Pasilan kirjavarastosta löytyy Helsingin puhelinluettelo vuodelta 1966. Se on kaksiosainen ja on sijoitettu Helsinki-kokoelmaan. Jälkimmäisessä osassa on myös yritysten puhelinnumeroita. Valitettavasti tuo puhelinluettelo on vain lukusalikäyttöön, joten sitä ei lähetetä toiseen kirjastoon eikä sitä saa kotilainaan.
Luetteloa voi kuitenkin käydä lukemassa Pasilan kirjastossa. Pyydä vain palvelutiskillä tilaamaan varastosta haluamasi puhelinluettelo, niin se tulee muutamassa minuutissa kirjahissillä alakerran kirjavarastosta. Tarvittaessa luettelosta voi ottaa kopioita, jotka maksavat 40 senttiä kappaleelta. Pasilan kirjaston yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.lib.hel.fi/fi-FI/pasila/yhteystiedot/.
C-kasetteja on digitoitu jo pitkään, myös monissa kirjastoissa on tähän soveltuvia laitteita. Kysymyksessä ei mainittu, tarvitaanko tällaisen kirjaston nimeä tai osoitetta, mutta ainakin pääkaupunkiseudulla näitä kirjastoja on useita. Omasta kirjastosta kannattaa aina aloittaa.
Kysymys C-kasetin luontevasta digitaalisesta muodosta ansaitsee ehkä pienen jälkilauseen. Analogista ääntä voidaan lähteestä (LP, kasetti, kelanauha jne) riippumatta muuntaa ja tallentaa digitaalisesti monella eri teknisellä formaatilla. Ns. häviötön digitointi tuottaa vähintään saman tasoisen äänitteen, kuin on alkuperäinenkin (WAV). Usein kuitenkin ääni-informaation tarvitsemaa tilaa pienennetään kompressoimalla, jolloin tuloksena on häviöllinen tiedosto,...
Elias Lönnrotilla (1802 - 1884) on ollut suuri vaikutus myös suomenkielisen lääketieteellisen sanaston kehityksessä. Lönnrot valmistui lääkäriksi Helsingin yliopistosta 1832 ja ryhtyi sen jälkeen suomentamaan Carl Nordblatin Sundhets-lärobok -teosta. Vuonna 1838 valmistunut käännös sai nimekseen Talonpojan Koti-Lääkäri. Käännöksellä ja myös muilla Lönnrotin aihetta koskettelevilla teoksilla oli laaja vaikutus suomenkielisen lääketieteellisen sanaston ja termien vakiinnuttamiselle. En löytänyt tietoa siitä, miten paljon lääketieteen sanoista olisi hänen kehittämiään, mutta luku on joka tapauksessa merkittävä. Tunnetuimpia näistä ovat esimerkiksi kuume, valtimo ja laskimo. Alla olevista lähteistä löydät lisätietoa aiheesta.
Häkkinen...
Tikkuparkin pysäköintilaitoksen seinässä oleva teksti on peräisin kotiseutuneuvos Lauri Leppäsen (1923-2015) kynästä. Häneltä on muitakin lainauksia Tikkurilan uudella torilla ja sen lähiympäristössä.
Englanninkielisen Wikipedian mukaan Vestmannaeyjar-saaret ovat saaneet nimensä irlantilaisista orjista, jotka muinaiset skandinaavit (pohjanmiehet eli viikingit) olivat siepanneet orjiksi. Muinaisnorjan sanaa vestmen tai westmen ruvettiin käyttämään irlantilaisista ja se säilyi islannin kielessä, vaikka Irlanti on idempänä kuin Islanti.
Pirjo Mikkosen Kielikello -lehdessä julkaistussa verkkoartikkelissa Mitä ruotusotamiesrullat kertovat nimistöntutkijalle : Suomen ruotusotamiesten lisänimistä sukunimi Westman mainitaan Ruotsin vallan aikana annettuna ruotsinkielisenä sotilasnimenä, ja se olisi jäänyt käyttöön sukunimenä. Man -loppuiset nimet ovat Ruotsissa olleet porvarissäätyyn kuuluvien (kauppiaiden ja käsityöläisten) sukunimiä.
