Syksyn 2019 kielikahvilat löytyvät jo Helmet-sivuilta. Helsingin kielikahviloiden aikataulu on myös Kirjasto Helsinki -esitteessä, jota saa painettuna Helsingin kirjastoista ja joka on myös luettavissa verkossa.
Kooste kielikahviloiden aikataulusta PDF-muodossa saadaan nettisivuille toivottavasti mahdollisimman pian.
Lähteitä ja lisätietoja:
Kielikahvilat Helmet-kirjastossa
Kirjasto Helsinki tapahtumaesite
Kuvataideakatemian kirjastossa on taiteilija Endre Nemesistä kaksi kirjaa: Millroth, Endre Nemes ja Endre Nemes: retrospektiv utställning 1926-1972. Kummastakaan ei kysymääsi työtä ollut.
Taiteilija Endre on ilmeisesti asunut osan elämästään Ruotsissa, ja ruotsalaisissa kirjastoissa on paljon kirjoja hänestä. Ruotsin Libris-tietokannasta (http://websok.libris.kb.se/websearch/form?type=simple) saat luettelon kirjoista. Voit ottaa yhteyttä myös Ruotsin verkkotietopalveluun (Fråga biblioteket http://www.eref.se/se-admin/vrl_entry.asp?virtual_desk_id=43). Palvelusta voi kysyä myös suomen kielellä.
Kysyimme asiaa v.2009 Espoon kaupunginmuseosta ja sieltä vastattiin tänään (2015): Tutkimus etenee hitaasti. Törmäsimme mainintaan hopeakannusta I. Kronqvistin vuonna 1934 julkaisemassa tutkielmassa ”Esbo kyrka - historia och målningar”, jossa se mainitaan kirkon inventaarien joukossa. Vuonna 1934 kannu oli siis kirkon hallussa. Lahjoittaja ei ole ”kotiseutuneuvos” Born, vaan Gunnarsin omistaja, salaneuvos Axel Ludvig Born, jonka veli, Backbyn omistaja Otto Born, joka noin 30 vuoden ajan hoiti keskeisiä kunnallisia luottamustehtäviä, toki myös mainitaan tässä tekstissä.
Keinotekoisen valon historia on pitkä. Jo esihistorialliset ihmiset käyttivät alkeellisia lamppuja luolien valaisemiseen. Nämä lamput oli täytetty rasvalla, ja ne oli tehty esimerkiksi kivestä, simpukankuorista tai sarvista. Tämän lampun paranneltu versio, öljylamppu, oli käytössä pitkään myös Suomessa. Kaasulampun ja sähkölampun keksiminen muuttivat lamppuja jälleen.
Valaisimen pitäminen pöydällä tai sellaisen tapaisen esineen päällä lienee myös varsin vanha tapa. Lienee siis mahdotonta saada selville, koska ihminen on ensimmäisen kerran alkanut säilyttää valaisinta pöydällä.
Keinovalon historiaa löytyy vaikkapa alta löytyvien lähteiden avulla: Liisa Halosen ja Marjukka Eloholman artikkeli Keinovalon historia ja Riia Ruotsalaisen AMK-...
Kyseessä on runo Tonttulan lapset, joka perustuu Elsa Beskowin lastenkirjaan Tomtebobarnen (1910). Ainikki Kivi suomensi kirjan vuonna 1924.
Runo sisältyy alakansakoulun oppikirjoihin Aarni Penttilä: Hyvästi, aapiskukko : alakansakoulun toinen lukukirja (1939, useita lisäpainoksia) ja Aikamme lukukirja. 3a, 3. luokan syyslukukausi (Larmola et al., 1974). Näissä runo on lyhennelmä Ainikki Kiven suomennoksesta..
