Hei!
Delfiineistä ei löydy mitään kattavaa yleisteosta.
Tampereen kaupunginkirjastossa on seuraava teos:
Meret: delfiinit ryhävalas, hait...jne. luokassa 58.9
Tietoa joutuu siis kokoamaan useasta eri lähteestä, kirjoista,
lehdistä ja internetistä. Oletko kokeillut etsiä netistä
esim. sanahakupalvelujen avulla (Ihmemaa, Evreka, Alta Vista).
Makupalat-hakemistosta osoitteessa
http://www.htk.fi/kirjasto/cool2.htm kun lähtee etenemään kohdasta
eläimet -> nisäkkäät näkyi löytyvän linkkejä delfiineihin.
Tampereen kaupunginkirjastosta löytyy cd-levy nimeltään
The Underwater world of dolphins and whales.
Tähän kysymykseen on vastattu aikaisemmin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa:
http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=d937be45-01a…
Pirjo Mikkosen "Otti oikean sukunimen" : vuosina 1850 -1921 otettujen sukunimien taustat -kirjasta löytyy useita esimerkkejä siitä miksi sukunimi Aalto tai Aaltonen on otettu. "Ammattikalastajalle merellinen nimi" (1921) "Samannimiset savottakaverit päättivät ottaa eri nimet Aalto ja Laine, joita pidettiin harvinaisina" (1907)
Materiaalia tuntuisi löytyvän melko runsaasti. Paras paikka lienee Helsingin Kauppakorkeakoulun kirjasto eli Helecon-tietokeskus. Tieteellisten kirjastojen yhteisestä tietokannasta eli Lindasta löytyy mm. seuraavanlaisia Kauppakorkeakoulun kirjastoon hankittuja kirjoja: Anton, Jon: Customer Relationship Management : Making Hard Decisions with soft Numbers, 1996; Customer relationship management: A Strategic Imperative in the World of E-Business (toim. Stanley A. Brown), 2000; Petersen, Glen S.: Customer Relationship Management Systems : ROI and Results Measurement, 1998.
Helecon-tietokeskuksessa on mahdollista hakea tietoa erilaisista tietokannoista, joihin ei pääse "ulkopuolelta". Kannattaa varmaankin käydä paikan päällä kysymässä ja...
Helmet-kirjastojen kokoelmiessa on islanniksi käännettyä suomalaista runoutta vain muutama nide. Edith Södergranin Landet som icke är -teos on luettavissa islanniksi (Landiđ sem ekki er til, 1992) samoin Hannu Mäkelän runouden valikoima Árin sýna enga miskunn (1993).
Claes Anderssonin runoutta ei ole käännetty islanniksi. Märta Tikkaselta on käännetty islanniksi Århundradets kärlekssaga, mutta islanninnosta (Ástarsaga aldarinnar, 1981) ei ole lainattavissa Helmet-kirjastoissa. Kirja kuuluu Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kokoelmiin. SKS:n kirjastosta löytyy myös Bo Carpelanin, Lars Huldenin runoutta islanniksi. Teoksessa Veraldir (1993) on Solveig von Schoulzin, Gösta Ågernin ja Sirkka Turkan runojen...
Hei,
maakaasulla tuotetaan lämpöä ja sähköä, sekä yksityisiin koteihin että etenkin teollisuuden tarpeisiin.
Biokaasua voidaan käyttää autojen polttoaineena.
https://yle.fi/uutiset/3-11138528
”Keski-Euroopassa ja myös Virossa maakaasulla lämmitetään yleisesti koteja ja käyttövettä. Kaasuverkot ovat siellä kattavat. Meillä maakaasuverkko ulottuu vain Kaakkois- ja Etelä-Suomeen sekä Tampereen seudulle. Kaasuliesillä ruokansa paistaa alle 20 000 kotitaloutta lähinnä Helsingissä. Valtaosan putkikaasusta hotkivat noin 40 isoa teollisuusasiakasta. Maakaasua poltetaan lämmön tuottamiseksi erityisesti kemianteollisuudessa ja metsäteollisuudessa. Lisäksi maakaasulla tuotetaan sähköä ja lämpöä erityisesti Etelä-Suomen kotien...
