Voit hakea aineistoa aiheesta antamalla asiasanaksi unihäiriöt tai etsimällä luokista 613.2 ja 121.91 unta käsitteleviä kirjoja. Mahdollisia asiaa käsitteleviä kirjoja ovat esim. Suuri unikirja, toim. Raisa Vuohelainen (kirja on tulossa lähiaikoina kaupunginkirjastoon), Lavery, Sheila: Hyvä uni - virkistävä, voimia antava uni luonnollisella tavalla , Hauri, Peter: Unettomuus: näin voitat sen itse (sisällysluettelossa sekä unissakävely että unissapuhuminen), Hyyppä, Markku: Uni- varjoko vain? (myös molemmat etsimäsi aiheet mainittu sisällysluettelossa). Kirjojen saatavuustiedot löytyvät aineistotietokanta Plussasta http://www.libplussa.fi.
Kirjan kustantaja Otava osaa vastata kysymykseesi parhaiten. Otavan kotisivuilla on osoitteessa http://www.otava.fi/otava/palaute/ mahdollista sekä antaa palautetta että tehdä kysymyksiä.
MUOKATTU: Kyseessä voisi olla Sanan Lelupoika. Noin kohdassa 1:08 lauletaan "En oo tulossa dippaan".
Valitettavasti emme ole onnistuneet löytämään kysymääsi kappaletta. Ehkä joku lukijoistamme tunnistaa sen?
Viljo Mäkisestä löytyy tietoa esim. kirjasta Kuvataiteilijat 1986, jonka on julkaissut Suomen taiteilijaseura 1987. Tietoa Mäkisestä ja kuvia hänen töistään löytyy myös Satu Itkosen kirjasta Sydän siveltimellä, suomalaista naivismia. Taidepiste 1998. Myös Keravan taidemuseon 1998 julkaisemassa näyttelyluettelossa Seitsikko naivisteja on tietoa ja kuvia. Näitä voi kysellä kirjastosta.
Myös netistä löytyy esim. Googlen tarkennetulla haulla "Viljo Mäkinen" monia sivuja, esim. Turun taidemuseon sivu http://www.turuntaidemuseo.fi/kokoelmat/makinen/3981.shtml
Kupittaan Saven useita luetteloita on julkaistu näköispainoksena. Niitäkin löytyy kirjastosta.
Musiikkia, niin kuin muutakin aineistoa, tarjotaan aina tietyn kunnan tai kuntaryhmän kirjastoille, ei koko maahan. Aineistoa tulee Helmet-kirjastoihin tiettyjen, kilpailutettujen tarjoajien kautta. Yksittäistarjouksia tehdään sellaisista (pääosin pienten- tai omakustantajien) levyistä, joista hankintaan tulee esitteitä tai joita joku kirjasto tai asiakas esittää.
Helsingin kaupunginkirjastossa yksittäiset kirjastot valitsevat aineistonsa itsenäisesti määrärahansa sallimissa rajoissa. Eli Monday-yhtyeen levyä on tarjottu hankittavaksi, ja kaksi Helsingin kirjastoa päätti valita sen kokoelmiinsa.
Kuntien kirjastojen kotisivut ja yhteystiedot löytyvät täältä:
http://www.kirjastot.fi/kunnankirjastot/
Hei!
Valitettavasti kumpaakaan ei ole käännetty suomeksi. Abrantesin kirja on kyllä Vaasan kaupunginkirjastossa ruotsiksi nimellä Hundens språk från A till Ö.
Suomeksi löytyy Anders Hallgrenin Tunnista koirasi viestit -kirja, ehkä siitä olisi apua.
Koiran kieltä käsittelevät myös kirjat Handelman, Barbara : Koiran kieli ja käyttäytyminen sekä Sjöberg, Renee : Koiran kieli. Aiheesta löytyy myös dvd nimeltä Koiran kieli.
Kaikki mainitut kirjat ja dvd ovat esim pääkirjaston luonnontieteet ja tekniikka -osastolla.
Tällä hetkellä tuota linkkiä ei valitettavasti ole. Uudessa Helmet-haussa on valitettavasti vielä puutteita. Ilmoitan asiasta sivujen ylläpitäjälle, jotta uutuusluetteloon pääsi takaisin varauksen tehtyään.
Iisalmen kirjastossa selviteltiin asiaa. Kirjaston kokoelmista ei löytynyt keskuskansakoulun historiikkia tai muuten tietoa koulun opettajista. Koulusta löytyy jonkin verran tietoa Anja Tsokkisen kirjasta Iisalmen kaupungin historia 1930–1969.
Iisalmen kaupungin arkistoista löytyy enemmän tietoa kouluista esimerkiksi nk. kunnalliskertomuksista. Arkistopalvelujen yhteystiedot löytyvät alla olevan linkin kautta:
http://www.iisalmi.fi/Suomeksi/Asiointi-ja-neuvonta/Arkistopalvelut
Kysymääsi tarinaa tai runoa ei valitettavasti löytynyt. Se voi kuitenkin liittyä juuri kansanperinteeseen. Monien kansojen, myös suomalaisten, kansanperinteeseen liittyy ajatus linnunhahmoisesta sielusta. Uskomuksen mukaan linnut esimerkiksi vievät kuolleen ihmisen sielun tuonpuoleiseen, joka joidenkin kertomusten mukaan on kaiken hyvän maailma, lintukoto. Vainaja saattoi myös palata linnunhahmossa omaisiaan tapaamaan.
