Hei,
Kirjasto 10:stä löytyy äänitysstudio, jossa kyseisen toimenpiteen voi suorittaa. Henkilökunta opastaa laitteiden käytössä.
Voit kysyä tarkempia tietoja heiltä sähköpostitse:
tietopalvelu.kirjasto10@hel.fi
J.K.Rowlingin itse mainitsemia esikuvia ei tarkistamistani lähteistä löytynyt. Wikipedian sivuilta löytyy listaus brittiläisestä kertomakirjallisuudesta, jonka tapahtumat sijoittuvat sisäoppilaitosmiljööhön. Osoite
http://en.wikipedia.org/wiki/Boarding_school#Boarding_schools_in_fiction
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen kokoelmien osalta kirjan saatavuus on tarkistettavissa Helmet-aineistohausta http://www.helmet.fi
Helsingin kaupunginkirjaston kaikkia vanhempia kirjoja ei ole vielä toistaiseksi asiasanoitettu. Helmet-aineistohaussa on linkki Sanahaku. Hakusanakenttään voi kirjoittaa esim Englanti tyttökirjat. Muita hyviä hakusanoja on esim klassikot ja sisäoppilaitokset. Hakutuloksen kirjoista voi vain arvailla, ovatko ne...
Jyväskylän kaupunginkirjaston internet-sivulla voi tehdä tiedonhakuja aiheesta. Tässä linkki hakulomakkeeseen:
http://jkl226.jkl.fi/Aalto?formid=form2. Kirjoja kannattanee etsiä tässä tapauksessa asiasanoilla, vaikkapa kahdella kerrallaan. Pudotusvalikosta (nuoli alas) voi vaihtaa Nimeke-laatikon Asiasana-laatikoksi ja saadaan kaksi Asiasana-laatikkoa. Yhteen laatikkoon saa kirjoittaa vain yhden hakutermin.
Haku 1: kehitysvammaiset käyttäytymishäiriöt > tuloksessa esim. kirjat
Saloviita, Timo: Kehitysvammaisten adaptiivinen käyttäytyminen laitoksessa
Kehitysvammaliitto, 1989
Wadström, Olle: Itsensä vahingoittaminen ja aggressiivisuus : syyt ja hoito
Kehitysvammaliitto 1993
Keskuslaitoksesta ryhmäasuntoon : tutkimuksia kehitysvammaisten...
Runo löytyy ainakin seuraavasta Puskinin runokokoelmasta:
Puskin, Aleksandr: Kertovia runoelmia. Espoo : Artipictura, [1999]
Kirjan saatavuustiedot HelMet-tietokannasta löytyy osoitteesta:
http://www.helmet.fi
Hei!
Googlen tarkennetulla haulla pystyt rajaamaan haun johonkin tiettyyn verkkosivuun, esim. tiettyyn blogiin tai blogiosoitteen juureen.
Lehtien arkistot ovatkin kinkkisempi juttu. Meillä Jyväskylän kaupunginkirjastossa on pääsy Keskisuomalaisen arkistoon, mutta kotikoneelta arkistoon ei pääse. Mutta tämäkin arkisto on tosiaan käyttäjille maksullinen, eikä siihen pääse kotoa vapaasti. Sellaista hakua en tiedä olevan, jonka pystyisit rajaamaan lehtien arkistoihin.
Olisivatko kyseessä aikansa uudissanat?
1770-luvulla suomessa puhuttiin suomea, ruotsia, venäjää ja latinaa. https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_kielipolitiikka
Latina oli suosittu tieteen kieli, kunnes 1800-luvulla ranska valtasi sen aseman.
Kenties kartan kieli son suomalaistunutta latinaa tai englantia? Lapis on latinaksi kivi ja water englanniksi vesi. https://www.sanakirja.org/search.php?id=69899&l2=17
Voisiko paikan nimi tarkoittaa vetistä kivikkoa?
Kannattaa kuitenkin kääntyä Kotimaisten kielten laitoksen puoleen. He osaavat varmasti pätevämmin ratkoa suomen kielen historiaan liittyyviä arvoituksia.
https://www.kotus.fi/
Sivustolta löytyy myös sanakirjoja: https://www.kotus.fi/sanakirjat
Tulkitsin eri tietokantojen kirjauksia ja musiikkisivustojen vastaavia niin, että Romeo ja Julia -kappaleen on säveltänyt, sanoittanut ja sovittanut Kingsize Enetrtainment -yhtiö. Biitit on tuottanut Lofipros-niminen ryhmä (mahdollisesti Kingsize Ent.:n alla). Kokonaistuotannosta vastasi Warner Music Finland.
Margit Sandemon kirjojen ruotsalainen kustantaja (www.boknoje.se)ilmoittaa, että yhteistyö suomalaisen Kirjaviihde-kustantajan kanssa on loppunut. Sarjaa Legenden om ljusets rike ei ehditty suomentaa eikä sitä näin ollen lähiaikoina olla suomentamassa. Ruotsiksi kirjoja voi tilata kirjastojen kautta.
Kirjastoissa on tarjolla elokuvia kuvakasetilla (videokasetilla). Novelleja on luettu kotimaisilla ja ulkomaankielillä äänikasetille (c-kasetille) ja cd-levyille. Kirjaston aineisto on vapaasti käytettävissä pienryhmissä tekijänoikeuslainsäädännön puitteet huomioiden.