Sittemmin Tomtebobarnen ilmestyi kokonaisuudessaan uudelleen vuonna 1973 Eila Kivikk'ahon suomentamana.
https://lastenkirjainstituutti.fi/
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi
Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei muistanut tällaista kirjaa. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Tietoja kirjasta voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
En valitettavasti löytänyt juuri tuollaista runotekstiä, Olli Järvisen Joulun kangastus -runossa on tällainen kohta ...Kaikki hiljaisuuden syliin vaipuu, rauhaan syvään jouluyön.-...Runo on kokonaisuudessaan luettavissa Digi.kansalliskirjasto.fi;ssä, https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1355514?term=vaipuu&term=rauhaan&term=syv%C3%A4%C3%A4n&term=Rauha&term=rauha&page=3. Usein lapsuudesta mieleen jääneet runot löytyvät aapiskirjoista ja koulujen lukukirjoista. En löytänyt selaamistani tätä runoa, mutta aapisia voi tutkia Digi.kansalliskirjasto.fi:ssä, https://digi.kansalliskirjasto.fi/search?collection=341&orderBy=DATE_DE…Ehkä joku lukijoistamme tunnistaa runon?
The Earth, Spring’s Daughter -laulusarjan tekstin on Tarkiainen itse koostanut saamelaisten runoilijoiden ja parin muun tekijän runoista. Teoksessa on käytetty Rose-Marie Huuvan, Rauni Magga Lukkarin, Timo Malmin, Aila Meriluodon, Leena Morottajan ja Nils-Aslak Valkeapään runoja. Teoksen 1. laulu prologin jälkeen, joka alkaa “Eanan, giđa nieida”, näyttäisi olevan kollaasi Nils-Aslak Valkeapään tekstiä kokoelmasta Aurinko, isäni (Beaivi, áhčážan, 1988) ja Aila Meriluodon tekstiä kokoelmasta Asumattomiin, 1963. Meriluodon lainaukset on kääntänyt pohjoissaameksi Veikko Holmberg. Lähteet Outi Tarkiaisen verkkosivut Wise Music Classical
Turun kaupunginkirjaston verkkokirjastossa http://www.turku.fi/kirja/ voi lainat uusia eräpäivänä klo 23.00 saakka ilman että lainoihin kertyy myöhästymismakua.
Kyseessä on luultavasti Sten af Klinteberg, joka on ruotsalainen viihdepianisti ja yritysjohtaja. Suomalaisille af Klinteberg lienee tutuin säveltämästään kappaleesta Den sköra lyckan, jonka Kari Vahtiala esitti Syksyn sävelessä vuonna 1984 nimellä Annikan uni. Esitys sijoittui kilpailussa kolmanneksi.
Pianistina af Klinteberg on levyttänyt vuonna 1996 albumin Trottoarvioler.
Af Klinteberg on toiminut Sony Music Swedenin toimitusjohtajana ja hallituksen puheenjohtajana. Hänellä on oma musiikin tuotantoyhtiö Water Sound Music AB.
Lähteitä:
https://www.discogs.com/artist/1329307-Sten-Af-Klinteberg
http://www.fono.fi/TekijaHakutulos.aspx?tekija=klinteberg
https://www.xing.com/profile/Sten_afKlinteberg
https://www.bolagsfakta.se/...
En löytänyt vastausta Pirjo Mikkosen Sukunimet -kirjasta (1992), Uudesta suomalaisesta nimikirjasta (1988) enkä Nykysuomen sanakirjasta (1961).
Seittu-niminen paikka löytyy Ilmajoelta. Sukututkijoiden Geneanet-sivuston mukaan Seittu-nimisiä ihmisiä löytyy paljon Ilmajoelta ja Vaasasta. Voit myös lähettää kysymyksesi Suomen sukututkimusseuralle.
Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei tunnistanut kyseistä kirjaa. Yritin myös selailla lorukirjoja, mutta kyseisiä lorupätkiä ei löytynyt. Mikäli muistat jotain sen kansikuvasta, voit yrittää etsiä kirjaa Kirjasampoon listatuista lasten lorukirjoista: https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/lastenkirja%20suomi%20obj:kok…
Olisikohan kyseessä Raymond E. Feistin Käärmesodan taru, joka julkaistiin suomeksi 1998-2002? Toinen päähenkilö on Ruu/Roo ja kirjoissa taistellaan liskoarmeijaa vastaan.
