Vaikea sanoa, mistä huono kuuluvuus juuri tässä tapauksessa voisi johtua, mutta kuuluvuusongelmista löytyy paljonkin tietoa verkosta. Huono kuuluvuus voi johtua näemme monista asioista: tukiasemien etäisyydestä, tukiaseman käyttäjämäärästä, matkapuhelimen käyttöasennosta, liittymän ongelmista tai liittymän nopeusominaisuuksista.
Alle poimin vain muutamia löytämiäni linkkejä, olisikohan näistä apua ongelman ratkaisemisessa?
https://www.traficom.fi/fi/viestinta/laajakaista-ja-puhelin/ohjeita-lii…
http://pilvi.viestintavirasto.fi/internetpuhelin/puhelin-jalaajakaistaliittymantoimivuus/matkaviestinverkonkuuluvuus.html
https://www.orbis.fi/blogi/puhelimen-huono-kuuluvuus-sis%C3%A4tiloissa
https://yle.fi/uutiset/3-9148088
https...
Yliopistokirjastojen yhteistietokannasta Lindasta ainakin löytyy paljon tutkimusaineistoa liittyen maahanmuuttajien sopeutumiseen. Tässä suora linkki tekemääni hakuun asiasanoilla 'maahanmuuttajat' ja 'sopeutuminen': http://finna.fi
Linkistä voit selata tutkimuksia ja sitä miten hyvin ne vastaavat etsimääsi, sekä tarkistaa teosten sijainnit ja saatavuustiedot.
Kysymys kansalaisuuden saamisen vaikutuksista maahanmuuttajien suhteeseen uuteen kotimaahansa tai miten merkityksellisenä maahanmuuttajat kansalaisuuden näkevät, on hankalampi. Ehdottaisin, että haet ensin laajalla haulla, hakusanalla 'maahanmuuttajat' Linda-tietokannasta. Laaja haku on joskus hedelmällisempi vaikeammissa tapauksissa, jos silmiin osuu jotakin sopivaa, niin sitten...
Korhosen suppeat henkilötiedot, teosluettelo ja pieni listaus hänen teostensa arvosteluista löytyy teoksesta "Suomen kirjailijat 1809-1916" (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1993). Huomattavasti laajempi selostus Korhosen elämästä ja tuotannosta on kuitenkin Raoul Palmgrenin kaksiosaisen teoksen "Joukkosydän" (WSOY, 1966) toisessa osassa. Siinä on juuri kaipaamaasi spesifimpää tietoa, joten suosittelen tutustumista Palmgrenin teokseen.
Päättelen, että etsit tuota tiettyä Pojat-laulun sovitusta nuottina. Täytyisi tietää, kenen sovituksesta oli kysymys, sillä samasta laulusta voi olla useita sovituksia. Kuorot voivat esittää sovituksia, joita ei ole julkaistu painettuina nuotteina. Joku on voinut sovittaa laulun varta vasten tietylle kuorolle.
Nuotissa Sulasoi 2 : Viihdyttäviä lauluja naiskuorolle (Sulasol, 2010) on Pojat-laulun sovitus naiskuorolle (SSAA). Nuotissa on muitakin lauluja, ja laulujen sovituksista vastaavat Reijo Kekkonen ja Timo Leskelä. En nyt pysty katsomaan nuotista, kumpi on sovittanut juuri Pojat-laulun. Lukion musiikkikirjassa Kasper, Eira: Amadeus : musiikkimaisemia on Pojat-laulusta kaksiääninen sovitus. Sovittaja on ilmeisesti Juha Töyrylä....
Gerhard Schoenbernerin teos Davidstjärnan : Judeförföljelserna i Europa 1933-1945 (1979) on ruotsinnos saksankielisestä alkuteoksesta Der gelbe Stern : die Judenverfolgung in Europa, 1933 bis 1945 (1960). Teosta ei ole suomennettu.
Finna.fi, https://finna.fi/Search/Results?lookfor=Gerhard+Schoenberner&type=AllFi…
Etsimäsi kirjan kuvaus sopii Walter Moersin teokseen Uinuvien kirjojen kaupunki - romaani Zamoniasta (suom. Marja Kyrö, 2005). Kirja on viides osa Zamonia-sarjaa. Alla linkki kirjan kuvaukseen Kirjasammossa.
