Taustalaulajaa tai -laulajia ei nimetä äänitteissä eikä äänitteiden kuvailutiedoissa. Kappaleen äänitysvuosi on 1975.Kansalliskirjaston hakupalvelun tietue:https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.4653470?sid=4794359732Äänitteiden tietoja Discogs-äänitetietokannassa:https://www.discogs.com/search?q=alatalo+mikko+saara&type=all
Etsin kuunnelmaa elävän arkiston kokoelmista. Sieltä en sitä löytänyt, mutta kaikenlaista muuta mukavaa ja yllättävääkin löytyi. Linkki Elävä arkisto.Kuunnelmaa kannattaa kysyä Kavista eli Kansallisesta audiovisuaalisesta arkistosta. Linkki sivulle. Kavin tietopalvelu löytyy tämän linkin alta.
Klaus-Dieter Borchardtin kirja ”Euroopan yhdentyminen: Europpan yhtiesön synty ja kehitys” käsittelee aihetta. Kirjan saatavuus tiedot pääkaupunkiseudun kirjastoista voit tarkistaa osoitteesta: www. helmet.fi
Muita aihetta sivuavia kirjoja ovat Sami Moision ”Geopoliittinen kamppailu Suomen EU-jäsenyydestä”.Jyrki Karvisen kirja ”Euroshakki: kylmästä sodasta itälaajentumiseen”. Katariina Koivumaan "EU tänään ja tulevaisuudessa" sekä ”Suomi ja kriisit: vaaranvuosista terrori-iskuihin” Toimittanut Tomas Forsberg.
Lisäaineistoa kannattaa tiedustella myös Eurooppa-tiedotuksesta:
http://www.eurooppa-tiedotus.fi/fi/
Pukinmäkeen perustettiin sivukirjasto v. 1956. Sen toiminta lopetettiin v. 1968. Uusi kirjasto aloitti toimintansa v. 1985 vasta valmistuneen Pukinmäen yläasteen rakennuksessa, nykyisessä Pukinmäkitalossa, jossa se toimii edelleenkin.
Tarkempien tietojen saamiseksi kannattaisi ehkä ottaa yhteyttä itse kyseiseen kirjastoon. Sähköpostiosoite on
pukinmaen_kirjasto@hel.fi ja katuosoite Kenttäkuja 12, 00720 Helsinki.
Suomalaisten kirjastojen kirjallisuusverkkopalvelusta, Kirjasammosta, löytyy ainakin tietoa Tuulia Ahosta: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175903696126
Kirjassa Mervi Koski: Kotimaisia lastenlyyrikoita. 2003 kerrotaan Tuulia Ahosta runoilijana.
Kannattaa tutustua Euroopan yhteisöjen komission kehittämään COSYMA-mallinnusohjelmaan, jonka avulla voi selvittää radioaktiivisten aineiden aihettamia tuhoja. Ohjelman käyttäjä voi määritellä sijaintipaikan, lähtöarvot (kunkin yksittäisen vapautuvan nuklidin määrät), päästön suunnan, sääolosuhteet, pelastustoimet jne. (Lähde: Alkeelliset ydinaseet ja ydinterrorismin uhka. Helsinki, Rauhankirjat, 2000.) Tietoa löytyy esimerkiksi National Radiological Protection Boardin sivuila: http://www.hpa.org.uk/radiation/default.htm
Michael Crichton on kirjoittanut paljon teknotrillereitä, niin kuin hänen tuotantoonsa paremmin perehtynyt kollegani minua valisti. Oikeastaan kirjailija on julistettu isähahmoksi koko tälle tyypillisesti vakoilua, sotaa ja tekniikkaa, tieteis- ja jännityskirjallisuutta yhdistävälle genrelle. Koska olen harrastanut enemmän vain vanhempaa scifiä, en uskalla suositella mitään yksittäisiä teoksia. Sen sijaan vinkkaan paikkoja, joista pääset etsimään tietoa kirjailijoista ja lajityyppiin luetuista kirjoista.
Englanninkielinen Wikipedia on varsin mainio lähtöpiste. Täällä http://en.wikipedia.org/wiki/Techno-thriller on listattu ns. merkittäviä kirjailijoita ja heidän teoksiaan, joista joitakin on lyhyesti kuvailtukin. Mahdollisten linkkien...
Elokuva Muistojeni Julia (Julia, ohj. Fred Zinnemann) sai Suomen ensi-illan 17.3.1978. Sen aikaisessa tekstilistassa repliikit on suomennettu näin: "Yritin tavoittaa Juliaa Wienissä. Mutta hän ei halunnut sitä. Hän teeskentelee köyhää. Tekeen anti-fasistista työtä. "
Lähdet:
Elonet https://www.elonet.fi/fi/elokuva/127849
Elokuvan testilista, Kansallinen audiovisuaalinen instituutti.
