Muutosjohtamista ja henkilöstöjohtamista käsittelevää kirjallisuutta :
KOTTER, John P. : Muutos vaatii johtajuutta. 1997.
RUSSEL-JONES, Neil : Muutosjohtaminen. 2000.
PATON, Robert A. : Change management. 2000.
NURMI, Raimo : Johtaminen ympäristössään. 2000.
JALAVA, Urpo : Esimiestyö ; valmentaminen ja uudistuminen. 2001.
KAUHANEN, Juhani : Henkilöstövoimavarojen johtaminen. 2000.
STRÖMMER, Riitta : Henkilöstöjohtaminen. 1999.
KUMPULAINEN, Ritva Sydämen aika : työyhteisön kovat, pehmeät ja lujat. 1999.
KIrjojen sijainti- ja saatavuustiedot pääkaupunkiseudulla selviävät Plussa-tietokannasta http://www.libplussa.fi/
Joitakin lehtiartikkeleita muutosjohtamisesta :
HOPE, Tony : Muutoshankkeen johtaminen. Yritystalous 1997 : 6. s. 30-38.
MORGAN...
En löytänyt kyseistä SK:n numeroa, mutta todennäköisesti tarinassa viitataan legendaan "Mike the headless chicken (Miracle Mike)" vuosilta 1945-1947. Kanaparan tarinasta on tullut paikallinen kuuluisuus:
http://www.miketheheadlesschicken.org/index.php
Todenperäisyydestä ei itselläni ole täyttä varmuutta, mutta todennäköisesti on asiassa käynyt niin, että kaulan katkaisu on ollut sen verran epätäydellinen, että jonkinlaiset elintoiminnot ovat säilyneet mainitun ajan vaikka suuri osa päästä on irronnutkin.
Musiikissa ja ylipäätään taiteessa ei ole oikein tai väärin tykätä jostain tietystä lajista, tyylisuunnasta tai taiteilijasta. Tällaista tuomitsemista kuitenkin esiintyy monien aatteellisten ääriryhmien sisällä ja jopa valtiotasolla, kuten Hitlerin Saksassa tai Stalinin Neuvostoliitossa. Myös uskonnolliset yhteisöt saattavat suhtautua kielteisesti joihinkin taiteenlajeihin tai tyylisuuntiin.
Suomenkielistä kirjallisuutta musiikista ja sensuurista:
Rinne, Harri: Laulava vallankumous : Viron rocksukupolven ihme. Helsinki: Johnny Kniga, 2007.
Korpe, Marie (toim.): Ampukaa artisti! : musiikkisensuuri nykypäivänä. Helsinki: Like, 2006.
Suomenkielistä kirjallisuutta rapista ja hip hopista:
Hilamaa, Heikki: Musta syke : funkin, diskon ja hiphopin...
Kenttäpostitoimintaan liittyen löytyy sekä virallisia aikalaisdokumentteja että myöhemmin tehtyä tutkimusta.
Päämaja ohjeisti omia joukkoja kenttäpostitoimintaan virallisilla ohjesäännöillä (Kenttäpostiopas), joita julkaistiin mm. vuosina 1939, 1940, 1941 ja 1944. Näissä oppaissa neuvottiin niin yksittäisiä sotilaita kuin annettiin ohjeita kenttäpostiorganisaationkin toimintaan.
Myöhempiä tutkimuksia aiheesta ovat tehneet mm. Teuvo Rönkkönen teoksellaan "Talvisodan kenttäposti ja postisensuuri" (1989) sekä Pentti Kopsa teoksillaan "Kenttäposti 1941-1945" (1991) ja "Itä-Karjalan posti 1941-1944" (1995).
Kaikki em. ohjesäännöt ja teokset ovat lainattavissa muun muassa Maanpuolustuskorkeakoulun kirjastosta (www.mpkk.fi/kirjasto)
Näiden...
