Kyseessä on runo Tonttulan lapset, joka perustuu Elsa Beskowin lastenkirjaan Tomtebobarnen (1910). Ainikki Kivi suomensi kirjan vuonna 1924.
Runo sisältyy alakansakoulun oppikirjoihin Aarni Penttilä: Hyvästi, aapiskukko : alakansakoulun toinen lukukirja (1939, useita lisäpainoksia) ja Aikamme lukukirja. 3a, 3. luokan syyslukukausi (Larmola et al., 1974). Näissä runo on lyhennelmä Ainikki Kiven suomennoksesta..
Sittemmin Tomtebobarnen ilmestyi kokonaisuudessaan uudelleen vuonna 1973 Eila Kivikk'ahon suomentamana.
https://lastenkirjainstituutti.fi/
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi
Paavo Cajanderin Kuva julkaistiin ensimmäisen kerran Kaikuja Hämeestä -albumissa vuonna 1878. Tämän lisäksi runo löytyy A. V. Koskimiehen toimittamasta Cajanderin runojen kokoelmasta Runoelmia (Kirja, 1914). Runo sisältyy myös esimerkiksi runoantologioihin Tämän runon haluaisin kuulla (Tammi, 1978) ja Juhla on runojen aikaa (Karisto, 1980).
Voit lukea runon myös digitoidusta teoksesta Valikoima runoja lapsille (1906, s. 63)
https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/144798/Valikoima_runoja_lap…
Jalna-sarjaa ei valitettavasti ole E-kirjastossa ääni- tai e-kirjana. Englanninkielisenä e-kirjasarja on saatavilla kaupallisista lukuaikapalveluista (Storytel ja Bookbeat).Lainattavia dvd-levyjäkään kirjastoissa ei ikävä kyllä ole. Ainoa osuma, jonka löydän Finna-tietokannasta (finna.fi), on Kansallisen audiovisuaalisen instituutin kokoelmissa olevat kaksi Jalna-elokuvaa. Niitä ei voi lainata kotiin. Painettuina kirjoina koko Jalna-sarja löytyy toki Keski-kirjastoista. Sarjan osien järjestyksen voi tarkistaa esimerkiksi tästä vuonna 2008 julkaistusta Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun vastauksesta: Haluaisin tietää Jalna-sarjan kirjojen järjestyksen???? | Kysy kirjastonhoitajalta
Google-hakupalvelu on tehokas ja hyvä sanahakupalvelu. Se löytyy osoitteesta http://www.google.com. Hakukenttään kun kirjoittaa sanan pölypunkit, niin löytyy hyviä linkkejä. Esimerkiksi Ekoisti-ohjelman arkistosta osoitteesta http://www.yle.fi/ekoisti/ark98/01-05.htm löytyy tietoa pölypunkeista. Kyseisen jutun mukaan pölypunkkien nitistämiseen löytyy monia keinoja, mutta yksi on juuri pitkä tuuletus parinkymmenen asteen pakkasessa.
Rannalta perhokalastamisesta löytyy vain lyhyitä mainintoja seuraavista teoksista: Ronkainen, Tero: Lohenkalastajan Teno. 1997, s. 186-195 luku "Perhokalastajan heittopaikat" ; Kettunen, Matti: Lohiyö Tenolla. Lohensoudun opas Tenon kävijälle. 2000, Alanimekkeestä huolimatta sivut 54-56 luku "Kalastus rannalta". Arvila, Jarmo & Bogdanoff, Mauno & Jormanainen, Juha: Lohenkalastajan käsikirjassa on tietoa myös rannalta perhoamisesta.
Vuoden 1943 lääkärintarkastusohjesäännön mukaan E 9 on tuberkuloosi (Tuberculosis), varmasti todettu. Aktiivi keuhkotauti (Tub.pulm.activa), paranemisen toiveita on. Aktiivisuudeltaan ja prognoosiltaan epävarmat tapaukset.