Ruotsin...
Näillä erinomaisilla tuntomerkeillä kyseessä on hyvin todennäköisesti Pentti H. Tikkasen teos "Sissipartio saarroksissa": https://mpkk.finna.fi/Record/taisto.98369
Teoksessa kuvataan kaukopartioretkeä syksyllä 1942, jonka yhteydessä luutnantti Niilo Vesanen haavoittuu vahingonlaukauksesta jalkaan. Vesasen kunto heikkenee ja hän vaatii kuumeen noustessa sekä liikkumisen vaikeutuessa jäädä vapaaehtoisesti vihollislinjojen taakse havuilla peitetylle laavulle. Aluksi Vesasen seuraksi jää kaksi vartiomiestä, mutta varsin pian Vesanen käskee myös heidät palaamaan Suomeen. Vesaselle jää itsepuolustukseksi konepistooli sekä käsikranaatteja ja lämpimänä pysymiseen myös viinaa. Myöhemmin Vesanen pystytään noutamaan onnistuneesti Suomen...
Pitkään seisova vesi, joka altistuu bakteereille, voi hyvinkin olla terveydelle vaarallista. Seisovassa vedessä viihtyy erityisesti legionellabakteeri, mutta sen lisääntymisestä varoitellaan pääasiassa putkistoissa seisovan veden yhteydessä silloin, kun putkia ollaan viikkoja tai kuukausiakin käyttämättä. Puhtaassa huoneilmassa ja puhtaassa astiassa säilytetty tuore hanavesi kerää bakteereja myös, mutta hitaammin kuin putkistossa, jota ei samalla tavalla desinfioida.
Huoneenlämmössä joitakin tunteja seisova vesi tuskin ehtii kerätä vaarallista määrää bakteereja, ja keittäessä suuri osa niistä kuolee joka tapauksessa. Vuonna 2016 Vesi-instituutti Wanderin johtaja sanoi, että akuuttia vaaraa tuskin on, mutta "itse en...
Olet ilmeisesti jo tutkinut kirjailija Veikko Huoviseen liittyvää kirjallisuutta.
Nyt kaipaamiasi tietoja löytyy kirjasta Kuka kukin on 2001: " Huovinen, Veikko Johannes, kirjailija, metsänhoitaja, professori. s. Simo 7.5.1927, vanht ylimetsänhoit. Juho Aukusti H. ja Rosa Elina Hämäläinen. Puol. hammaslääk. Auli Hilkka Anneli Hemminki. Lapset Ritva 59, Esko 62, Pekka 64). Yo 46, metsänhoit. 52. Avustaja metsänhoit. metsähallinnon Lentiiran ja Sotkamon hoitoalueissa 54-56, vapaa kirjailija 57-. "
Kyseistä kirjasta löytyvät myös Huovisen saamat palkinnot.
Mikäli haluat tarkempia tietoja niin Arto Seppälän teoksessa Ajatus on hiirihaukka : Veikko Huovinen, humoristi kerrotaan Veikko Huovisen vanhemmista, lapsuudesta, opinnoista,...
Suurin osa Reijo Mäen ja Pirkko Arhipan jännitysromaaneista sijoittuu Turkuun. Samoin Kristiina Vuoren ja Kaari Utrion historialliset romaanit sijoittuvat usein Turkuun. Myös lukuisat muut kirjailijat ovat Jarkko Laineen tavoin sijoittaneet romaaniensa tapahtumat Turkuun. Parhaan kuvan tarjonnasta saa menemällä Vaskin verkkosivuilla kohtaan "Hakutoiminnot">"Tarkennettu haku" ja valitsemalla siellä hakusanoiksi kaunokirjallisuus (tai jännityskirjallisuus) ja toiseksi hakusanaksi turku. "Kaikki osumat " alasvetovalikosta kannattaa valita "Aihe". Tällä tavalla saa esille runsaasti kirjallisuutta, jonka tapahtumat sijoittuvat Turkuun.