Greenwich Meridian 2 0 0'0'' näyttäisi olevan National Maritime Museumin rekisteröity tavaramerkki. Museolla on kauppa ainakin Lontoossa, mutta en onnistunut löytämään valikoimasta viinilaseja. Kaupan sivuille pääset tästä:
http://shop.rmg.co.uk/
Astioita näytetään myyvän myös esim. Huuto.netissä
http://www.huuto.net/kohteet/greenwich-meridian-2000-astiastot/224923021
Ehkä on mahdollista löytää ystävällesi samanlainen lasi rikkoutuneen tilalle, mutta ei se taida ihan helppoa olla. Ehkä Ikeasta tai Anttilasta löytyisi jokin muu mieluinen...
Eri ammattialojen opiskelijoille on tehty omien erikoisalojen opintoihin sopivia Ruotsin kielen oppikirjoja, mutta arkipäivän yleisruotsin opiskeluun suosittelisimme Marja Hakkaraisen ym. Hålligång-kirjasarjaa. Tuota oppikirjaa on ilmestynyt kaksi osaa, lisäksi oppikirjaan kuuluvia äänitteitä on lainattavissa useissa kirjastoissa. Matkailijan tarpeisiin sopii myös Kaija Turpeisen Sujuvaa matkaa ruotsiksi -kirjanen, johon kuuluu myös mukana oleva CD-äänilevy.
Tässä lista vammaisten ihmisten elämää käsittelevistä elämäkerroista, joukossa myös vammaisten lasten vanhempien näkökulmia:
Sekalaisia
Saraste, Heini: Huoneekseni tuli maailma, 1996
Oe, Kenzaburo: Hikarin perhe, 1997
Keskinen, Riitta: Aivoton hiihtäjä, 1998
Keller, Helen: Elämäni tarina, 1957
Peltola, Riikka: Pysähdys, 2020
Honkanen, Kari: Oikeus elää: isän raskauspäiväkirja, 2005
Honkanen, Kari: Kasvun vuodet : isyyspäiväkirja, 2011
Koukkari, Päivi: Hidasteita, 2010
Vilkman, Pia: Hämähäkkilintu, 2006
Alatalo, Tuomas & Parkkinen, Jukka: Olen ja saan sanoa, 1999
Ahola, Suvi: Iljan äidiksi, 1999
Karvonen Pirkko: Juhan askeleet -...
Säkeet "maljaan kaikki hyvät, kupuun kehnot jyvät" ovat peräisin Otavan vuonna 1930 julkaiseman kaksiosaisen Grimmin sadut -valikoiman Tuhkimo-suomennoksesta. Sen kääntäjää ei ole mainittu. Teos on sittemmin ilmestynyt yhteisniteenä 1983 ja 2012.
Sadusta on olemassa viljalti muitakin suomennoksia. Otavan nimettömän kääntäjän version ohella seuraavat kuuluvat niihin, joihin todennäköisimmin törmää:
Lasten- ja kotisatuja -kokoelmaan (Karisto, 1927) sisältyvässä Helmi ja Aune Krohnin suomennoksessa vastaava kohta kuuluu seuraavasti: "hyvät kaikki ruukkuhun, huonot kaikki kupuhun!" Kääntäjäkaksikosta Aune on merkitty runoista vastaavaksi, joten säkeet lienevät hänen muotoilemiaan.
Useassa eri satukokoelmassa mukana oleva L. Aron [Inka...
Tilassa ”odottaa noutoa” olevaa kirjaa ei voi lainata. Se tarkoittaa sitä, että kirja on jonkin kirjaston varaushyllyssä odottamassa, että kirjan varannut asiakas noutaa sen. Jos asiakas ei hae varausta määräpäivään mennessä, kirja laitetaan takaisin hyllyyn tai lähetetään omistajakirjastoon. Silloin kirjan voi jälleen lainata.
Tila ”hyllyssä” tarkoittaa, että kirja on omistajakirjastonsa hyllyssä ja lainattavissa. Jos kirjan kohdalla on joku muu tila, sitä kappaletta ei voi lainata, mutta teoksesta voi tehdä varauksen. Mikäli jossakin kirjastossa on teosta vapaa kappale, varaus tarttuu siihen ja kirja lähtee tulemaan varaajalle. Jos vapaita kappaleita ei ole, varaus tarttuu seuraavaan palautuvaan kirjaan. HelMet-kirjaston valikoimat...