Juuri saunatonttuja käsittelevää kirjaa ei löytynyt, sen sijaan tontuista ylipäänsä kannattaa katsoa esimerkiksi näitä kirjoja:
Koski, Mervi: Tonttujen suuri suku
Pulkkinen, Risto: Suomalainen kansanusko samaaneista saunatonttuihin
Saure, Heikki: Tonttu - Tarua ja totta
Saunoista tietoa voisi löytyä esimerkiksi näistä:
Taskinen, Keijo: Sauna - puhtaasti suomalainen
Tommila, Pekka: Sauna - suomalaisen saunan rakentaminen
Vuorenjuuri, Martti: Sauna kautta aikojen
Aku Ankan vuosikertoja on pääkirjaston varastossa v:sta 1984 alkaen, joten kysymiänne vuosikertoja ei ole saatavissa paitsi näköispainoksina. Näköispainoksia on Helsingin kaupunginkirjastossa vuosilta 1951 - 1959. Kuusikymmentäluvun Aku Ankkojen näköispainoksia ei ainakaan vielä ole lainattavissa kirjastoista.
Suomen kansallisfimografia on tunnistanut jonkin henkilöitä, joista alku- ja lopputeksteissä ei ole mainintaa. Työssä on käytetty myös arkiston ulkpuolisia informantteja.
Työ jatkuu. Ks. www.elonet.fi/tiedonkeruu
Valitettavasti Kaasua, komisario Palmu -elokuvan kaikkia henkilöitä ei ole tunnitettu.
Kyseessä on Risto Ahdin teos Lintujen planeetta vuodelta 1979. Sitä on saatavilla mm. pääkaupunkiseudun HelMet -kirjastoissa:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1130421?lang=fin
kuten myös monissa muissa kirjastoissa eri puolilla Suomea.
(Seppo Ahti on pakinoitsija ja käsikirjoittaja.)
Runo löytyy esim. kirjasta Viita, Lauri: Kootut runot, josta on otettu useita painoksia. Se on alun perin ilmestynyt Viidan runokokoelmassa Suutarikin, suuri viisas (1961).
Iittalan lasitehtaasta löytyy sekä kirjoja että lehtiartikkeleita. Erityisesti tehtaan historiaan liittyy Jyrki Maunulan kirja "Lasintekijät" vuodelta 1981. Tehtaan kuvastoja on myös saatavilla.
Lehtiartikkeleista mainittakoon ET-lehdessä 8/93 julkaistu Erkki Kankaanmäen artikkeli Nuutajärvi 200 vuotta, sekä myös ET-lehden 9/99 artikkeli Pieni kylä elää lasille. Sen on kirjoittanut Hilkka Heikinheimo.
Suosittelen, että käännyt kotikaupunkisi Tampereen kaupunginkirjaston puoleen materiaalin saamiseksi.
Meidän lähteistämme ei löytynyt tietoa hautapaikasta. Hän näyttäisi asuneen Iisalmessa kuolinvuoteensa (1654) asti, joten kannattaisi olla yhteydessä Iisalmen seurakuntaan. Alla yhteystiedot:
http://www.iisalmenseurakunta.fi/yhteystiedot
Näin uusien muotivaatteiden kaavoja ei ole vielä kirjoissa ja yleensäkin kokoelmamme kirjoista löytyy lähinnä historiallisia ja eri aikakausien vaatekaavoja. Kokoelmiimme onkin hankittu erilaisia muotilehtiä, joista osaa voi lukea kirjastoissa
(ja kopioida kaavoja) ja osa on lainattavia.
Lista lehdistä ja osastot, joille niitä on hankittu, löytyy osoitteesta http://www.tampere.fi/kirjasto/leaih.htm#65
Turun kaupunginkirjaston kokoelmista ei löydy Josef Manuelia käsittelevää kirjaa. Artikkelitietoja keramiikkataiteilija Josef Manueliin löytyy mm. seuraavista lähteistä: aikakauslehti Muoto (1994, 3; s. 42-43), TS Extra (11.2.1995, s. 6-7).
Lisäksi Turun Sanomien verkkolehdessä on kolme viittausta Josef Manueliin http://arkisto.turunsanomat.fi/?ts=3,0:0:0:0,0:0:0:0:0,0,1:0:0:0:0:0:
Yhdessä artikkelissa mainitaan Josefin Manuelin toiminnasta graafikkona http://www.turunsanomat.fi/kulttuuri/?ts=1,3:1005:0:0,4:5:0:1:2002-12-1…:
Pekka Hämäläisen kotisivuilta löytyy seuraavanlainen listaus (http://pekkahamalainen.com/kirjat):
Isä ja minä, Minerva Kustannus Oy 2010
Sinulla on vain yksi elämä, Minerva Kustannus Oy 2009
Elämä on epäreilua, Minerva Kustannus Oy 2008
Rennosti vastuullinen työssä ja elämässä, Minerva Kustannus Oy 2007
Ihmisen kokoinen työyhteisö, Tammi 2005
Myönteisyyden mahtava voima, Tammi 2004
Rohkeuden voima, Tammi 2004
Jaksamisesta innostumiseeen työssä ja elämässä, Tammi 2001
Hyvä parisuhde, Ajatus 2000
Naura poika, naura!, Tammi 1999
Yllättävä voima – lähempänä kuin arvaatkaan, Tammi 1998
Voittaja vai häviäjä – päätä itse!, Tammi 1996
Jos tapahtuisi ihme, Tammi 1994
Myönteisyyden mahtava voima, Tammi 1993
Rakkaani, työn sankari, Ajatus 1991
Perhe...