Lunkulansaari kuului Salmin pitäjään, nykyisin Salmin kylään. Markus Lehtipuun kirjassa "Karjala : matkaopas" (3.uud.p. 2002) on kerrottu myös Salmista ja Lunkulansaaresta ja sen nykyisyydestä. Salmi-säätiön kotisivuilla internetissä on tietoa Salmista, sen historiasta, elinkeinoista, kylistä: http://www.salmi-saatio.net/ .Salmi-seuran julkaisemassa kirjassa "Meijän Salmi kuvina", löytyy oma lukunsa myös Lunkulansaaresta, josta on paljon kuvia 1920-1940-luvulta. Joensuun kaupunginkirjaston aluetietokannasta Koivikosta löytyi viisi lehtiartikkeliviitettä, joissa kerrotaan Lunkulansaaresta ja sen kulttuurista entisaikaan:
1. "Bokin´" päivillä Salmin Lunkkulassa.
Jääskeläinen, Viljo
Kotiseutu, / 1912, s. 156-158
2. Kevätpäivä...
Helsingin kaupunki tarjoaa kesätöitä 16-17 -vuotiaille nuorille. Tämä ikäraja koskee myös kirjastoja. Helsingin kaupungin kesätyöhaku käynnistyy tammi-helmikuussa. Kaikki kesätyöpaikat haetaan Helsinkirekry.fi -sivuston kautta http://www.hel.fi/www/rekry/fi/Kesatyot/
Kirjastot ottavat mielellään TET-harjoittelijoita. Kannattaa kysyä TET-harjoittelupaikkaa suoraan lähialueen kirjastoilta
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
Viikinkilaivan teltan katos tarjosi miehistölle suojaa pidemmillä matkoilla. He nukkuivat nahkaisissa, vedenpitävissä makuupusseissa, joissa oli villaista lampaannahkaa. Kuitenkaan kaikkia viikinkilaivoja ei käytetty pitkän matkan purjehdukseen, joissa olisi tarvinnut yöpyä. 1)Merenkulkukouluttaja Michel Verheughe:"Yhtään tunnetuista eloon jääneistä viikinkilaivoista ei ollut tarkoitus käyttää pitkän matkan purjehdukseen, jossa piti nukkua! Ne olivat paraatilaivoja, joita käytettiin esittelemään viikinkipäällikön voimaa ja joita käytettiin ehkä sodassa.Islantiin ja Grönlantiin menneet viikinkilaivat olivat varmasti melko erilaisia: paljon leveämpiä ja kannellisia. Kuinka muuten he olisivat vieneet hevosen noille pitkille matkoille erittäin...
Kyse on varmaankin Urjala-seuran vuonna 1998 julkaisemasta "Urjalan talot ja isännät: asutus ja väkiluku, tilusten omistus, isäntäluettelo". Tekijä on Aulis Oja ja kansinimikkeenä on vielä Urjalan talot ja isännät 1539-1870 (ISBN 952-91-0561-4).
Julkaisu kuuluu Helsingin yliopiston kirjaston kansalliskokoelmaan eli siellä käyttö vain lukusalissa. Se on myös Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen kirjastossa, mutta hekään eivät sitä lainaa (http://www.kotus.fi/).
Suomen Sukututkimusseuran kirjaston luettelosta en sitä löytänyt, mutta tässä kuitenkin yhteystiedot: http://www.genealogia.fi/kirjasto/index2.htm. Antoisaa jatkoa sukututkimukselle!
Asetus korkeakoulujen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista ja tehtävistä 309/1993
Lähde: Suomen säädöskokoelma vuodelta 1993, sivu 735-
7 §
Ylikirjastonhoitajalta vaaditaan lisensiaatin tutkinto, perehtyneisyys tehtäväalaan sekä kokemus johtamistehtävistä.
Kirjastonjohtajalta vaaditaan ylempi korkeakoulututkinto, perehtyneisyys tehtäväalaan sekä kokemus johtamistehtävistä.
Kirjastonhoitajalta ja informaatikolta vaaditaan ylempi korkeakoulututkinto.
Asetusta on muutettu muutaman kerran, mutta ko pykälä on voimassa (helmikuussa 2005).
