna. Tietoa kirjaston palveluista löytyy tältä sivulta:
http://194.251.35.222/Kiinteasivu.asp?KiinteaSivuID=3039&NakymaID=209
Saravesi-nimeä ei sukunimikirjallisuudessamme käsitellä erikseen, mutta mitä luultavimmin siihen pätevät samat taustatiedot kuin muihin Sara-alkuisiin sukunimiin.
Moni luontoperäisistä asutusnimistämme on siirtynyt sukunimeksi sellaisenaan. Luonto- ja asutusniminä Sara-alkuisia nimiä tunnetaan eri puolilla maatamme (Turun seudulla, Satakunnassa, Hämeessä, Keski-Suomessa, Savossa ja Karjalassa). Vesivarsien sarakasvit ovat antaneet aiheita järvien ja niiden ranta-asumusten nimeämiseen mm. Saimaan seudulla ja Pohjois-Suomessa.
Tavallisin Sara-alkuisista sukunimistämme on Sarajärvi, mutta nimistöömme lukeutuvat myös Sara-aho, Saraheimo, Sarahete, Sarakallio, Sarakorpi, Saralahti, Saralehto, Saraluhta, Saraluoto, Saramaa, Saramäki, Saraniva...
Eduskunnan kirjastossa selviteltiin asiaa. Merkintää tai viittausta tällaisesta asiakirjasta etsittiin mm. näistä: laki henkikirjoituksesta (299/1939), asetus henkikirjoituksesta 777/1944 sekä Väestökirjakomitean mietintö KM 1948:2. Mitään ei kuitenkaan löytynyt.
Kollegani selvitystä asiasta on alla:
"Nykysuomen sanakirjan mukaan ilmoituskirja on (yleisesti) "julkisen viranomaisen tai viraston antama tai sille annettava ilmoituskirjelmä".
Olettaisi, että ko. tapauksessa ilmoituskirja on sisältänyt riittävät henkilötiedot, jotta henkilö on voitu ottaa seurakunnan jäseneksi. Koska ulkomaalaisvalvonta oli ja on kai edelleenkin poliisin velvollisuus, voinee ajatella, että "ulkomaalaisen ilmoituskirjan" on antanut poliisiviranomainen....
Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista löytyvät nämä cd:t, joilla on venäläisiä valsseja puhallinorkesterin soittamana:
- Venäläisiä valsseja / Karelia-puhallinorkesteri, johtaa Ossi Runne
- Russian marches and waltzes = Russkije marši i valsy / Orchestra of Headquarters of Leningrad Military District = Orkestr štaba Leningradskogo vojennogo okruga
Kappaleiden ikä tai romanttisuus ei tiedoista näy, mutta kappaleet tuntemalla tai niitä kuuntelemalla saa lisätietoa. Tässä linkki levyjen tietoihin, josta selviävät mm. kappaleiden nimet:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sven%C3%A4j%C3%A4%20valssit%…
Alla vielä linkki muihinkin Helmet-kirjastojen venäläisiä valsseja sisältäviin cd-levyihin:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/...
Simone Bilesista on kyllä julkaistu kirjoja englanniksi mutta valitettavasti niitä ei löydy mistään suomalaisesta yleisestä kirjastosta.
Verkosta löytyy runsaasti Bilesia käsitteleviä artikkeleita.
Tässä kolme kattavinta suomenkielistä artikkelia, jotka löysin:
https://yle.fi/urheilu/3-10507312
https://www.is.fi/muutlajit/art-2000006203671.html
https://yle.fi/urheilu/3-11018268
Tässä englanninkielisiä artikkeleita:
https://www.vox.com/culture/2019/10/10/20908435/simone-biles-gymnastics-best-ever
https://eu.usatoday.com/story/sports/columnist/nancy-armour/2019/10/12/simone-biles-world-championships-gymnastics-titles-tokyo-olympics/3945703002/
https://www.biography.com/athlete/simone-biles
Kyseisen kappaleen nuotit näyttäisivät löytyvän ainakin näistä teoksista:Kultainen suomipop laulukirjaPop tänään. Vol. 1.Iskelmän helmetLinkkien takaa voit tarkastaa nuottien saatavuuden Ratamo-kirjastoista.
Kirjasto valitsee työllistettävät työntekijät yhteistyössä työvoimatoimiston kanssa. Työvoimatoimisto etsii kirjaston tarpeisiin sopivat työnhakijat. Työnhakijan on täytettävä tietyt työvoimahallinnon asettamat kriteerit. Työllistetyksi päästäksesi sinun on siis ensin oltava yhteydessä työvoimatoimistoon.
Oppisopimusopiskelijoiden ottamiseen ei kirjastolla ole tällä hetkellä mahdollisuuksia.
Internetistä löydät aiheesta lisätietoa sivuilta http://www.mol.fi ja http://www.oppisopimus.net.
Tekstiilikuituja käsitteleviä kirjoja löytää tietokannastamme (www.helmet.fi) aihehaulla käyttämällä hakusanaa ”kuidut”. Hyviä lähteitä ovat seuraavat kirjat:
Ammattina vaate / Hannelore Eberle .. [et al.]
Boncamper, Irma: Tekstiilioppi : kuituraaka-aineet
Boncamper, Irma: Vaatetusalan materiaalit
Haapanen, Mari: Tekstiilienhoito
Markula-Teivaanmäki, Raija: Tekstiilitieto
Vaatetusalan tekstiilioppi / Liisa Pakkala..[et al.]
Web-sivuja aiheesta voi hakea Google-hakukoneella käyttäen hakusanoja ”tekstiilikuidut” tai ”kuidut”. Tulos on kuitenkin kirjava. Seuraavat sivut vaikuttavat hyviltä:
www.finatex.fi/html/kuituopas.htm
www.kuluttajavirasto.fi/user/loadFile.asp?id=4325
www.tkukoulu.fi/handmade/materiaali-ja-kuluttajatieto/index.html
Vuosina 1992-1993 on esitetty kotimaista piilokameraohjelmaa, jossa näyttelijät ovat olleet Pekka Korpelainen, Juha Svan ja Yrjö Fonselius. Tarkempaa tietoa sisällöstä en valitettavasti löytänyt.Ohjelman tiedot Finna.fi:ssä: https://finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_1624839?sid=4870926597
Hei,Ainakin nämä löytyvät. Runsaasti on 2000-luvulla julkaistu omakustanteenomaisti runoteoksia eri murrealueilta:Tapio Koivukari: Se paatt men jo : runoi & Viäläk teils se paatt o? (lounaismurteet)Hullu huuhkaja / Viktor Kärki (savolaismurteet)Runoja pohjoiskarjalaisittain viäntämällä / Veli-Matti HyttinenKeeniperimä / Heikki Hemminki (eteläpohjalaismurteet)Hongan kolokuttelijat : savonmurteisia pakinoita ja runoja / Valde, Aho.Rakkaatta ruapimassa / Merja Toppi. (savolaismurteet)Näitä voi etsiä kirjaston tietokannoista vaikkapa vapaasanahaussa: murrekirjallisuus runot. Tai voit hakea myös tämän palvelu aiemmin vastatuista vaikkapa murrekirjallisuus-hakusanalla.Vanhemmissa teoksissa ei välttämättä ole asiasanoitettu sisältöä kovin...
Kysely kirjastoammattilaisten valtakunnallisella sähköpostilistalla ei tuottanut tulosta. Muistaisikohan kukaan palvelumme seuraajista kyseistä kirjaa?
