Kustaa Vilkunan Etunimet-teoksen mukaan Lydia tai Lyydia tarkoittaa Kreikan lyydialaista. Purppuranmyyjä, Paavalin käännyttämä Lyydia oli Euroopan ensimmäinen kristitty. Lydia ja Lyydia ovat olleet melko yleisiä etunimiä Suomessa 1800-luvulta lähtien. Etunimestä on monia puhuttelumuotoja, muun muassa Lyyti, Lyylikki ja Lidia. Väestörekisterikeskuksen mukaan Lyydia on ollut kaikkein yleisin 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa. Yhteensä nimen kantajia on Suomessa ollut 16051. Amanda tarkoittaa latinan kielessä rakastettavaa ja ystävällistä. Meillä Suomessa Amanda-nimi on myöskin melko vanha ja yleisempi kuin Lyydia. Puhuttelunimiä ovat muun muassa Manta, Manti ja Manttu. Lisää etunimivastauksia löytyy Kysy kirjastonhoitajalta-palvelun...
SaiPasta on olemassa historiateos ”SaiPa - idän jättiläinen” (Saimaan Pallo, 1998), joka julkaistiin seuran 50-vuotisen taipaleen kunniaksi. Sen ovat kirjoittaneet Pekka Lakka, Osmo Meilahti ja Erkki Turunen. Seura on julkaissut myös 30-vuotishistoriikin ”SaiPa 30 vuotta” (Saimaan Pallo, 1978), mutta seon vain noin 30 sivun laajuinen opus.
SaiPan kotisivuilta osoitteesta http://www.saipa.fi/page.php?id=9 löytyy jonkin verran seuran historiaa koskevia tietoja, vaikkakaan kokonaista historiikkia sieltä on turha etsiä.
Romppua voisi vielä etsiä kirjastosta, tässä tapauksessa Sellon kirjaston lastenosastolta. Jos romppu on palautettu, sen pitäisi löytyä sieltä. Jos se ei löydy kirjastosta eikä kodista, on romppu ikävä kyllä korvattava. Kannattaa aina ottaa palautuksista kuitit ja säilyttää niitä jonkin aikaa, jotta voi todistaa palautuksen.
Kyseinen katkelma on Goethen Faustin I osasta, näytöksestä, joka on nimetty ”Alkunäytös taivaassa”.
Faustista on kolme suomennosta, Kaarlo Forsmanin (1884), Valter Juvan (1916) ja Otto Mannisen (1934).
Tässä Kaarlo Forsmanin suomennos kyseisestä kohdasta.
HERRA.
Vapaasti tepastellos silloinkin!
En saata vihata sun moisias.
Hengistä kieltävistä vähimmin
Mua vaivannut on konsaan veitikas.
Kuink' altis ihminen on velttouteen
Ja mielii huoletonna huikennella!
Silloinpa työnnän hälle perkeleen…
Saatte Juvan ja Mannisen suomennokset samasta kohdasta sähköpostiinne.
Lähteet:
http://www.gutenberg.org/ebooks/3023
http://www.gradesaver.com/goethes-faust/e-text/prologue-in-heaven
http://www.gutenberg.org/files/18348/
https://finna.fi
http://www....
Fiktiivisissäkin tarinoissa lienee usein sekä fiktiota että faktaa jonkinlaisena sekoituksena. Toisaalta myös faktana kirjoitettu teos sisältää monesti paikkansa pitämätöntä tietoa. Ja fiktiivisestä teoksesta "itsensä" löytänyt saattaa loukkaantua. Rajan vetäminen ei ole ollenkaan aina itsestään selvää.
Tästä rajanvedosta on kirjoitettu paljon. Mm. Dorrit Kohnin teoksessa Fiktion mieli on aiheesta artikkeli nimeltä Fiktiiviset ja historialliset elämät: rajoja ja rajatapauksia (s. 29-50). Nettilähteitä ovat vaikkapa alla olevat:
http://www.ennenjanyt.net/1-01/i-mu.htm
http://tieteentermipankki.fi/wiki/Kirjallisuudentutkimus:historiallinen…
https://kirjakko.wordpress.com/2012/08/17/kirjalappaa-fakta-fiktio-ja-s…
http://www.ts.fi/kulttuuri/...