Vuoden 1993 asetus ja sen muutoksetlöytyvät sähköisessä muodossa maksuttomasta Finlex-Valtion säädöstietopankista osoitteesta
http://www.finlex.fi/fi/ Finlex-tietopankissa suomen- ja ruotsinkieliset säädökset...
Teoksessa Amerikkalaisia jännityskirjailijoita, toim. Juri Nummelin on esitelty lukemistasi kirjailijoista Dan Brown, John Grisham. Tässä kirjassa esitellyt kirjailijat ovat kaikki paljon luettuja, esim. Tom Clancy, Robin Cook.
Muita mahdollisia Mickey Spillane, Elmore Leonard sekä Kingin tapaan kirjoittava Koontz, Dean R.
James Ellroyn teoksia on kuvattu asiasanalla kovaksikeitetty rikoskirjallisuus. Tällä haulla Oulun kaupunginkirjaston tietokannasta Pallaksesta ( https://oukasrv6.ouka.fi/?formid=find2 )tulee esim. Raymond Chandler ja kotimaisista dekkarikirjailijoista Reijo Mäki. Samalla hakusanalla LibraryThing -sivustolta löytyi mm. Dashiell Hammett ja Ross MacDonall http://www.librarything.com/groups/hardboilednoircrime .
Netissä...
Voit lukita omat varauksesi esimerkiksi lomien tai muiden poissaolojen ajaksi. Lukitsemalla varauksen varmistat sen, että varauksesi ei tule kirjastoon noudettavaksi silloin, kun et pääse hakemaan sitä. Lukituksen ajan paikkasi varausjonossa säilyy ennallaan.
Voit vapauttaa lukituksen, kun sinulle sopii. Lukituksen saat pois samalla tavalla kuin lukitsitkin varauksen. Lukituksen poistamisen jälkeen varaus saapuu noudettavaksi kirjastostasi, kun on sinun vuorosi varausjonossa.
Myös e-aineistoihin tehdyt varaukset voi lukita.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Usein_kysyttya/Usein_kysyttya__aineisto…
http://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Ohjeet/Usein_kysyttya_ekirjoista(4…
Ruokolahden eukkoja kirkonmäellä -maalauksen henkilöistä löytyy artikkeli Finna-palvelusta: https://finna.fi/Record/arto.1259608. Tässä artikkelissa on avattu maalauksen henkilöitä enemmän. Useimmissa teoksissa näyttää olevan maininta Elli Jäppisestä, mutta muita henkilöitä ei mainita.
Finna-palvelusta löytyy aiheesta myös muita artikkeleita ja kuvia (esimerkkihaku).
Ruokolahden eukoista löytyy myös tietoa kirjoista: Kaipainen/ Albert Edelfelt, Kuihtumaton ruusutarha / Watti-kust. 1983 ja Kallio,Rakel/ Albert Edelfelt: 1854-1905/Douglas Productions/ Gummerus, 2004.
Ruokolahtelainen-lehden nettisivulta löytyy myös tietoa: http://www.ruokolahtelainen.com/index.php/arkisto/588-ruokolahden-eukkoja-kirkonmaella-maalaus-valmistui-...
Peppi Pitkätossun jäähyväislaulu (suomennnoksen alkusanat On laiva valmiina lähtöön) on alkujaan vanha arkkiveisu. Sävelmää on arveltu paitsi ruotsalaiseksi myös hollantilaiseksi, mutta ruotsiksi se julkaistiin jo 1700-luvun lopulla nimellä Till Österland vill jag fara.
Peppi-televisiosarjassa (1968-69) laulu esitettiin Astrid Lindgrenin muokkaamalla tekstillä ja nimellä Adjö lilla Pippi, adjö. Alkusanat ovat Till fjärran land skall du fara, långt bort till din söderhavsö.
Farväl, farväl on eri sävelmä, jonka Georg Riedel sävelsi Peppi Pitkätossun näyttämöversioon.
Arkkiveisusta ruotsinkielisessä Wikipediassa
Astrid Lindgrenin sanoittamat laulut
Till Österland -laulun alkuperäiset sanat
Adjö Pippi soinnut
Farväl, farväl -sävelmän...