Digipianon voi varata laittamalla sähköpostia osoitteeseen kirjasto@seinajoki.fi, soittamalla numeroon 06 416 2428 tai käymällä pääkirjaston alakerrassa musiikkiosastolla. Soittoajan pituutta ei ole rajattu, mutta pianolle voi tehdä yhden varauksen kerrallaan eli kun edellinen aika on käytetty niin sitten voi varata seuraavan. Varaukset arkena lounasaikaan onnistuvat kyllä.
Painettua suomenkielistä laitosta en tästä Shaw'n näytelmästä löytänyt, mutta sitä on kyllä esitetty Suomessa, joten kyllä se suomennettu on. Ensimmäisen kerran se nähtiin meillä Kansan näyttämöllä maaliskuussa 1928 nimellä Lääkäri pulassa. Samaa suomenkielistä nimeä näytelmästä käytetään myös Ruth Adamin kirjassa Mitä Shaw todella sanoi (WSOY, 1968).
Puhuessaan "raapaisusta unohduksen kasvoihin" Faulkner tarkoitti kirjailijan työtä. Kirjailija haluaa jättää itsestään/elämästään merkin jälkipolville.
"Really the writer doesn't want success. . . . He knows he has a short span of life, that the day will come when he must pass through the wall of oblivion, and he wants to leave a scratch on that wall — Kilroy was here — that someone a hundred, or a thousand years later will see." (William Faulkner)
Kirjailija ei oikeastaan halua menestystä. Hän tietää, että hänen elinaikansa on lyhyt, ja että aika, jolloin hänen täytyy kulkea "unohduksen seinän" läpi, tulee pian. Kirjailija haluaa "raapaista" tätä seinää ja jättää siihen itsestään merkin, jotta joku satojen tai tuhansienkin vuosien...
Näin uusien muotivaatteiden kaavoja ei ole vielä kirjoissa ja yleensäkin kokoelmamme kirjoista löytyy lähinnä historiallisia ja eri aikakausien vaatekaavoja. Kokoelmiimme onkin hankittu erilaisia muotilehtiä, joista osaa voi lukea kirjastoissa
(ja kopioida kaavoja) ja osa on lainattavia.
Lista lehdistä ja osastot, joille niitä on hankittu, löytyy osoitteesta http://www.tampere.fi/kirjasto/leaih.htm#65
Turun kaupunginkirjaston kokoelmista ei löydy Josef Manuelia käsittelevää kirjaa. Artikkelitietoja keramiikkataiteilija Josef Manueliin löytyy mm. seuraavista lähteistä: aikakauslehti Muoto (1994, 3; s. 42-43), TS Extra (11.2.1995, s. 6-7).
Lisäksi Turun Sanomien verkkolehdessä on kolme viittausta Josef Manueliin http://arkisto.turunsanomat.fi/?ts=3,0:0:0:0,0:0:0:0:0,0,1:0:0:0:0:0:
Yhdessä artikkelissa mainitaan Josefin Manuelin toiminnasta graafikkona http://www.turunsanomat.fi/kulttuuri/?ts=1,3:1005:0:0,4:5:0:1:2002-12-1…:
Esim. seuraavista teoksista saattaisi olla hyötyä:
Kiiskinen, Kyösti: Rautahevon kyydissä - junamatka Matin ja Liisan päivistä Pendolinoon (Gummerus, 1996)
Silvasti, Eero: Väylät ja valta - liikenteen historiaa, historian liikettä (Atena, 2001)
Tuhat vuotta tiellä, kaksisataa vuotta tielaitosta, osat 1 (tiet, liikenne ja yhteiskunta ennen vuotta 1860) ja 2 (1860-1945) (Tielaitos, 1999)
Tie yhdistää (Tiemuseotoimikunta, 1986)
Vakkilainen, Matti: Vanhoilla valtateillä - kruununteiden ja kansanpolkujen vuosisataisia vaiheita (Scan-Auto, 1982)
Kirja löytyy Lahden kaupunginkirjastosta sekä lainakappaleena että kotiseutukokoelmasta:
http://www.lastukirjastot.fi/lahti/teos.asp?teosid=D87C647B%2D21B5%2D00…
Voit tehdä Plussassa haun yhdistämällä asiasanat: ruokaohjeet ja Afrikka. Suurin osa tuloksista on englanninkielisiä. Näytät haluavan suomenkielisiä, joten tässä pari niistä:
Ruokamatka Afrikkaan (2000), Flink: Eksoottisia herkkuja (1998) ja Pesonen: Inkiväärihai ja merirosvoaarre - eksoottisia ruokia suomalaisittain (1994).
