Helmet-kirjastojen ilmoituspostiin on tulossa lähipäivinä muutoksia. Tällä hetkellä Espoon, Kauniaisten ja Vantaan kirjastojen varausilmoitukset lähetetään asiakkaalle maksuttomana tekstiviestinä, sähköpostitse tai postitse. Pasilan kirjaston varausilmoitukset on lähetetty 15.10.2020 alkaen asiakkaalle maksuttomana tekstiviestinä, sähköpostitse tai postitse. Muissa Helsingin kirjastoissa tekstiviesti-ilmoitukset otetaan käyttöön 5.11.2020.
Varausten tekstiviestipalvelun aktivoituminen edellyttää, että tiedoissasi on matkapuhelinnumero Suomen maakoodilla (esim. +358501234567). Tarkista siis omista tiedoistasi, että numero on oikeassa muodossa.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Kirjaston_i…
Olisiko joku näistä etsimäsi:
-Gutman-Hanhivaara, Idyllejä Itämeren rannalla
-Darnoux, Family houses by the sea
-Global architecture houses –sarjan osa 22
Ensimmäisessä talot ovat vain Itämeren alueelta ja viimeisessä suurin osa taloista on Yhdysvalloissa tai Japanissa. Suomenkielinen kirja on monien kirjastojen kokoelmissa, esim. Haapavedellä. Viimeinen kirja on muutaman suomalaisen yliopiston kirjaston kokoelmissa, mutta Darnouxin kirjaa ei ainakaan suomalaisista kirjastoista löydy.
Laki yksityisyyden suojasta televistinnässä ja teletoiminnan tietoturvasta tuli voimaan 1.7.1999. Tietosuojavaltuutetun toimiston mukaan perusoikeutena luottamuksellisen viestinnän suojaan liittyy viestinnän sisällön suoja ja viestinnän tunnistetietojen suoja. Laki koskee perinteisten telepalvelujen ohella sähköpostia ja televiestintää Internetin välityksellä.
http://www.tietosuoja.fi/2001.htm
Kirjastot eivät siis Suomen lainsaadännön nojalla saa seurata nettikäyttäjän keskustelua. Lisäksi kiireisessä kirjastomaailmassa virkailijat eivät ehdi seurata asiakkaiden keskusteluja.
Helsingin kaupunginkirjasto järjestää monenlaisia tietotekniikkaan liittyviä kursseja ja opastuksia. Ne ovat kuitenkin pääosin tietokoneen käytön alkeista lähteviä. Tietoa syksyn kursseista löydät täältä:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/asiakasopastukset/
Helsingin työväenopistossa voi harjoitella mm. tietotekniikan ajokorttitutkintoa varten. Harjoitella voi myös ohjaajan opastuksella. Opiskelupaikat ja -ajat löytyvät täältä:
http://www.hel.fi/wps/portal/Tyovaenopisto/Artikkeli?WCM_GLOBAL_CONTEXT…
KuMuKi tarkoittaa kuvaa, musiikkia ja kirjoja yhdistävää vinkkausta.
Video KuMuKi-vinkkauksesta http://www.kirjastokaista.fi/video/9557/kumuki-vinkkaus%20p%C3%A4hkin%C…
Sellon kirjastosta löytyy Helsingin Sanomat mikrofilmillä ajalta 24.9.1904 - 31.12.2010. Turun Sanomia voi käydä lukemassa Kansalliskirjastossa tai tilata kaukopalvelun kautta Selloon luettavaksi.
http://kansalliskirjasto.fi/
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Helsingissä sijaitseva Kansallisarkisto toimii valtakunnallisena keskusarkistona http://www.narc.fi/ka.html Käyntiosoite: Rauhankatu 17 00170 Helsinki Puh. (09) 228521 Fax (09) 176302 kansallisarkisto@narc.fi
Kansallisarkistossa on noin 170 000 erikseen luetteloitua karttaa ja piirustusta, joista vanhimmat ovat 1600-luvun puolivälistä. Tiedustelemasi Ypäjän pitäjän kartta löytyy siis Kansallisarkistosta.
Jos asut muualla Suomessa kuin pääkaupunkiseudulla, paikallisella maanmittaushallituksella saattaa olla mikrofilmattuja karttoja, tosin suurin osa näistäkin kartoista on siirretty Kansallisarkistoon.
Hei!
Göran Schildtin teksti kirjasta Lainasiivin (1995, Otava):
Matkamme viimeiseksi pysähdyspaikaksi tuli Capri, jonne lähdimme ystäväni Ulla Biaudet´n kutsusta, tai Ulla Bjernen kuten hänen kirjailijanimensä kuuluu. Hän oli minun vanhempieni ikätovereita ja ystäviä, mutta myös ensimmäinen aikuinen joka kohteli minua kasvuiässäni vertaisenaan seurustelukumppanina. Koska hänen taustanaan olivat ne kansainväliset taiteilija- ja boheemipiirit, jotka nostivat Pariisin ennen ensimmäistä maailmansotaa kulttuurielämän kärkeen, hän oli paitsi hyvin kiinnostava myös tavattoman epäsovinnainen, raikas ja vitaalinen persoonallisuus. Nuori riikinruotsalainen Ulla oli 1920-luvulla ollut samanikäisen Evert Tauben rakastajatar ja ailahtelevan Nils von...
