Kyseiset kirjat ovat lainassa Töölön kirjastosta. Open road kirjaan kohdistuu jo 16 varausta, eli ei löydy mistään pääkaupunkiseudun kirjastoista vapaana. Lonkan Psykologia 1:stä on vuoden 2009 painoksesta yksi varaus. Kirjasta löytyy myös vuoden 2005 painos, joista yksi kappale olisi tällä hetkellä hyllyssä Rikhardinkadun kirjastossa.
Tässä jotain tämän genren kirjoja :
-Bunyan, John : Kristityn vaellus
-Lagerkvist, Pär : Barabbas
-Lewis, C.s. : Velho ja leijona
-Mäkinen, Lauri : Älykkäät kuin käärmeet, viattomat kuin kyyhkyset
-Oksanen, Kimmo : Kasvonsa menettänyt mies
-Rauhala, Pauliina : Taivaslaulu
-Sariola, Jukka : Hyväosainen
-Sariola, Jukka : Ystäväni Seija
-Waltari, Mika : Feliks onnellinen
-Waltari, Mika : Valtakunnan salaisuus
´Suurin osa näistä kirjoista on sivumäärältään kohtuullisia, mikä on hyvin tärkeätä koululaisille kokemukseni mukaan.
En valitetettavasti pysty minäkään puulajia tunnistamaan, mutta kyseessä lienee ihmisen muotoilema lehtipuu. Kuvassa näkyvät "myhkyrät" eivät ole todennäköisesti luonnollisia, vaan ovat syntyneet ihmisen systemaattisen leikkaamisen tuloksena, tavoitteena oletettavasti mahdollisimman tuuhealehvistöinen puu. Kuvan perusteella puu kasvaa puistossa, mikä lisää todenäköisyyttä sille, että kyseessä on ihmisen muotoilema puu. Kun näkyvillä ei ole ollenkaan puun lehtiä, sen lajin määrittely pelkän rungon perusteella vaatisi hyvää tuntijaa. Itse en usko, että tässä on kysymys mistään harvinaisesta puulajista, vaan ulkonäkö johtaa ajatukset väärään suuntaan.
Azoreilla on kyllä laaja omaperäinen, osittain jopa ainutlaatuinen kasvillisuus....
Aiheesta löytyi paljonkin erilaisia artikkeleita, joista voi saada jotakin viitteitä. Artikkeleissa on hieman eri käsitys siitä, mitkä maat ovat kärjessä ja mitkä hännillä:
https://www.indy100.com/article/a-map-of-the-countries-that-speak-the-best-english-7421281
https://www.babbel.com/en/magazine/best-non-native-english-speaking-countries/
https://finlandtoday.fi/finland-places-among-the-top-four-english-speaking-countries-in-the-world/
https://www.mosalingua.com/en/english-speakers-in-the-world/
https://ceoworld.biz/2019/11/05/revealed-the-worlds-best-non-native-english-speaking-countries-2019/
https://www.economist.com/graphic-detail/2019/12/04/where-are-the-worlds-best-english-speakers
En onnistunut löytämään mitään vakiintunutta käännöstä tälle ajatukselle, joka on mielestäni todella osuva. Samanlaiseen kysymykseen on tällä palstalla vastattu 16.3.2020, mutta silloinenkaan vastaaja ei ole löytänyt varsinaista "lentävää lausetta".
Suorat käännökset menisivät tietysti näin: "Paras anteeksipyyntö on muuttunut käytös." (Itse kääntäisin "Muuttunut käytös on paras anteeksipyyntö"). "Anteeksipyyntö ilman muutosta on manipulointia." "Älä pyydä anteeksi, jos et aio muuttua."
Täsmälleen kysymyksen mukaisessa muodossa en huhtikuun sinisiä iltoja Turtiaisen tuotannosta onnistunut löytämään. Lähimmäs osuu kokoelman Minä paljasjalkainen runo, joka alkaa "Sen huomaa sinisenä iltana huhtikuussa" (sisällysluettelossa nimellä Sen huomaa sinisenä iltana). Tie pilven alta -kokoelman runossa Intermezzo puhutaan huhtikuun sinisistä illoista näin: "On huhtikuu, / ilta. / Taivaan sini / Kaisaniemenkadun yllä". Kokoelman Palasin kotiin runossa Aurinkofantasia "välkkyy huhtikuun taivaan kirkas sini" päiväsaikaan. Minä rakastan -kokoelman runossa Oli huhtikuun ilta "Oli huhtikuun ilta / oli kuutamo", mutta ilman sinistä.