B 1 3 voisi olla B I 3, joka merkitsee pienikasvuisuutta, kääpiökasvua (Nanismus primordialis, hypophyseogenes, thyreogenes, chondrodystrophia s. achondroplasia). Pituus vähintään 148 sm, muuten kuten A II.
Lähde:
Lääkärintarkastusohjesääntö (L.T.O.): 1943. Puolustusvoimain Pääesikunta, lääkintäosasto.
Paras arjen tekojen herättelijä on kenties Ulkoministeriön globaalikasvatusaineisto kouluille.
Sivustolla yritetään vastata kysymykseen Miten minä voin vaikuttaa? Sivuston teemat on jaettu neljään ryhmään: vaikuta päätöksentekoon, kuluta viisaasti, toimi tasa-arvon puolesta ja toimi köyhyyttä vastaan. Kannattaa myös perehtyä asioihin, jotta voi tehdä harkittuja päätöksiä.
Tarkempia ohjeistuksia esim. Monimuotoisuus, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo työelämässä.
Voi myös osallistua tasa-arvotekojen kampanjaan. Tasa-arvoteot.fi sivustolta saa myös vinkkejä tasa-arvotekoihin.
Tietenkin kaikkien tasaveroinen kohtelu ja huomiointi arjessa on myös tärkeä tasa-arvoteko.
En löytänyt vastausta Pirjo Mikkosen Sukunimet -kirjasta (1992), Uudesta suomalaisesta nimikirjasta (1988) enkä Nykysuomen sanakirjasta (1961).
Seittu-niminen paikka löytyy Ilmajoelta. Sukututkijoiden Geneanet-sivuston mukaan Seittu-nimisiä ihmisiä löytyy paljon Ilmajoelta ja Vaasasta. Voit myös lähettää kysymyksesi Suomen sukututkimusseuralle.
Sanoin "Älä itke, kälyni" alkavan Kansanlaulu-runon voi löytää Asunnan vuonna 1930 julkaistusta kirjasta Viheriä oksa y.m. parodioja välipaloiksi. Se sisältyy myös Kaarlo Marjasen ja Ensio Rislakin toimittaman Hymyjen kirja -huumoriantologian kolmeen ensimmäiseen painokseen; vuonna 1955 ilmestyneessä neljännessä painoksessa se ei enää ole mukana.
Valitettavasti kukaan vastaajista ei muistanut kuvaukseen sopivaa romaania. Mirkka Rekola syntyi vuonna 1931, joten kirjan pitäisi olla ilmestynyt sinä vuonna tai aiemmin. Ehkä joku palstan lukijoista tunnistaa teoksen?
Anna Erikssonin kappale Kesällä kerran löytyy juuri julkaistusta kokoelmasta Suomi-iskelmä 2007 (Helsinki, F-kustannus, 2007) ISBN: 978-952-461-142-8.
Kokoelma on suurimmassa osassa Suomen maaakuntakirjastoja vielä hankintavaiheessa - Kuopiossa se näkyi olevan jo lainattavana. Kokoelma on hankinnassa myös Jyväskylän kaupunginkirjaston kokoelmiin ja siihen voi tehdä varauksen jo tässä vaiheessa. Varauksen voit tehdä netissä osoitteessa: http://www.aaltokirjastot.fi. Voit myös soittaa musiikin tietopalveluun p. 014-624448 (ma-pe 11-20 ; la 11-16)
Kuukausiaiheisia runoja ja loruja löytyy esimerkiksi teoksista
Koulun juhlat (1982) sekä Pieni aarreaitta III: Runoaitta (1994), mutta valitettavasti ei kyselemääsi versiota.
Valitettavasti kirjallisuutta aiheestasi ei juuri löytynyt.
Teoksessa Handbook of living religions /ed. John R. Hinnells on lyhyt maininta pocomanista.