Lahden Lasitehtaan historia on kerrottu yrityshistoriikissa:Rastas, Hannu (2023): Lahden Lasitehdas 1923-2023 : satavuotias joka oppi tekemään lasiaLyhyt historiikki löytyy tehtaan verkkosivuilta:https://www.pilkington.com/fi-fi/fi/news-insights/latest/lasitehtaan-ly…
Seuraavat hyvät kielikurssit ja kirjat löytyvät:
Svenska bakom disken (kielikurssipaketti)
Svenska för offentligt anställda (löytyy sekä kirjana, että kielikurssipakettina)
Puhelimessa viidellä kielellä
Katsoin helmetin ja googlen lisäksi Linnea-tietokannoista sekä joistakin ulkomaisista tietokannoista, mutta en löytänyt mistään mitään kirjaa.
Löysin pari lehtiartikkelia, olisikohan niistä apua:
"Jeff Porcaro:Totoa toinen puoli". Toto-yhtyeen rumpalin haastattelu.
Rytmi 1987:2 s.4-8
Tätä lehti pitäisi olla ainakin Tikkurilan kirjaston musiikkiosaston lähivarastossa.
"Toto:perhe on koossa taas." Yhtyeen haastattelu.
Soundi 1999:4 s.20
Tämä lehti on myös Tikkurilan kirjastossa.
Toto-yhtyeestä on varmaan tietoa myös laajoissa musiikkiensyklopedioissa, joita löytyy isoista kirjastoista, esim. Espoon pääkirjasto, Helsingin Kirjasto 10 ja Rikhardinkadun kirjasto.
Fruktoosi-intoleranssista löytyy niukasti painettua tietoa. Ilmeisesti kyseessä on varsin harvinainen sairaus.
Arto-artikkeliviitetietokannasta löysin viitteet seuraaviin lehtiartikkeleihin:
Paganus, Aila: Fruktoosi-intoleranssi ja ruokavalio. Kotitalous 9/1990.
Ypyä, Reija: Voittamaton makeaninho. Kauneus ja terveys 2/1991.
Verkkotiedonhaussa apuna kannattaa käyttää englanninkielistä termiä fructose intolerance. Esimerkiksi englanninkielisen Wikipedian fruktoosi-intoleranssia koskevasta artikkelista saa yleiskuvan sairaudesta, samoin www.foodreactions.org-sivustoa kannattaa vilkaista.
Jyväskylän kaupunki on valinnut aineistotoimittajansa kilpailutuksen jälkeen.
Hankintasopimuksessa määrätään ostopaikat, alennukset, tilaustapa, toimitusaikataulu ja toimitusten lähetystapa. Sopimus tehty 15.12.2003, sopimus on voimassa toistaiseksi kolmen kuukauden irtisanomisajalla. Mukana sopimuksessa ovat Jyväskylän kaupunki, Laukaan kunta, Muuramen kunta ja Uuraisten kunta.
Ostopaikoiksi sopimuksessa on nimetty:
BTJ Finland: kirjastokirjat ja av-aineisto. BTJ on kotimaisen kirjallisuuden pääostopaikka.
Euro Publications: vieraskielinen kirjallisuus ja av-aineisto.
Lisäksi kirjastolla on oikeus käyttää myös muita hankintapaikkoja vieraskielisen kirjallisuuden ja av-aineiston sekä vaikeasti saatavan kirjastoaineiston osalta. (esim....
Välitin kysymyksesi kustannus oy Otavalle. Tuuri kuuluu heidän kirjailijoihinsa. Sieltä vastattiin seuraavaa:
"Antti Tuuri on viime vuonna julkaissut kirjan Tangopojat, joka on nuoren miehen siirtolaistarina 1960-luvulta, kun suuri muutto tyhjensi Suomen maaseudun ja vei Ruotsiin satojatuhansia suomalaisia. Mahtaneeko kysyjä tarkoittaa tuota kirjaa?
Kirjailija Tuuri on kertonut jatkavansa saman aihepiirin parissa myös seuraavissa teoksissa. Tässä linkki Antti Tuurin haastatteluun eiliseltä, jossa hän sivuaa myös tätä aihepiiriä http://areena.yle.fi/1-3927356."
Tarkempaa ilmestymispäivää ei seuraaville osille ole vielä tiedossa. Tuuri on kuitenkin tuottelias kirjailija, joten emme varmasti joudu odottamaan pitkään.