Dvd-levy voi olla korjattavana monesta syystä. Levy voi esim. olla naarmuuntunut tai sen kotelo rikkinäinen. Useampilevyisestä elokuvasta saattaa jokin levy olla kadoksissa. Korjausaika vaihtelee sen mukaan, miten levylle tehdään. Naarmuja hiotaan levyistä, koteloita vaihdetaan, ja puuttuvien osien sijaintia selvitellään.
Korjausaika vaihtelee suuresti muutamasta päivästä useaan viikkoon. Toisinaan levy voi olla niin huonokuntoinen, että se joudutaan poistamaan kokoelmista.
Peter Lindroos esiintyy yhtenä laulajana kahdessa kuoroversiossa:
1. TEOS Joulurauhaa
JULKTIEDOT Helsinki : Edel Records, p2001
ULKOASU 1 CD-äänilevy (51 min 54 sek) + esiteliite
STAND NRO 0134302ERE
ESP LUOKKA 78.322 78.3412 78.3414
HEL LUOKKA 787.311 783.411 783.23 786.13
VAN LUOKKA 78.322 78.341
2. TEOS Jouluyö, juhlayö : Savonlinnan oopperajuhlien joulu
JULKTIEDOT Helsinki : Ondine, p1993
ULKOASU 1 CD-äänilevy : DDD + esiteliite
STAND NRO ODE814-2 Ondine
ESP LUOKKA 78.324
HEL LUOKKA 787.311
KAU LUOKKA 78.324
VAN LUOKKA 78.344 78.324
Molempia on saatavissa HelMet-kirjastoissa. Valitettavasti muuta ei löytynyt kirjaston kokoelmista mainitsemasi LP-levyn lisäksi.
Valitettavasti kirjaa ei näyttäisi olevan saatavilla nettikaupoista ainakaan tällä hetkellä. Kirjan kustantajalta Kirjapajalta voisi asiaa tietysti kysyä, mutta useinkaan kustantajilla ei ole enää myytävänä noin vanhoja kirjoja. Kirjapajan yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.kirjapaja.fi/yhteystiedot.
Koska kirja ei ole enää kovin uusi, sitä voisi yrittää löytää antikvariaateista. Antikvariaattien kaikki valikoimat eivät välttämättä ole Internetissä näkyvillä, joten niihin voisi soittaa ja kysyä, olisiko niiden valikoimissa kyseistä laulukirjaa. Jotkut antikvariaatit saattavat ottaa ylös kirjan nimen ja ilmoittaa, jos heille tulee haluttu kirja. Suomalaisia antikvariaatteja voi katsoa esimerkiksi osoitteista http://www.tie.to/...
Jyväskylän kaupunginkirjaston lasten- ja nuortenosastolla näyttäisi olevan luokassa 83.2 kirja nimeltä Lasten näytelmiä, se on vuodelta 1953. Siinä on näytelmä nimeltä Joulupukin polvipatti, jonka on kirjoittanut Ester Ahokainen.
Linda- ja Arto-tietokannoissa on aika paljon aineistoa itkuvirsistä ja itkijöistä. Tässä joitain poimintoja. LINDA: Anna-Liisa Tenhunen, Itkuvirsien kolme elämää, 2006, väitöskirja, Joensuun yliopisto; Aili Nenola, Inkerin itkuvirret, 2002, SKS; A.O.Väisänen, Hiljainen haltioituminen: A.O.Väisäsen tutkielmia kansanmusiikista; Eila Stepanova, Itku, itkukieli ja itkijä: Praskojva Saveljevan itkut, 2004, Pro gradu -työ, Helsingin Yliopisto; Elina Pyykkönen; Johdantoa itkuvirsien musikologiseen tutkimukseen, 1984, Pro gradu -työ, Turun Yliopisto; Tuomas Rounakari, Kyynelten laulutunne itkuvirsien luomisprosessissa ja musiikillisissa rakenteissa, 2005, Pro gradu -työ, 2005, Helsingin Yliopisto. ARTO: Stig Söderholm, Karjalaisen itkijän...
