Osakkaan ja taloyhtiön välisestä vastuunjaosta säädetään asunto-osakeyhtiölaissa. Lain pohjalta on laadittu taloyhtiön vastuunjakotaulukoita, joissa on täsmennetty ja konkretisoitu vastuukysymyksiä. Vastuunjakotaulukossa (2014) todetaan, että ulkoilmaa vasten oleva tuuletusluukun säleikkö kuuluu taloyhtiölle, mutta säleikön sisäpuolinen hyttysverkko taas osakkaalle.
On mahdollista, että taloyhtiössä on päätetty poiketa ja asunto-osakeyhtiölain mukaisesta vastuunjaosta. Vastuunsiirtopäätös voidaan tehdä yhtiökokouksessa, mutta se ei suoraan koske niitä osakkeenomistajia, jotka eivät ole olleet päätöstä tekemässä. Siis uusia asukkaita.
Taloyhtiöiden osakkaita ja asukkaita neuvovat ainakin seuraavat tahot:...
Lars Huldenin tuno "Tiepalvelu" on ollut vuoden 1986 Radion jouluruno. Runo on aika pitkä ja olen saanut sen ystävältäni, joka kirjoitti sen puhtaaksi nauhoittamastaan radio-ohjelmasta .
Kaartisten sukuseuran verkkosivulla kerrotaan seuraavaa:Kaartisten nimi on kirjattu 1500-luvulla Kardin Savon vanhimmissa asiakirjoissa 1540-luvulta, myöhemmin sekä Kardin, Kaardin että Gardin. 1700-luvulla nimen muotona oli myös Cardi. 1800-luvulla nimi sai muodon Kaardinen ja 1900-luvun vaihteeseen tultaessa Kaartinen.Muinaisessa germaanisessa henkilönnimistössä on Gard- ~ Gart-alkuisia yhdysnimiä, joista on mainittu lyhentymämuotoina mm. Gardt, Garde , Garth , Garthe , friisiläiset Gard ja Gart sekä muinaistanskalainen Garth . Suomen Kaartinen on mahdollista yhdistää näihin. Näiden kielten perusteella nimi viittaa suomen kaarti-sanaan.kaarti (asiak. 1700 gardi, Lönnr 1874 gardi, karti, kaarti), murt. kaartti ’eräs sotaväen (valio)...
Valitettavasti en saanut runoa selville. Löysin kyllä muita hääparille osoitettuja runoja. Esim. https://www.selmastories.se/artikel/dikter-om-karlek-for-brollop/ ja https://www.brollopsdagar.se/dikter/
Kysymäsi kappale on tosiaankin englanniksi nimeltään Annie' s song ja sen tekijä on nyt jo edesmennyt John Denver. Taas aurinko nousee on laulun suomenkielinen nimi ja sanat siihen ovat Juha Tapanisen käsialaa. Suomeksi sen on levyttänyt Ressu Redford, joka on nimennyt myös levynsä samaisen kipaleen mukaan. Ressun Taas aurinko nousee-levyä löytyy niin kasetti-, cd- kuin nuottiversionakin.
Novellit ovat Bo Carpelanin teoksessa Muistan, uneksin. Kirjaa on saatavilla useissa pääkaupunkiseudun kirjastoissa, saatavuustiedot osoiteessa http://www.helmet.fi
Olisiko kyseessä Anthony Brownen tekemä kuvakirja Tunneli? Kirjassa on sisarukset, jotka riitelevät paljon. Poika haluaa mennä tyttöä pelottavaan tunneliin ja tytön on voitettava pelkonsa ja mentävä perässä. Tyttö löytää lopulta patsaaksi jähmettyneen veljensä. Jyväskylän pääkirjastossa kirja on varastossa, mutta kirjan voi pyytää lainaan lastenosaston tiskistä tai siitä voi tehdä verkkokirjastossa varauksen.