Kukaan vastaajistamme ei valitettavasti muistanut tällaista runoa. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista tällaisen runon? Tietoja siitä voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Kirjastonhoitajan ammattitaito ei riitä vastaaman lääketieteellisiin kysymyksiin. Lähteiden mukaan kantasoluja voi kerätä kahdella tavalla: verenkierrosta ja luuytimestä. Luuydinsiirto siis kuuluu kantasoluhoitoihin. Leukemiapotilaalle tehtävistä hoidoista kannattaa kysyä veritautien erikoislääkäriltä eli hematologilta. Voit tutustua aiheeseen myös alla olevien lähteiden kautta.
Lähteet ja lisätietoja:
Leukemia (verisyöpä) - Terveyskirjasto
Kantasoluhoidot | Kantasoluportaali | Helsingin yliopisto (helsinki.fi)
Kantasolusiirrot - soluterapia murroksessa (duodecimlehti.fi)
Kantasoluja voi luovuttaa kahdella eri tavalla - Veripalvelu
Yritin etsiä kuterveti -sanaa useammasta sanakirjasta ja murresanakirjasta, mutta mistään en sitä löytänyt.
Veikkaisin, että kyseessä on paikallinen ja/tai vanha väännös jostain vieraskielisestä termistä.
Arvaus voisi olla esim. saksan "gut verständnis / verstehen", josta voisi vääntyä "kuterveti" tarkoittamaan hyvää ymmärrystä tai käsitystä.
Ainakin tuosta mallilauseesta tulisi tällä tavoin järkevä: "Hyvä ymmärrys väliltämme on kerta kaikkiaan lopussa."
Keittokirjojen tekijät eivät ole liiemmin muistaneet maksasairauksista kärsiviä. Tuorein suomeksi julkaistu - ja jokseenkin ainoa lajissaan - on Karin Kinstedtin Maukasta ja terveellistä sappi- ja maksavikaisille (Kirjayhtymä 1978). Suomenkielisen maksakirjallisuuden perusteos, Alfred Vogelin Maksa ja terveys (uusin painos A. Vogel oyn kustantamana 2008) sisältää osion maksapotilaalle sopivasta ravinnosta sekä suppean valikoiman ruokaohjeita.
”Personhistorisk tidskrift” -julkaisua näyttäisi olevan saatavilla kaukolainana esimerkiksi Varastokirjastosta. Vaari-tietokanta osoitteessa https://finna.fi kertoo, että Varastokirjaston kokoelmissa on osat vuosilta 1898–1924 eli numerot 1–25, joten kaipaamasi vuoden 1922 osaa numero 23 pitäisi siellä olla saatavilla.
Varastokirjastosta saa aineistoa lainaan oman kirjaston kaukopalvelun kautta. Suosittelen siis tiedustelemaan asiaa omasta lähikirjastosta ja mainitsemaan vaikka samalla, että teosta on Varastokirjastossa.
Jälkimmäisen eli Arthur C. Clarken. Pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistotietokanta löytyy muuten osoitteesta http://www.libplussa.fi/ , sieltä tällaisiin kysymyksiin saa vastauksen vielä nopeammin.
Suomen kansallisrunoilija Eino Leino syntyi Paltaniemellä, joka on osa Kainuuta. Eino Leinon syntymästä tulee 6.7.2003 kuluneeksi 125 vuotta. Juhlavuoden kunniaksi Kajaanin kaupunginkirjasto – Kainuun maakuntakirjasto on koonnut Eino Leinon Kainuu-aiheisia runoja esittelevän sivuston. Runot löytyvät
http://www.kajaani.fi/kirjasto/einoleino/
Kajaanin kaupunginkirjastolla on Ryysyrannasta maailman parhaaseen kylään -tietokanta, jossa esitellään romaaneja, novelleja ja muistelmia, joiden aiheena on Kainuu tai kainuulaiset.
http://www.kajaani.fi/kirjasto/ryysyranta/
Tietokannassa on myös lyhyitä otteita itse teoksista. Käännettäväksi voisi suositella esimerkiksi Ilmari Kiannon klassikkoteos Ryysyrannan Jooseppia, joka ilmestyi 1924. Teoksen...