Kyseessä lienee "Usein sitä ennen ajatteli" vuonna 1994 julkaistusta kokoelmasta Päivä kaunistuu illan runoksi. Se sisältyy myös Leinosen koottujen runojen toiseen niteeseen Matka on laulu.
Aihetta on viimeksi kommentoinut Hannu Narsakka teoksessaan Tulimyrsky Kollaalla : Rautjärven miehet talvisodan polttopisteessä. Hänen mukaansa mistään lähteistä ei ole voitu todeta puna-armeijan tienneen Simo Häyhä -nimisen tarkka-ampujan toimineen Kollaalla. Simo Häyhälle lahjoitetun tarkkuuskiväärin luovutustilaisuus 17.2.1940 uutisoitiin laajalti, joten periaatteessa tieto Häyhästä on median kautta voinut jalkautua myös Kollaan rintamalle. Simo Häyhään usein liitetty lisänimi "valkoinen kuolema" ilmaantuu suomalaiseen kirjallisuuteen vasta 1980-luvulla. Vankien kertomuksissa ja suomalaisten propagandalehtisissä valkoinen kuolema esiintyy, mutta sillä on viitattu kovaan pakkaseen.
Lähde:
Narsakka, H. (2017). Tulimyrsky Kollaalla:...
Lainoja voi uusia internetissä sivulla www.helmet.fi. Siellä täytyy kirjautua Omat tiedot -sivulle etusivun oikeasta yläkulmasta. Kirjautumiseen tarvitaan kirjastokortin numero ja tunnusluku. Lainoja voi uusia myös soittamalla mihin tahansa avoinna olevaan kirjastoon. Kirjastojen aukioloajat ja yhteystiedot löytyvät samasta osoitteesta www.helmet.fi kohdasta Kirjastot.
Tässä asiassa kannattaa kääntyä Kilpailu- ja kuluttajaviraston (https://www.kkv.fi/) puoleen. Heidän sivustoltaan löytyy neuvoja remonttien ongelmatilanteisiin: https://www.kkv.fi/kuluttaja-asiat/asuminen/remontit/ . Sivulta https://www.kkv.fi/kuluttaja-asiat/kuluttajaneuvonta/ löytyy kuluttajaneuvonnan yhteydenottolomake.
Kun merimieshuonelaitos lakkautettiin vuonna 1937, sen tehtävät siirrettiin merenkulkuhallituksen alaisille merikatselmusmiehille ja valtiokonttorin merimiesten avustusrahastolle. Arkistojen käytön kannalta merimieshuoneiden näkyvintä toimintaa oli erilaisten luetteloiden pitäminen merimiehistä ja merenkulusta. Vuoden 1938 alusta lähtien yleistä, koko maan käsittävää merimiesluetteloa pidettiin merenkulkuhallituksessa. Merenkulkuhallituksen arkisto sisältää muun muassa merimiesrekisterin mukaiset miehistöluettelot, alusten mittaus- ja vetoisuustodistukset, lastiviivakirjat, meriselitykset, merimieshuoneiden tiedonannot, merimiesten pätevyystodistukset sekä tilastoja ja asiakirjoja alan koulutuksesta.Tapani Mattila, Merimieshuonelaitos. –...