Saatavuustietoja voit katsoa Plussasta osoitteessa:
http://www.libplussa.fi/
Vanhassa perukirjassa oleva sana "bördig" voisi olla myös lakitekstiä. Tällöin adjektiivin kantamuoto olisi "börda", ks. SAOB;in verkkoversion etymologinen haku osoitteessa http://g3.spraakdata.gu.se/saob/
Lyhyen tekstinäytteen perusteella ei tietenkään varmasti voi sanoa etteikö "bördig" yhtä hyvin voisi tarkoittaa kahden kantavaa venettä tai etteikö kyseessä olisi veneen rakennustekninen kuvaus. Asiaa kannatta kysellä esim. Ruotsin Sjöhistoriska museetista, osoitteesta www.sjohistoriska.se, tai ruotsinkielisiltä murreasiantuntijoilta Kotimaisten kielten
tutkimuskeskuksesta, osoitteesta www.kotus.fi.
Tässä vielä kollegan lisäys aiheeseen:
Sanakirjoissa selitetään substantiivia -börding. i sammansättningar som tvåbörding, trebörding m.fl...
Yleensä tuommoisessa tapauksessa syynä on tilapäinen häiriö esim. verkkoyhteyksissä. Toisinaan myös HelMet-palvelu takkuaa, valitettavasti. Toivottavasti olet jo päässyt kirjautumaan helmetiin!
Todella hyvällä onnella lehden voisi saada Huuto.netistä tai antikvariaatista https://www.antikvariaatti.net/
Pasilan kirjastossa mikrofilmatuista lehdistä voi ottaa kopioita, joiden hinta on 0,50 €/kpl ja koko A3. Lukulaitteen voi varata Varaamosta https://varaamo.hel.fi/
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Jutt…
Kannattaa ottaa henkilöllisyystodistus mukaan ja tulla johonkin Helmet-kirjastoon. Päivitämme henkilötiedot ja selvitämme, miksi kortti ei toimi. Jos korttia ei ole moneen vuoteen käytetä, asiakastiedot putoavat Helmet-asiakastiedoista pois. Silloin tehdään uusi kortti.
Kirjastosta voi ostaa kokoelmasta poistettuja kirjoja ja lehtiä. Turun pääkirjastossa myytävät poistokirjat löytyvät kärryistä eri osastoilta, lisäksi vanhan kirjastotalon sisäänkäynnin lähellä on asiakkaiden tuomien ilmaisten kirjojen kierrätyskärry. Kannattaa myös panna mieleen poistokirjamarkkinat 17.8., silloin tarjolla on erityisen paljon hyväkuntoisia poistokirjoja.
Asiasta voisi kysyä Kotimaisten kielten keskuksen nimineuvonnasta. Linkki sivulle.Kysyä voi myös puhelimella: Nimineuvonnan puhelin 0295 333 203 (torstaisin klo 10–12)Wikipedia väittää Nimen Jurmo on arveltu tulevan suomenkielisestä nimestä Juurimaa. Jurmon varhainen maininta löytyy 1200-luvulta peräisin olevasta tanskalaisesta itineraariosta, jossa kuvataan purjehdusreittiä Tanskasta Rääveliin eli Tallinnaan. Linkki Wikipediaan.
Juustojen valmistustaito on ikivanha. Niiden valmistus alkaa aina siitä, että maidon sisältämä juustomassa erotetaan herasta. Tätä prosessia kutsutaan maidon juoksuttamiseksi. Perinteisesti prosessissa käytetty entsyymi eli juoksutin on erotettu teurastettujen vasikoiden mahasta. 1960-luvulta lähtien eläinperäisen juoksuttimen rinnalle ovatkin tulleet mikrobiologiset tai mikrobeilla tuotetut juoksutteet. Mikrobiologisten juoksuttimien valmistamiseen käytetään pääasiallisesti sieniä, jotka tuottavat luonnostaan juustonjuoksuttimeksi soveltuvia proteolyyttisiä eli proteiineja pilkkovia entsyymejä. Mikrobiologisena juoksuttimena käytetään etenkin Rhizomucor miehei -sienen tuottamia entsyymejä. Valitettavasti en löytänyt yhtä tiettyä henkilöä...