Helsingin kaupunginkirjaston Plussa-aineistohausta löytyi pari teosta, jotka kertovat elämästä Neuvosto-Eestissä. Ne ovat: Laigna, Karl: Tietoja Neuvosto-Eestistä. Osuuskunta Vastavoima, 1987 ja Vaino, Karl: Neuvoto-Eesti eilen, tänään, huomenna, 1981.
Lisäksi löytyi Aleksi-lehtitietokannasta seuraavat artikkelit: Larmola, Yrjö: Millaista oli elämä Neuvosto-Virossa, Kanava, 1994/7 (s.395-398); Kalajoki, Atte: Kaltio ajan hermolla 1965: Toivo Kuldsepp muistelee sillanrakentamista yli Suomenlahden, Kaltio, 1993/6 (s.170-171) ja Virkkunen Sakari: Pysähtynyt baletti: Martti ja Aune Simojoen matka Neuvosto-Viroon ja mitä siitä seurasi, Suomen kuvalehti, 1992/7 (s.32-33).
Viron nykypäivästä saa tietoa esimerkiksi Plussa-aineistohausta...
Näitä koululaulukirjoja on tuohon aikaan (1949-1955) käytetty:
Kansakoulun laulukirjan (Halme – Paavola)
Laulukirja (Wilho Siukonen)
Koulun laulukirja (Aksel Törnlund)
Koulun laulukirja (Parviainen)
Niistä ei löytynyt mitään tuohon suuntaan viittaavaa.
Otto Kotilaisen toimittamasta Koululauluja -kirjasta löytyi s. 155 Kotilaisen säveltämä ja Alpo Noposen sanoittama laulu ”Koululaisten laulu”, jonka toinen säe liippaa jotenkin läheltä:
Tuolla koulu kohoaa, valot loistaa sieltä
nuorten ääntä eloisaa
kuuluvi jo tieltä”
Ortodoksisen kirkon kellojen soittoa löytyy cd-levyltä Konevitsa Kvartetti: We hymn thee, 2002. Levyn ensimmäiselle raidalle on tallennettu yhdenkorkuista soittoa ja viimeiselle monen kellon soittoa.
Ääninäytteitä kellojensoitosta verkossa: esim.
http://www.youtube.com/watch?v=XfvQGrxmS_w
http://www.russianbells.com/zvons/zvon-index.html
Teoriaa kirkonkellojen soitosta:
http://www.ortodoksi.net/tietopankki/jumalanpalvelus/palveluksessa_tapa…
http://www.ort.fi/fi/ortodoksisuus/kirkkotaide/kirkonkellot.php
Pikkumittaa ei löydy Suomen kansallisbibliografia Fennicasta (https://finna.fi jonka pitäisi sisältää kaikki Suomessa painettu kirjallisuus. Ikävä kyllä näyttaisi siis siltä, ettei teosta ole saatavana kirjastoista.
Googlella hakemallakaan ei tule yhtään osumaa. Ehkä runo- ja aforismivihko siis on julkaisematon?
En saanut nyt käsiini Kaikki laulut -kokoelmaa, jotta olisin voinut tarkistaa, mainitaanko lehtisessä tarkempia tietoja, jotka auttaisivat etsimisessä. Ilmoitamme, jos saamme aiheesta lisää tietoa.
Neidonhiuspuu eli temppelipuu on tieteelliseltä nimeltään Ginkgo biloba.
Kasvin lääkinnällisistä vaikutuksista saat tietoa vaikkapa näiltä sivuilta:
http://www.terveydenhoitouutiset.fi/rohtokas/8.htm
http://www.terveydenhoitouutiset.fi/thu0801/4b.htm
Tältä Gingko-sivustolta löytyy "kaikki mahdollinen" kasvin historiasta:
http://www.xs4all.nl/~kwanten/ - kasvin alkuperämaana pidetään ilmeisesti Kiinaa.