90-luvulla ja 2000-luvun alussa suosittuja olivat ainakin Pirkko-Liisa Perttulan kokoamat kauhujuttukokoelmat, joissa oli lyhyitä, karmivia ja hauskojakin tarinoita sekä urbaanilegendoja. Olisivatkohan etsimäsi kirjat jotain näistä?Kuolleet eivät kurkistele ja 69 muuta karmivaa tarinaa, Otava 1995Kehtolaulu luurangolle ja 69 muuta karmivaa tarinaa, Otava 1996Puhelias pääkallo ja 69 muuta karmivaa tarinaa, Otava 1997Hirveä halloween ja 69 muuta karmivaa tarinaa, Otava 1999Vampyyrin vapaailta ja 69 muuta karmivaa tarinaa, Otava 2002Musta käsi ja 69 muuta karmivaa tarinaa, Otava 2005Älä lue pimeässä: 210 karmivaa tarinaa, Otava 2010
Vaikka ei olekaan käännösromaani, voisiko kyseessä olla Siiri Enorannan Gisellen kuolema? Kirjavinkit.fi-sivuston mukaan kirjassa on sisarukset Joel ja Linnea, joista Linnea muuttaa Ruotsiin Inga-tädin luo.Lähde:Kirjavinkit.fi. https://www.kirjavinkit.fi/arvostelut/gisellen-kuolema/ . (Viitattu 21.8.2025)
Oulun kaupunginkirjaston aineistotietokannasta voi hakea kirjoja asiasanahaulla "Ganander, Christfrid" tai "Ganander, Kristfrid". Näitä samoja kirjoja voi löytyä Kajaanin kirjastostakin. Mikäli ei löydy, niitä voi tilata kaukolainaksi. Oulun aineistotietokannan osoite on
http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/index.html.
Lehtiartikkeleita voi hakea Pohjois-Pohjanmaan aluetietokannasta Ostrobotniasta osoitteessa http://www.ouka.fi/kirjasto/ostrobotnia/index.html. Artikkeleita kannattaa hakea em. asiasanoilla.
Hankintaehdotuksen voi jättää Helsingin kaupunginkirjaston sähköisellä lomakkeella, suora linkki lomakkeesseen:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/forms/hankintaehdotus.asp
Teos on vasta ilmestynyt suomeksi käännettynä ja se on kyllä tilattu kirjastoihin, mutta ei ole vielä saapunut. Kyllä se pian tulee. Sitten kun kirjaa löytyy kirjastoista voitte varata sen netistä osoitteesta http://www.helmet.fi kirjastokortin numeron ja henkilökohtaisen tunnusluvun avulla (tunnusluvun saa kirjastosta)
Helmet.fi-sivustosta on ruotsinkielinen versio. Etusivun oikeasta yläreunasta voi valita palvelun kielen, suomenkieliseltä etusivulta pääsee siis ruotsikieliseen versioon klikkaamalla kohdasta "på svenska". Tällöin myös HelMet-haun kieli muuttuu automaattisesti ruotsiksi. HelMet-hakusivun kielen voi myös muuttaa sivun ylälaidasta.
www.helmet.fi
Näytät pitävän yhteiskunnallisista ja historiallisista romaaneista.
Voisit kokeilla aluksi klassikkoa:
Harper Lee / To kill a mockingbird Harper Lee
Uudempiakin löytyy. Saman tekijän viimeinen:Go set a watchman
Suomalainen käännös: Sofi Oksanen ; translated by Lola Rogers / Purge
Kiinasta: Mo Yan ; translated from the Chinese by Howard Goldblatt
/ The garlic ballads
Intiasta:
The lowland / Jhumpa Lahiri
Hieman vaihtoehtoista historiaa: Kate Atkinson - Life after life
Toivottavasti joku näistä osui lukusuoneen.
Löydät tietoa Shakespearesta lähikirjastosi käsikirjaston hakuteoksista (esim. Spectrum). Lisäksi voit tutkia yleisöpäätteeltä asiasanalla Shakespeare, mitä muuta kirjallisuutta Shakespearesta mahdollisesti kirjastostasi löytyy. Pääakaupunkiseudun aineistotietokannasta (http://www.libplussa.fi) löytyy paljon englanninkielistä aineistoa. Suomen kielellä löytyy kirja Kott, Jan Shakespeare tänään (1984). Vuonna 1962 on julkaistu Vappu Roosin kirja Dantesta Dickensiin : maailmankirjallisuuden suurimpien mestarien elämäkertoja, joka sisältää myös Shakespearen elämäkerran.
Hyvä verkkoaineisto on "Mr. William Shakespeare and the internet", jonka löydät osoitteesta http://daphne.palomar.edu/shakespeare. Myös käyttämällä Yahoo-hakupalvelu (http://...