Finna.fi-tiedonhakupalvelusta ei löytynyt elämäkertoja eikä muita teoksia tai varsinaisia tutkimuksia kyseisestä henkilöstä. Niko Oksanen on kyllä itse julkaissut tai ollut mukana kirjoittamassa ja julkaisemassa useita teoksia.
Wikipedian artikkelista löytyy viittaukset teoksiin Iisalmelaisia kirjailijoita ja Pohjoissavolaisen kaunokirjallisuuden bibliografia. Ensimmäinen lienee matrikkeli, jonka koko nimi on Heikki, Helvi ja Juhani : Iisalmen kotiseutukirjailijat kahden vuosisadan ajalta. Jälkimmäinen taas näyttäisi olevan Aapeli ja muita tuttavia : pohjoissavolaisen kaunokirjallisuuden bibliografia.
Lähteitä:
Finna.fi. Aapeli ja muita tuttavia : pohjoissavolaisen kaunokirjallisuuden bibliografia. https://www....
Kesä on lauluntekijöidemme aiheena ollut hyvin suosittu ja kesäaiheisia kappaleita on runsaasti. Vastaajamme eivät vastausta tähän visailukysymykseen keksineet. Olisikohan lukijoillamme ehdotuksia? Voitte kommentoida.
Kirjasampo.fi -sivuston Sivupiiri-osiosta löytyy lasten- ja nuortenkirjallisuuden sisältöjä. Sieltä löytyy mm. erilaisia kirjahyllyjä, joihin on listattu vinkkejä esimerkiksi luokka-asteittain tai aihealueittain. Kannattaa tutustua myös oman kirjaston verkkokirjaston Vinkit-välilehteen, jos sieltä löytyisi kiinnostavia kirjoja.Itse vinkkaisin tässä kohtaa Kristina Ohlssonin Lasilapset-trilogiaa, johon kuuluu kirjat Lasilapset, Hopeapoika ja Kivienkelit. Kirjat ovat jännittäviä ja liikkuvat hieman maagisuuden rajoilla, mutta eivät ole fantasiaa. Tuula Kallioniemeltä vinkkaan ohuita mutta sitäkin jännittävämpiä kirjoja Pako ja Villi Viikko. Myös Salla Simukka, Eva Frantz ja Mikko With saavat suositukseni. Jorn Lier Horstin CLUE-...
Hei,J. R. R. Tolkienin koko tuotanto, Ursula K. Le Guin Maameren tarinat ja Patrick Rothfussin Kuninkaansurmaajan kronikka- sarja voisivat olla sellaisia, jotka menevät tähän kategoriaan.
Anni Swanin satuja ovat kuvittaneet myös Kerttu Böök (Satuja osa 6 1923), A. Einola (Ilmarin matka kuuhun 1924, Unto Kaipainen (Kotavuoren satuja ja tarinoita 1957), N.O. Mether-Borgström (Jussi-poika Tonttulassa 1947), Maja Sidorow (Ihmeaapinen), Helga Sjöstedt (Kettu Repolainen, Jänis Vemmelsäären ja Kettu Repolaisen seikkailuja), Auvo Taivalvuo (Kesätarina Joulu-ukosta 1982, Vuorenkuninkaan poika 1982). Tarkemmat tiedot yllä mainituista teoksista löydät Fennicasta, Suomen kansallisbibliografiasta osoitteessa https://kansalliskirjasto.finna.fi/Content/fennica. Hyödyllinen bibliografia vanhemmasta lastenkirjojen kuvituksesta on myös Maria Laukan toimittama kirja Satujen saari - suomalaista lastenkirjataidetta 1847-1960.
Englanniksi kirjoittavalta Xiaolong Qiulta (s. 1953) on tähän mennessä suomennettu viisi dekkaria:
Punaisen sankarittaren kuolema (2005)
Punaisen merkin tanssija (2006)
Musta sydän (2007)
Kahden kaupungin tarina (2008)
Punapukuiset naiset (2009)
Kyllä, kysymyksessä siteeratut säkeet ovat Jorge Luis Borgesin tekstiä, kuusi viimeistä säettä runosta Rikoskumppani (El cómplice). Suomeksi runo löytyy Pentti Saaritsan kääntämästä Borgesin runojen valikoimasta Peilin edessä ja takana : runoja vuosilta 1923-1985 (WSOY, 1998).
Kyse on ilmeisesti Tuntemattoman sotilaan henkilöistä.
Hietanen kaatui kesällä 1944.
Koskela kaatui kesällä 1944.
Lahtinen kaatui keväällä 1942.
Lehto ampui itsensä syksyllä 1941.
Riitaoja kaatui syksyllä 1941.
Korsumäki kaatui syksyllä 1941.
Alokas Hauhia kaatui asemasotavaiheessa.
Täydennysmies Asumaniemi kaatui kesällä 1944.
Viirilä ammuttiin kesällä 1944.
Mäkilä kaatui kesällä 1944.
Täydennysmies Korpela kaatui kesällä 1944
Edustajan koko nimi oli Åkerblom, Kristian Vilhelm. Hän kuului Ruotsalaisen kansanpuolueen eduskuntaryhmään. Eduskunnassa hän oli Vaasan l. et. vaalipiiri 1917 -1917, 1919 -1929, 1930 -1932. Tarkempia tietoja hänestä löytyy edustajamatrikkelista, joka löytyy osoitteesta http://www.eduskunta.fi .