Etsin kirjoja Volvo Pentasta Suomen eri kirjastoista ja ainoa löytö oli Tampereen kaupunginkirjastossa. Siellä on korjausopas Volvo Pentan perämoottoreista malleista MD 5, MD 7 ja MD 11. Oppaan tiedot soveltuvat myös malleihin MD 6, MD 2 ja MD 3. Oppaassa on kuvia, joista on hyötyä moottorin korjaamisessa. Siinä on kuvia myös sähköjärjestelmästä ja sähkökytkentäkaavioista.
Korjausopas on nimeltään Tee-se-itse (Volvo Penta) ja se on julkaistu 1982.
Jos oppaasta on apua, sen voi kaukolainata omasta lähikirjastosta.
Hämeenlinnan kirjastoon voi jättää kaukolainapyynnön myös sähköisellä lomakkeella: https://vanamo.verkkokirjasto.fi/web/arena/kaukolainatilaus
Kaukolaina maksaa Hämeenlinnan kirjastossa 6 euroa.
Täältä löytyy lisää tietoa...
Lahden pääkirjaston musiikkiosastolta löytyvät molemmat kysymäsi nuotit. Voimme pitää niitä varattuna 3.4. asti, tällä viikolla ne voi myös lainata.
Asikkalan kirjasto on tämän viikon kiinni. Lahden ja muiden Päijät-Hämeen kuntien kirjastoista ei voi lainata ajalla 4.-11.4.2016 tietokantojen yhdistämisen vuoksi, mutta asiakkaat voivat silloinkin kopioida nuotteja omaan käyttöönsä.
Valitettavasti emme pysty kirjaston käytössä olevien lähteiden avulla löytämään mallia. Tuon ikäisiä lehtiä ei myöskään enää monissa kirjastoissa ole. Selvitystä auttaisi, jos lehden nimi olisi tiedossa.
Mikäli tarkoitat Darrell McCluren sarjakuvaa Pikku Anni, niin koiran nimi oli Nolla.
Ohessa Suuren sarjakuvakirja 2:n sivu (1985, s. 93), jossa koira seikkailee Pikku Annin kanssa
http://www.antikvariaattimakedonia.fi/moog/index.php?sivu=lehti&moog_lehti_id=23365
Hei,
Näyttäisi olevan ukonsieni (pikemmin kuin akansieni). Jos aiot hyödyntää sieniä jollain tavalla, asia kannattaa kuitenkin varmistaa asiantuntijoilta. Sienentunnistusapua voi kysellä myös vaikkapa Martoilta.
Kasvien tunnistuksen apuna voi lisäksi kokeilla vaikkapa iNaturalist-sovellusta, joka tunnistaa kohtuullisen luotettavasti kasveja, eläimiä ja sieniä.
Vaikka hallit ovat noinkin samanlaiset, ovat arkkitehdit ja rakentajat eri firmoista.
Kuopion uuden uimahallin eli kuntolaakson uimahallin arkkitehti on Arkmill Oy eli Tapio Antikainen ja Esa Viitanen ja rakennusurakoitsijana toimi YIT Suomi Oy. Rakennusfakta.fi
Matinkylän uimahallin arkkitehti on Minkkinen Oy eli Tuulia ja Lasse Minkkinen ja rakennusurakoitsijana toimi Lujatalo Oy Rakennusfakta.fi
Kenties arkkitehdit ottavat mallia toisiltaan ja käyttävät löydettyjä hyviä ideoita hyväkseen?
Tapio Antikainen on myös julkaissut kirjasen Uimahallien suunnittelu.
Kyseessä on varmaankin Tuula Kallioniemen kirja Salainen koiranpentu vuodelta 1988. Kuvauksesi vastaa muuten kirjan tapahtumia, mutta päähenkilön nimi on Katri.
Kyseessä voisi olla ranskankielinen sveitsiläinen elokuva Pitsinnyplääjä vuodelta 1977. Se on kertomus ujon nuoren naisen ensimmäisestä rakkaudesta ja sen traagisista seurauksista. Elokuvan on ohjannut Claude Coretta ja pääosaa esittää Isabelle Huppert. Se oli Huppertin läpimurtorooli.
Valitettavasti kirjastoaineistojen varaaminen etukäteen siten, että varaus astuisi voimaan vasta tietyn päivämäärän jälkeen, ei ainakaan toistaiseksi onnistu pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen kirjastojärjestelmässä. Järjestelmässä olisi tosin teoriassa tuollainenkin varausten kohdistamisvaihtoehto, mutta se on ilmeisesti havaittu vielä liian epäluotettavaksi, ja voi aiheuttaa teknisiä sekaannuksia varausten käsittelyyn, joten ominaisuutta ei ole voitu ottaa vielä käyttöön.
Aikatarkennuksena varauksiin voi toistaiseksi määritellä vain päivän, jonka jälkeen varausta ei enää tarvittaisi.
Varauksen voi tehdä myös puhelimitse, tai Internetin kautta helmet.fi -sivuilla, jos esim. ei pääsisi asioimaan kirjastossa vaikkapa lomamatkan aikana...
Dreijan historiasta löydät tietoa mm. Internetistä Wikipedian sivuilta: http://fi.wikipedia.org/wiki/Dreija
Nationalencyklopedin: 5. bd : [Dio-Et]. - [1991]. Bra böcker, 1989-. teoksessa s. 128 on artikkeli, jossa kerrotaan dreijan kehittyneen Mesopotanian alueella 3500-luvulla eKr. Nopeampia ja kehittyneempia dreijoja alettiin käyttää yleisesti samalla alueella 2400-luvulla eKr. ja Kiinassa 1000-luvulla eKr.