Nämä tiedot ovat peräisin Antero Järvisen kirjasta Linnut liitävi sanoja: romanttinen tietokirja suomalaisesta lintuperinteestä (1991) ja Marjo Meriluoto-Jaakkolan toimittamasta kirjasta Lennossa: suomalainen lintu historian siivillä (2012).
Tarkoitatko Helsingin kaupunginkirjaston etusivulla ( http://www.lib.hel.fi/ ) olevaa linkkiä "Tiedonhaku internetistä--tärkeimmät hakupalvelut ohjeineen"? Tämä linkki johtaa Yleisten kirjaston verkkopalvelujen sivulle (http://www.kirjastot.fi/ ). Siellä on tiedonhakuhakusivut, joille on koottu sekä koti- että ulkomaisia Internet-hakupalveluita, virtuaalikirjastoja sekä muita Internetin tiedonlähteitä. Sivulla on näihin suomenkielinen opastus ja hakulomakkeet. Opastuksessa on perustietoja palveluiden tekniikasta, hakuominaisuuksista ja kattavuudesta sekä suositusmaininta.
Kirjastokorttisi voimassaoloaika on päättynyt, kun olet täyttänyt 18 vuotta. Sinun pitäisi nyt käväistä jossakin Helmet-kirjastossa näyttämässä kirjastokorttisi ja henkilötodistuksesi, niin asiakastyyppisi vaihdetaan lapsesta aikuiseksi. Sitten voit taas käyttää kirjastokorttiasi.
Kortillasi olleet myöhästymismaksut on poistettu ilmeisesti siksi, että alle 18-vuotiailta ei myöhästymismaksuja peritä.
Hei!
Kukurtaja mainitaan Parnasson numeron 6-7 sivulla 35. Myyrmäen lehtisalissa ei tällä hetkellä voi käydä lukemassa lehtiä. Voit varata lehden noudettavaksi omasta lähikirjastostasi. Voit lukea lehden myös e-lehtenä E-magz -palvelussa.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Lehdet/Lue_kotimaisia_elehtia_missa_ja_milloin_(184802)
Tarvitset kirjautumista varten Helmet-kirjastokortin ja nelinumeroisen tunnusluvun. Voit lukea lehtiä yleisimmillä nettiselaimilla.
Over the Rainbow on elokuvasta Ihmemaa Oz (1939), jossa sen esitti Judy Garland.
Katkelma Video-oppaasta 95: " Harold Arlen ja E.Y. Harburg kuittasivat Oscarit Judy Garlandin riipaisevasti tulkitsemasta Over the Rainbow -laulusta. Herbert Stothart oscaroitiin musiikista. Judylle lahjoitettiin kunnia-oscarina minipatsas."
Olemme tutkineet meillä Lahden kaupunginkirjaston kokoelmissa olevat Paholaisen kirjeopisto-teokset ja niissä ei ole kuvitusta. Vanhin niistä on vuodelta 1950. Lisäksi katsoimme Fennicasta eli Suomen kansallisbibliografiasta, josta pitäisi löytyä tiedot kaikista suomennoksista ja painoksista (ainakin 1960-luvulta alkaen), ja niissä ei ole missään mainintaa kuvituksesta. Se yleensä mainitaa jos teoksessa on kuvitusta.
Lewisin romaanissa Suuri avioero on kuvituksena sekä piirroksia että Aleksandra Ionovan maalauksia. Saattaisiko tämä olla etsimäsi teos? Se on vuodelta 1970. Sitä on yksi lainattava kappale Lahden kaupunginkirjaston kokoelmissa.
Vaikuttaisi siltä, että Teiskolan kartano on yksityisomistuksessa eikä yhteystietoja sen vuoksi löydy. Ehkäpä voisit ottaa yhteyttä Tampereen kaupunginarkistoon tai Teiskossa toimivaan Teisko-seuraan. Yhteystiedot löytyvät alla olevien linkkien takaa:
Tampereen kaupunginarkisto:
http://www.tampere.fi/kirjastotjaarkistot/kaupunginarkisto/asiakaspalve…
Teisko-seura:
http://www.teisko.fi/teiskoseura/index.htm
Lisätietoja:
http://www.tampere.fi/ekstrat/vapriikki/teiskola/teiskola.htm
http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1249
http://www.teisko.fi/
http://www.teisko.fi/teiskoseura/index.htm
Jos tarkoitat jo todettua sepelvaltimotautia, voidaan sairautta hoitaa mm. ruokavaliomuutoksilla. Tietoa tästä esimerkiksi Duodecimin Terveyskirjaston sivuilta:
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=seh00…
Mistään täsmäsulatuksesta artikkelissa ei kuitenkaan kerrota. Me kirjastolaiset emme kuitenkaan ole lääketieteen asiantuntijoita, joten asiaa kannattaa ehdottomasti kysyä lääkäriltä.
Hei,
voit tuoda kirjastolle kirjojasi. Katsomme ne läpi, onko meille tarvetta niille ja sen jälkeen ne menevät joko kokoelmaan tai siten myyntiin meidän kauttamme a 20 snt kpl.
Vaihtoehtoisesti kirjoja voi tuoda meidän kierrätyskärryymme, johon voi tuoda kirjoja ja myös ottaa muiden asiakkaiden tuomia kirjoja ilmaiseksi.
