Etsimäsi kaltaista kirjallisuutta löytyy paljonkin, erilaisia onnettomuuksista ja luonnonkatastrofeista selviytyneiden kokemuksia, vuorikiipeilijöiden ja naparetkeilijöiden ynnä muiden äärioloihin joutuneiden tarinoita. Enemmän kyseistä lajityyppiä löytyy englanniksi kuin suomeksi ja suurin osa on toki aikuisille suunnattua. Mutta lapsesta toki riippuu (ja myös kirjasta) millaista jaksaa lukea tai kuunnella ja mikä on sitten liian jännää. Mutta laitan tähän muutamia kollegoiden kanssa mietittyjä suomenkielisiä vinkkejä mahdollisesti sopivista teoksista ja voithan itse vaikka vielä selailla hieman kirjoja ennen kuin tarjoat 10-vuotiaalle, että ovatko liian jänniä vai juuri sopivia hänelle!
Pia Strömstad & Trond Bredesen: 10...
Kysy kirjastonhoitajalta -arkistosta löytyy useita kysymyksiä ja vastauksia koskien Anna-Leena Härköstä. Kirjoita hakukenttään hakusanaksi Anna-Leena Härkönen. http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx
Hänen kahdesta avioliitostaan löydät tietoa kirjoittamalla hakukenttään Anna-Leena Härkönen aviomiehet.
Mainitsemiesi kirjojen lisäksi tietoa Anna-Leena Härkösestä löytyy mm. seuraavista teoksista Kotimaisia nykykertojia 1-2 (2003 sekä Tulusto, Esko: Elämää Suomessa: henkilögalleria (1990).
Kirjastojen kirjallisuusverkkopalvelusta, Kirjasammosta, löytyy myös tietoa kirjailijasta: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253AHarkonen_AnnaLeena
Uusimmat lehtiartikkelit Härkösestä ovat Anna-lehdessä (2008, nro 1, sivut 22-26) sekä...
Tässä mahdollisia kirjoja ja kirjailijoita, joista voisit aloittaa:
Kotimaisia omaaneja:
Paasilinna, Arto : Jäniksen vuosi, Onnellinen mies, Sotahevonen ... Kirjoja, jotka käsittelevät elämän perusasioita hirtehishuumorin avulla.
Sariola, Mauri : Laukausten hinta ja muut Olavi Susikoski -sarjan jännitysromaanit. Perinteisiä, selkeäjuonisia rikosromaaneja, joissa on mehevät henkilöhahamot.
Waltari, Mika : Komisario Palmun erehdys, Kuka murhasi rouva Skrofin ja Tähdet kertovat komisario Palmu (elokuvinakin tunnettuja Helsinki-dekkareita)
Ulkomaisia romaaneja:
Hemingway, Ernest : Jäähyväiset aseille (ensimmäinen maailmansota), Afrikan vihreät kunnaat (safarit, metsästys)
Karon, Jan : Pappila keskellä elämää -sarja. Kirjasarja, joka kertoo...
Oletteko kyselleet muusikoiden keskustelupalstalta?
Palsta vaatii rekisteröitymisen, ja siellä on aiheena myös tanssimusiikki.
https://muusikoiden.net/keskustelu/conferences.php
Eino Jokinen kertoo mirkki-sanan merkityksestä kirjansa alkusanoissa (s. 5). Jokisen mukaan vanhemmat saamelaiset eivät vielä 30-40 -luvulla osanneet kunnolla sanoa y-äännettä, vaan siitä tuli i-äänne. Koska sudet tappoivat silloin satojakin poroja joka vuosi, niin susia yritettiin tappaa mm. myrkyllä. Tällä tavalla susia ei kuitenkaan saatu tapettua kovin hyvin, vaan ampuminen oli parempi keino. Poromies Sammeli Laiti sanoi siksi näin: "Ei susille mirkki auta, pissi niille vain auttaa."
Väestörekisterikeskuksen Sukunimihaulla ei Suomesta löydy yhtään Mirkki-nimistä.
Kysymys vaatii lääketieteellistä asiantuntemusta. Suomessa kaikki elinsiirrot on keskitetty Helsingin yliopistolliseen keskussairaalaan. Asiassa onkin syytä olla yhteydessä elinsiirtotoimistoon.
https://www.hus.fi/hoidot-ja-tutkimukset/elinsiirrot
https://www.hus.fi/potilaalle/sairaalat-ja-toimipisteet/meilahden-tornisairaala/elinsiirtotoimisto
Kuvasta on hieman vaikea erottaa lajia, koska kokoa ei näe. Otus saattaisi olla jonkinlainen viljakärsäkäs.
Anticimeksin sivustolta löytyy kuva ja torjuntaohjeet. https://www.anticimex.fi/jyvakarsakas
Kannattaa kuitenkin kysäistä vielä joltain asiantuntijalta esim. Biotus.fi tai Ötökkätieto.fi
Ilmeisesti kyse on Eeva Kilven runosta Huutakaa naiset kokoelmasta Kiitos eilisestä (1996) . Runon keskivaiheilla on rivit "Äidit huutakaa. / Kehtolaulujen asemesta huutakaa. "
Runo sisältyy myös teokseen Eeva Kilpi: Perhonen ylittää tien : kootut runot 1972 - 2000 (2000, s. 442).
Helmet-haulla voit tarkistaa teosten saatavuuden Helmet-kirjastoissa.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Muoti 70-luvulla oli hyvin samansuuntaista kuin nyt.