Runo Wäinämöisen kantele julkaistiin ensimmäisen kerran Kaarlo Kramsun runojen kokoelmassa Runoelmia 1. vuonna 1878. Tuolloin mainitsemanne toistuva säe kuuluu ”Ei sittemmin oo kumminkaan / tuo kannel soinut koskonkaan.”
Voitte lukea koko runon Kansalliskirjaston digitoimasta teoksesta Runoelmia 1:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1907077?page=9
Wäinämöisen kantele sisältyy myös vuonna 1887 julkaistuun kokoelmaan Kaarlo Kramsun runoelmia. Tuolloin runoilija on muuttanut kyseisen kohdan muotoon ”Ei sittemmin oo kuitenkaan / tuo kannel soinut milloinkaan.”
Voitte lukea koko runon esimerkiksi Kaarlo Kramsun runoelmia -teoksen digitoidusta laitoksesta.
https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1907108?page=38...
Kappale on julkaistu alun perin Oiva Lampisen albumilla Potretti. Levy on myös Kansalliskirjastossa. Kappale on julkaistu kokoelmilla Kesähitit ja Lavojen suosikit. Potretti ja Kesähitit ovat ilmestyneet LP-levyinä, Lavojen suosikit c-kasettina. Cd-levynä tai striimipalveluista kappaletta ei löydy.Sanoja kappaleeseen ei valitettavasti löytynyt.
Lehteä ei ikävä kyllä ole saatavissa Suomen kirjastoista. Kansalliskirjastosta kertoivat digitoiduista lehdistä:Kokoelmissamme on valitettavasti ainoastaan 1930 lehti. Kyseinen numero löytyy digitoitunaLisäksi islantilainen palvelu, josta löytyy lehden vuosikertoja laajasti.Mikäli lehden haluaa tilata itselleen, voi ottaa yhteyttä Akateemiseen kirjakauppaan, helsinki(at)akateeminen.com
Kattava Helle Kannila -sivusto löytyy verkosta osoitteesta http://www.kaapeli.fi/~fla/kannila/ .
Tiiviin selostuksen löydät myös Ylen Suuret suomalaiset -sivulta osoitteesta
http://www.yle.fi/suuretsuomalaiset/100_suurinta/index.php?top100_id=80…
Kannattaa myös kokeilla hakua HelMet -kirjastojen aineistotietokannasta, jos haluat muutakin kuin verkkomateriaalia. Laita HelMet-haussa (www.helmet.fi) kohtaan sanahaku "helle kannila" ja aineistotyypiksi kirjat niin näet, mitä pääkaupunkiseudun kirjastoissa on saatavana.
Jos menet opetushallituksen ylläpitämille uutis- ja tietopalvelusivuille http://www.edu.fi/ ja etenet siitä koulutusjärjestelmän kautta peruskouluun, pääset peruskoulun opetussuunnitelma -kohtaan, jossa todetaan, että "Viimeisimmät opetussuunnitelman perusteet opetushallitus on laatinut vuonna 1994. Paikalliset opetusviranomaiset ja koulut laativat opetussuunnitelmansa näiden perusteiden mukaisesti." Peruskoulun opetussuunnitelman perusteet on saatavilla myös yleisissä kirjastoissa, joten kysy julkaisua lähikirjastostasi.
Molemmat kirjat ovat aivan uusia, eikä niitä ole ilmestynyt HelMet-verkkokirjastoon vielä yhtään kappaletta. Siksi niitä ei pysty vielä varaamaankaan. HelMet-kirjastojen hankintajärjestelmästä näen, että kirja on aivan vastikään saapunut tukkutoimittajalta, mutta kirjat täytyy vielä käsitellä lainauskuntoon ja viedä rekisteriin ennen kuin niitä voidaan antaa lainattaviksi. Varmasti kirjat ovat tulossa aivan piakkoin lainattaviksi. Kannattaa seurata HelMet-verkkokirjastoa. Kun ensimmäinen kappale kirjaa ilmestyy sinne, varauksen pystyy jo tekemään.