Ns. suhu-s:ää ei ole poistettu suomen aakkosista, vaan š kuuluu nykysuomen aakkostoon. Suomen aakkosissa ei ole ollut omaa kirjainmerkkiä (ŋ) äng-äänteelle, vaan se on kirjoitettu nk/ng.
Lähteet:
Häkkinen, Kaisa: Agricolasta nykykieleen. 1994
Kielitoimiston ohjepankki http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/60
Valitettavasti en löytänyt tietoa kyyviireistä, mutta oletan, että tässä viitataan viirin muotoon. Nykysuomen sanakirjan mukaan "hilse" voi tarkoittaa jääneulasta ja hilettä, kun taas "hilke" tarkoittaa helähtelyä, helinää ja hilinää. Hilseen hilke on siis runollinen kuvaus kuun valossa tanssivista jääkiteistä.
Etsitty kirja lienee Janusz Piekalkiewiczin Kadonneen kullan jäljillä (Karisto, 1972). Vuonna 1991 siitä otettiin toinen painos ja kirjaa onkin yhä verrattain vaivattomasti saatavissa kirjastoista eri puolilta Suomea - mistään kadonneesta kirja-aarteesta ei siis ole kysymys.
Kyseessä saattaisi olla Martti Haavion satu Pullapoika, joka ilmestyi ensimmäisen kerran v. 1950. Tarinassa Hilkka-niminen tyttö leipoo Pullapojan, joka hyppää uunista elävänä ja lähtee maailmalle seikkailemaan. Pullapoika tapaa Jänö-Pupun,Repo-Ketun, Susi-Hukan ja Nalle-Karhun, jotka kaikki yrittävät syödä sen. Lopulta Pullapoika päätyy takaisin kotiin, ja Hilkka syö sen.
Satu löytyy mm. näistä kirjoista:
Martti Haavio: Pullapoika
Martti Haavio: Iloinen lorukirja (s. 87-91)
Martti Haavion kirjassa "Kultainen lukukirja" sadusta on erilainen versio, ja se on sarjakuvin kuvitettu.
Mediakortissa kerrotaan esimerkiksi yrityksen, lehden tai palvelun tuotteet, yhteystiedot, palvelut, hinnasto ja tekniset tiedot. Perinteisesti mediakortti on palvelut lehtien markkinointia, mutta nykyisin myös monet vain Internetissä palveluja tarjoavat yritykset käyttävät mediakorttia.
Tässä muutamia mediakortteja, jotka havainnollistavat kortin sisältöä ja käyttöä:
http://www.tamperefilmfestival.fi/2001/fin/mediakortti_internet.shtml
http://www.radiodei.fi/index.php?sid=3
Kuvaamaasi sanontaa ei löytynyt, mutta hyvin lähellä on sanonta, joka kuuluu Pohjanmaalla "Minoon meiltä ja muut on meirän krannista" tai Ulvilan ja Porin seudulla "Mää ole meilt ja muut o mee krannist". Viittaisitkohan siihen?Rovasti Jorma Vesanto pohtii edellä mainitun sanonnan merkitystä Rovastin lastuja -blogissaan: https://rovasti.wordpress.com/2020/07/13/meilta-ja-krannista/ Kranni-sanan merkityksestä Kotimaisten kielten keskuksen ylläpitämässä Suomen murteiden sanakirjassa: https://kaino.kotus.fi/sms/?p=qs-article&sms_id=SMS_c5766cadb9deae6814ccd7de4d6a2102&list_id=1&keyword=kranni&word=kranni Kotimaisten kielten keskuksen kielenhuollon asiantuntijoiden puoleen kannattaa kääntyä mieltä askarruttavissa...