Tytöillä minihameet, kireät puserot.Mokkaturkit kuuluivat myös kuvaan.Itselläni oli midi-pituinen
valkea turkki sekä ns.Zhivago-turkki.Pojilla paljon samettihousuja,leveitä solmioita ja leveäkauluksisia
takkeja. Oli myös siis tuo midi-pituus; polvesta noin 15-20 cm alaspäin.Vyöt olivat osana asua.
Pukuhistorian kirjoja löytyy myös 70-luvun muodista.Kysypä lähimmästä kirjastostasi.
Google-haku antaa mahdollisuuden kielivalintaan.
-klikkaa kieliluettelosta esim. venäjä ja voit surffailla ja katsoa tietoa valitsemallasi kielellä:
http://www.google.fi/language_tools?hl=fi
Hyvää kevättä!
Nykyisin Tiitisiä on runsaimmin Keski-Suomessa ja Keski-Savossa sekä toisaalta Kymenlaaksossa. On mahdollista, että kaikki Tiitiset juontuisivat Vesannon Juurikkamäellä 1570-luvulla asuneeta Pentti Matinpoika Tiitisestä eli Lapveteläisestä. - Nimen taustalla voisi olla alasaksalainen Diet-pesey (esim. Tide, Tideke, Titke < Theodericus), johon kuuluvia miesten nimiä esiintyy asiakirjoissamme jo keskiajalta. (Sukunimet / Pirjo Mikkonen ja Sirkka Paikkala. - Helsinki, 2000.)
Kuvauksesta tulee mieleen Diane Setterfieldin Kolmastoista kertomus (2007), vaikka kirjan alkuperäinen kieli onkin englanti ja professorikin muistaakseni kirjailija.
Tuja Lehtinen on kirjoittanut hyvin montaa kirjaa ja niitä löytyy
kirjastoista. Saatavuuden näet Plussasta http://www.libplussa.fi/
Lehtinen, Tuija Asvalttisoturi 1997
Lehtinen, Tuija Enkelinkuvia hiekassa 1986
Lehtinen, Tuija Ikkunaprinsessa 1994
Lehtinen, Tuija Joka kimma sen tietää 1988
Lehtinen, Tuija Kekkosen näköinen polvi : nuorten 1990
Lehtinen, Tuija Koko, Konkka, Ronkka ja Rusina 1991
Lehtinen, Tuija Kulkurilinnut : romaani 1987
Lehtinen, Tuija Kundi kesätukkainen 1996
Lehtinen, Tuija Laura menopäällä 1999
Lehtinen, Tuija Laura, kultatukka...
Kyseessä lienee Alistair Macleanin romaani Jääasema Zebra (Ice station Zebra), joka julkaistiin suomeksi 1963. Baretsinmereen liittyy muistaakseni osittain myös vuonna 1956 suomennettu Saattue Murmanskiin (H.M.S. Ulysses), mutta se on selkeä sotakirja.
Heikki Poroila
En ole ihan varma, mitä tarkoitat, mutta ymmärtääkseni opettaa -verbi tarkoittaa opettamista joka mielessä, ei siis vain hyvin asioiden opettamista. Kielitoimiston sanakirja, https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/opettaa ja Kotimaisten kielten keskuksen kielineuvonnan lomake https://www.kotus.fi/palvelut/kieli-_ja_nimineuvonta.
Lohjan rakennetun ympäristön inventointiluettelosta löysin pätkän Peitsalon historiaa:"Jalassaaren ja sen lähisaarten ensimmäinen varsinainen huvilanrakentaja oli tunnettu kirjallisuusmies ja toimittaja Antti Jalava (ent. Almberg), joka osti vuonna 1896 (mahdollisesti jo aiemmin) palstan Jalassaaren itäkärjestä. Hirsinen, satulakattoinen huvila valmistui vuoden 1897 kesäkuussa ja sai nimekseen Peitsalo Laitilassa sijainneen sukutilan mukaan. Antti Jalavan jälkeen sisarukset Väinö ja Ilona Jalava pitivät huvilaa aluksi yhdessä. Sittemmin Ilona rakensi samalle palstalle oman huvilan. Vuonna 1936 60-vuotispäivänään Väinö olisi halunnut lahjoittaa Peitsalon Kansallisteatterin näyttelijöille kesäkodiksi, mikä jäi toteutumatta. Peitsalossa oli...
Kysyin asiasta Maanmittauslaitokselta, jonka karttoja Vanhat kartat -palvelussa käytetään. Vastauksen mukaan Vanhat kartat -palvelun kartat ovat Maanmittauslaitoksen perus- ja taustakarttoja, niihin ei sisälly kaavamerkintöjä. Joihinkin karttoihin on voitu tehdä poikkeuksellisesti täydentäviä merkintöjä, jotka näyttävät kaavoitukselta, esim. vuoden 1982 Hämeenlinnan kartta, johon on tehty päällepainatus vielä kartan valmistumisen jälkeen. Alkuperäistä karttalehteä pääsee tutkimaan lataamalla karttatiedoston omalle koneelle klikkaamalla karttanäkymän päällä hiiren oikealla ja valitsemalla Lataa alkuperäinen karttalehti. Maininnat poikkeuksista tai muut lisätiedot on kirjattu alkuperäiselle karttalehdelle ja ovat luettavissa latauksen...
Teos on suomennettu nimellä "Elämän kevät". Se on lainattavissa monessa kirjastossa, mm.Jyväskylässä, jonka aineistotietokannasta voit sen löytää esim. kirjoittamalla tekijäksi: Rawlings, Marjorie. Kun otat teoksesta tarkemmat tiedot, näet, että Elämän kevät -teoksen alkukielinen nimi on juuri tuo The Yearling.