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Aub003f6a5-69e6-4310-b0e5-7f46c28da621
Harry Potterin parissa viihtynyt saattaisi pitää esimerkiksi seuraavista kirjoista.
Angie Sagen: Septimus Heap -sarja (seitsemän osaa)
Suzanne Collins: Alismaan tarinat -sarja (viisi osaa)
Mila Teräs: Noitapeili (aloittaa Salainen kirjasto -sarjan)
Christopher Paolini: Eragon
Charmian Hussey: Salaisuuksien laakso
Voit lukea lisää kirjoista Kirjasammosta.
http://www.kirjasampo.fi/fi
Albumilla tarkoittanet LP-levyä eli halkaisijaltaan 30 cm:n pitkäsoittolevyä, jonka kierrosnopeus on 33 ja jonka yhdelle puolelle mahtuu 6-8 kappaletta. Ensimmäiset tällaiset populaarimusiikin LP-levyt julkaistiin Suomessa vuonna 1962. LP-levystä tuli valtaformaatti 1960-luvun puolivälin jälkeen. Sitä ennen populaarimusiikkia oli julkaistu 78 kierroksen levyillä ja single- ja EP-levyillä. Mainittakoon, että Suomessa LP-levyn standardina oli ollut aiemmin 25 cm:n levy, johon mahtui neljä kappaletta yhdelle puolelle. Näitä levyjä oli julkaistu jo vuodesta 1957 alkaen.
Siitä, mitä musiikkia pidetään popmusiikkina ja mitä suomalaisena, voidaan olla eri mieltä. Vesa Kurkela nimeää artikkelissaan Suomen ensimmäiseksi popalbumiksi Scandia-...
Salasana tallennetaan asiakastietoihisi kirjastossa käydessäsi. Salasanan (4 numeroa) voit valita itse, ja tallentaminen onnistuu missä tahansa Lumme-kirjastossa.
Selkokielen asiantuntija on Selkokeskus, https://selkokeskus.fi/.
Selkokeskuksen sivuilta löytyy ohjeita:
yleiskuvaus selkokielestä, https://selkokeskus.fi/selkokieli/
selkokielen kirjoittamiseen, https://selkokeskus.fi/selkokieli/nain-kirjoitat-selkokielta/
sekä kuvaus sanastosta, https://selkokeskus.fi/selkokieli/nain-kirjoitat-selkokielta/selkokiele…
Selkokeskus myös auttaa selkokielikysymyksissä, https://selkokeskus.fi/tietoa-meista/ota-yhteytta/
Selkokielellä kommunikointiin löytyy materiaalia Papu.net:istä, https://papunet.net/materiaalia
Siellä on myös video jokamiehenoikeuksista, https://papunet.net/_pelit/_tarinat/kuvakirja/lue/Jokamiehenoikeudet_ht…
Papu.netissä on myös tietoa...
En valitettavasti löytänyt pelejä, joita voisin sinulle mielekkäästi ehdottaa, sillä joitain antamiasi melko vähäisiä tuntomerkkejä täyttäviä pelejä löytyy todella paljon, enkä löytänyt kovin hyvin tietoja siitä, mitkä pelit on julkaistu suomenkielisen ääniraidan kera. Suosittelen sinua selailemaan erinäisiä videopelitietokantoja kuten The Internet Game Database: https://www.igdb.com/Monet kokevat hyödylliseksi myös erinäisten keskustelufoorumeiden käyttämisen; esimerkiksi Redditin suomenkielisissä ryhmissä ihmiset kyselevät usein varsin menestyksekkäästi vanhoista unohtuneista videopeleistä.Jos tämän vastauksen lukijat osaavat antaa kysyjälle joitain ehdotuksia hänen etsimästään pelistä, ovat ne myös tervetulleita.
Löydät bibliografian Klaus Mannin teoksista mm.seuraavasta osoitteesta:
http://lexikon.freenet.de/Klaus_Mann
Suomennettuja teoksia ovat Mefisto (Mephisto); suomentaja Markku Mannila ja Pako pohjoiseen (Flucht in den Norden); suomentaja Klaus Karttunen.