Jamaikan uskontoja käsittelevät seuraavat:
- Rastafari and other African-Caribbean worldviews /Barry Chevannes
(saatavuuden voit tarkistaa Oulun kaupunginkirjaston kokoelmatietokannasta http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/ )
Lindasta löytyneet (Yliopistokirjastojen tietokanta)
- Chevannes, Barry: Rastafari : roots and ideology
- New trends and developments in African religions / edited by Peter B. Clarke
Elokuva kertoo Pertti Kurikan nimipäivät -punkyhtyeestä, ja sen nimi tulee bändin samannimisestä kappaleesta. (http://kovasikajuttu.fi/bandi-info/sanoitukset) Miksi nimeksi on valittu juuri kyseisen kappaleen nimi, siihen osannevat vastata vain elokuvan tekijät itse. Punk-musiikiin ja -kulttuuriin on perinteisesti kuulunut kapinallisuus, auktoriteetinvastaisuus ja provosoivuus, joten ehkäpä nimellä on tarkoituskin herättää ristiriitaisia tunteita?
Halutessasi voit tiedustella asiaa myös elokuvan tekijöiltä esim. sähköpostiosoiteella info@kovasikajuttu.fi.
Tämä Hanna Skytän kirja löytyy pelkästään nimellä Detox. Luettelointitiedoissa kerrotaan, että kirjan kannessa ja selässä on merkintä: Puhdista kehosi haitta-aineista. Kirja on Gummeruksen kustantama, ja sen painovuosi on 2013.
Lohjan kaupunginkirjastossa kirja on pääkirjastossa ja Karjalohjan kirjastossa. Molemmat ovat tällä hetkellä lainassa, mutta kirjaan voi tehdä varauksen. Ilmoitusmaksu on yksi euro.
Pääkaupunkiseudun yhteisestä Plussa-tietokannasta (http://www.libplussa.fi ) löytyy nuotti The BbEbop book! - One hundred greats for all Bb & Eb players, joka sisältää Galt MacDermotin African Waltz -kappaleen. Sävelkokoelmassa on 100 jazzstandardia sovitettuna puhaltimille (B- ja Es-vireisille), ei sanoja, kitaran soinnut. Sovitukset samasta kappaleesta vierekkäisillä sivuilla. Kyseinen nuotti näyttäisi vastaamishetkellä olevan paikalla Töölön kirjaston (http://www.lib.hel.fi/toolo/ ) musiikkiosastolla.
Tervehdys!
Imatran kaupunginkirjaston voimassaoleva kirjastokortti käy sellaisenaan koko Priima-kimpassa (Imatra, Rautjärvi, Ruokolahti) sekä kimpan ulkopuolella olevissa Joutsenon, Korvenkylän ja Pulpin kirjastoissa. Viimeksi mainitut ovat Priima-kimpan kanssa samassa atk-kirjastojärjestelmässä, vaikka kuuluvatkin nykyisin hallinnollisesti Lappeenrannan kaupunginkirjastoon.
Suunnitteilla on kirjastojärjestelmä, joka tekisi mahdolliseksi käyttää yhtä korttia kaikissa Etelä-Karjalan kirjastoissa.
Kirjaston asiakkuus ei ole sidottu asuinkuntaan. Kortin voi saada mihin tahansa kunnankirjastoon, jonka palveluja haluaa käyttää.
Tämän tanskalaisen vuosina 1782 — 1848 eläneen kirjailijan tuotantoa on suomennettu kolmen kokoelman verran: Kuvaelmia Juutinmaalta 1 ja 2 (1867 ja 1868) ja Pitäjän lukkarin päiväkirja ; Vejlbyn pappi (1972) (Lähde: Suomen kansallisbibliografia Fennica: https://finna.fi
Kaikki nämä kokoelmat ovat novellikokoelmia, mutta novelleista mikään ei todennäköisesti ole kysymäsi. Alkukielinen novelli löytyy kirjailijan kokoelmasta Samlede noveller og skizzer 2 (1882). Nimensä (ehkä suomennettuna suurin piirtein Sukkakauppias) tai sisällön yhtäläisyyksien perusteella mikään suomennos ei vastaa kysymääsi novellia. Tanskankielinen novelli ja kaikki suomennetut kokoelmat löytyvät Helmet-kirjastojen kirjavarastosta:
http://helmet.fi/
http://www.lib.hel....