Voisiko kyseessä olla Veera Lahtisen teos "Ja tästä ei sitten puhuta"? Kirja on julkaistu vuonna 2001 ja sen kustantaja Like kuvailee kirjaa sanalla tosikertomus.
Linkki maailman runouteen -tietokannasta, johon on listattu käännösrunojen tietoja, ei löytynyt tätä kyseistä Nils Ferlinin runoa, vaikka monia muita hänen runojaan sieltä löytyikin: http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/AdvancedSearch.a…
Nils Ferliniltä on suomennettu seuraavat kokoelmat: 'Lauluja elämälle' (Tukholma : Finn-Kirja, 1980), Riemunkirjavin lyhdyin ; 'Keisarin papukaija ; Oravanpyörästäni' (Tornio: Leo Saukkoriipi, 1991) ja 'Surkimuksen lauluja ; Outolainen ; Lasit' (Tornio: L. Saukkoriipi: 1990)
Teoksesta 'Lauluja elämälle' löytyy runo "Kevätriimit" joka voisi ehkä olla etsimäsi? Kannattaa varmasti ainakin tarkistaa kyseinen kirja ja runo! Teos löytyy Pasilan kirjaston kirjavarastosta.
Helsingissä VHS-tallenteen digitointi on mahdollista Pasilan kirjastossa, Myllypuron mediakirjastossa ja Kaupunkiverstaalla (entinen Kohtaamispaikka Lasipalatsi).
Digitointia varten pitää varata tietokone. Voitte varata koneen puhelimitse. Kirjastojen yhteystiedot löytyvät HelMet-palvelusivuston oikeasta laidasta kohdasta "Löydä kirjastosi".
Palvelu on maksutonta ja kirjaston henkilökunta opastaa tarvittaessa laitteen käytössä.
http://www.helmet.fi/fi-FI
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Tyoskentele_ja_viihdy/…
Ainakin Anna-Maija Lämsän kirjassa Palvelujen markkinointi esimiestyön haasteena on sisältönä asiasanoituksen mukaan myös palvelujen laadun kehityksestä. Tätä en voi heti tarkastaa, koska omat kappaleemme ovat lainassa. Ja eiköhän Raija Komppulan kirja Matkailuyrityksen tuotekehitys yllä sekin historialliseen perspektiiviin nimensä ja asiasanoituksensakin perusteella? Edelleen Markku Metsämäen teoksessa Verkkopalvelun suunnittelu,Edita, 2000 käsitellään verkkopalveluiden historiaa. Useiden yritysten kotisivuilla on myös linkki yrityksen historiaan, myös palveluiden kehittymiseen, jos historiallinen ja kehitystä valottava näkökulma saa olla subjektiivinen. Yritysten kotisivuja löytää esim. Helsingin kauppakorkeakoulun kotisivuilta http://...
Kannattaa käyttää esim. Linda-tietokantaa, joka on Suomen yliopistojen ja korkeakoulujen yhteistietokanta. Tietokantaa voit käyttää (tai pyytää virkailijoita käyttämään) vain kirjastossa.
Koska aineistoa on aihepiiristä kohtuullisen paljon tarjolla, kannattanee käyttää yhdistelmähakua ja kohdistaa haku asiasanoihin (jotka kuvailevat kirjan sisältöä). Hakusanat voivat olla "opettajat" ja "arvot".
Tulosten joukossa ovat mm.:
Marttinen, Pauliina: Arvojen ja etiikan pyörteissä : erityisopettajan arvot ja etiikka (opinnäyte, Lapin yliopisto, 2004)
Korhonen, Tuomas: Opettajat ja perheen murros : sukupuolen, iän, työkokemuksen ja työpaikkakunnan yhteys opettajien perhearvoihin (opinnäyte, Turun yliopisto, 2004)
Tenkula, Jukka: Erilaisena...