Italo Calvinon teosten tiedot löydät Italo Calvinon kotisivuilta osoitteesta
http://www.geocities.com/Athens/Forum/7504/calvino.html
Suomennetut teokset ja suomentajat löytyvät mm. Suomen kansallisbibliografiasta osoitteesta
http://finna.fi
Calvinosta löytyy tietoa myös teoksesta: Espanjan, Italian ja Portugalin kirjallisuus, joka on ilmestynyt vuonna 1989 ja jonka on toimittanut Merja Vannela. Kustantaja on Kirjastopalvelu Oy.
Kyseessä on Eero Salolan runo Häkkilintu. Runo on julkaistu ensimmäisen kerran Eero Salolan ja Eino Keskisen toimittamassa teoksessa Lausuntarunoja nuorelle väelle (1928). Runo sisältyy myös esimerkiksi oppikirjaan Lukutunnin kirja : 6, Lukemisen oppikirja kansakoulun VI tai V luokalle (toim. Eero Salola ja Otro Kontturi, 1965) sekä Laila Hirvisaaren toimittamaan kokoelmaan Elämäni runot (2009).
Saat runon sähköpostiisi.
Valitettavasti Helmet-sivuille on jäänyt vanhentunutta tietoa. Espoossa on järjestetty kursseja aikaisemmin. Tällä hetkellä Helmet-kirjastoissa ei ole studionkäytön, äänittämisen, konemusiikin tai masteroinnin kursseja. Kannataa kuitenkin seurata Helmet-musiikkisivuja ja Keskustakirjasto Oodin sivuja tulevaisuudessa. Kursseja saatetaan jossain vaiheessa tuoda takaisin palveluihin.
Musiikki | Helmet
Etusivu - Oodi (oodihelsinki.fi)
Internetistä löytyy juutalaiseen kulttuuriin, heprean kieleen ja Israeliin erikoistuneita ryhmiä, joiden välityksellä voi lähteä etsimään hepreankielisiä kirjeenvaihtokavereita:
Esim.:
Hebrew Language Pen Pals (Pen Friends)
https://www.mylanguageexchange.com/Pen-pals/Language/Hebrew.asp
Friends of Israel and the Jewish culture
https://www.facebook.com/israeljewishculture/
Israelin ystävät, Lahden seudun paikallisosasto https://www.facebook.com/profile.php?id=100054206424019&sk=followers ...
Kollega ehdotti Iwamura Kazuon Käpymetsä sarjaa, https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/Iwamura%20Kazuo ja toinen kollega Alain Gréen kirjaa Oskari Orava. Se on osa 80-luvulla käännettyä Metsän veitikat -sarjaa, https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f….
Kyseinen nimitys näyttää tarkoittavan lääninräntmestaria eli lääninrahastonhoitajaa. Esim. näissä lähteissä käännös esiintyy:
http://www.genealogia.fi/hakem/sanasto/sanastol.htm
http://vaskivakka.net/tietovakka/sanastot/yleinen/sanasto_r.htm
Myös sukutauluissa ko. käännös näyttää yleisemminkin esiintyvän.
Ensimmäiset äänikirjat olivat kirjallisia äänilevyjä, joita ilmestyi jo 1950-luvulla ja varsinkin 1960-luvulla. Näistä löytyy tietoja Kansalliskirjaston Fennica-tietokannasta. Muutama kirjallinen äänilevy ilmestyi vielä 1980-luvullakin.
Ensimmäiset kasettiäänikirjat näyttäisivät tulleen käyttöön 1970-luvulla. Näkövammaisten kirjasto (nyk. Celia-kirjasto) julkaisi vuodesta 1972 lähtien Kasettikirjat-nimistä luetteloa, jonka nimi muuttui 1986 Suomalaiset äänikirjat -luetteloksi. Luettelosta ilmestyi myös kumulatiivisia versioita, (esim. Suomenkieliset äänikirjat 1972-1994: kertomakirjallisuus). Näkövammaisten kirjastossa kasetit olivat 1980-luvun lopulle asti ns. Clarke & Smith -kuusiraitakasetteja, joiden kuunteluun tarvittiin oma...
