Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesin sivuilla kerrotaan, että kuluttajaturvallisuuslain ja tietojenantoasetuksen mukaan kulutustavarasta on aina käytävä ilmi sen kauppatavan mukainen nimi sekä valmistajan, valmistuttajan tai maahantuojan nimi.
http://www.tukes.fi/fi/Toimialat/Kuluttajaturvallisuus/Tietojen-antamin…
Koko ohje kulutustavaroista ja kuluttapalveluista annettavista tiedoista löytyy Tukesin sivuilta:
http://www.tukes.fi/fi/Palvelut/Tukes-ohjeet/Kuluttajaturvallisuus/Tuke…
Ohjeessa kerrotaan vielä, että
"Tietojenantoasetuksessa ei edellytetä tietoa toiminnanharjoittajan asemasta jakeluketjussa eli siitä, onko kyseessä valmistaja, valmistuttaja vai maahantuoja. Kuluttajan tiedonsaannin kannalta ja tietojen...
Yksi mahdollinen ehdokas etsityksi kirjaksi voisi olla Marie Hamsunin Tunturilaakson lapset. Tästä suomeksi ensimmäisen kerran vuonna 1943 julkaistusta lastenromaanista ilmestyi 70-luvun lopulla uusi painos WSOY:n Nuorten toivekirjasto -sarjassa.
Pelkästään tätä teoriaa käsittelevää suomenkielistä kirjaa ei löytynyt. Albert-László Barabásin Linkit (Terra Cognita, 2002) käsittelee erilaisia verkostoja ja verkostoitumista, ja se saattaisi olla aiheen kannalta kiinnostava. Fiktion puolelta tulee vastaan lähinnä John Guaren näytelmä Six Degrees of Separation sekä siitä vuonna 1993 tehty elokuva, joka on julkaistu Suomessa nimellä Moni kakku päältä kaunis.
Kyseessä lienee Kari Rydmanin Jäähyväislaulu äänilevyltä Niin kaunis on maa (1976). Äänitteestä on sittemmin tehty myös CD-levy, jota on lainattavissa Helmet-kirjastojen kokoelmista.
Laulun sanat ovat 1000-luvulla eläneen kiinalaisen Yeh Ch'ing-ch'enin runo Sävelmään "Tervehdys keisarin hoviin". Runon on suomentanut Pertti Nieminen ja sen voi lukea teoksesta Veden hohde, vuorten värit : Kiinan runoutta (Valikoinut ja suomentanut Pertti Nieminen, 1987), s. 296.
Valitettavasti laulua ei ole missään nuottijulkaisussa.
https://www.helmet.fi/fi-FI
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbi…
Kovin montaa suomenkielistä teosta en onnistunut kuningas Kaarle XI:stä löytämään, mutta tällaiset on ainakin kirjoitettu: Finne, Jalmari: Lapsikuningas ja hänen soturinsa (Tiberius kirjat, 2019) romaaniKeskisarja, Teemu: Murhanenkeli: suuren Pohjan sodan ihmisten historia (2019) tietokirja, jossa myös Kaarle XI:stäTeosten saatavuustiedot voit tarkistaa Keski-kirjastojen aineistohausta: Keski-Finnan aloitussivu | Keski-Finna
Viron musiikista löytyy tietoja seuraavista linkeistä:
Estonia Wide Web http://www.ee/www/Entertainment/Music/welcome.html
Tuglas-seuran Viron musiikkilinkit
http://www.tuglas.fi/linkit/linkit.html
Kirjasta: Etnomusikologian vuosikirja 1991-92:
Virolaisen kansanmusiikin historialliset kerrostumat ja tyylit / Ingrid Rüütel. Helsinki, Suomen etnomusikologinen seura, 1992 http://www.libplussa.fi/
Lehtiartikkeli-viitteitä voit käydä hakemassa kirjaston neuvontapisteissä joissa voidaan tehdä haku artikkelitietokantoihin. Kirjastojen musiikkiosastoilla on myös erityisiä musiikkitietokantoja joista voi tehdä kyseisen haun. Kaupunkirjaston http://www.lib.hel.fi/musko/ tietokannat ovat maksuttomia.
Viroa koskevissa kysymyksissä palvelee myös...
Teoksessa Das Antlitz Finnlands (1942) on Eino Leinon runon Hymni tulelle saksannos Hymne an das Feuer. Luettelointitiedoissa ei valitettavasti kerrota runon saksantajaa.Teos on Turun yliopiston kirjastossa, mutta sieltä sitä ei saa kotilainaan. https://www.finna.fi/Record/utu.9915539855405971?sid=4865656402#tocMikäli haluat teoksen kotilainaan, sinun kannattaa tilata se oman lähikirjastosi kautta Varastokirjastosta kaukolainaan.Teos Doch ein Lied steht über allen (2017) sisältää Mandred Sternin saksannoksia Leinon runoista. Teoksessa on myös Hymne an das Feuer. Kyseistä teosta ei kuitenkaan näytä olevan kuin Deutsceh BIbliothekin, Helka-kirjastojen ja Jyväskylän yliopiston kirjaston kokoelmissa.https://www.finna.fi/Record/helka....
Koska kirjoista ei löytynyt selvää vastausta, kysyimme purjeneulomoilta. Siellä todettiin, ettei ole yksiselitteistä vastausta. Etäisyys riippuu purjeen koosta, materiaalista ja käyttötarkoituksesta. Se voi olla esim. 70-80 cm.
Lisätietoja saa purjeneulomoista, joita Turussa on useampia.
Kirjaa ei ole vielä tilattu Espooseen. Hankintatoivomuslomake on Espoon kaupunginkirjaston etusivulla.
Täyttänet lomakkeen itse yhteystietoinesi, toivomus välittyy hankinnasta vastaaville henkilöille.
http://www.espoo.fi/kirjastolomakkeet/hankintalomake.htm
Maailman runosydän, WSOY, 1998, teoksessa on suomennettu neljä Dorothy Parkerin runoa: Partaterät tekevät kipeää/Razors pain you, Onneton yhteensattuma/Unfortunate coincidence
Sosiaalinen huomautus/Social Note, Yksi virheetön ruusu/One Perfect Rose.
Lisäksi teoksesta Runoni rakkaudesta, Otava, 1997, löytyy runo Intiaanikesä/Indian summer(mukana on myös runo Unfortunate coincidence nimellä Valitettava yhteensattuma)
utta "Ballade of a great weariness" runoa ei kokoelmista löytynyt.
Lähteet: Linkki maailman runouteen tietokanta:
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/PoemList.aspx?Au…
Parker
Parkerin teoksien saatavuus eri kaupunginkirjastoissa:
http://monihaku.kirjastot.fi/frank/frankcgi.py?view=Maakuntakirjastot&a…...
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa on vastattu elektroniikkaromun kierrätystä koskevaan kysymykseen aikaisemminkin. Vastauksessa mainitaan teos: Karvonen Minna-Maaria: Tuottajan ympäristövastuu, 2006. Tarkempi vastaus löytyy osoitteesta: http://www2.kirjastot.fi/fi-FI/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=e2aace98-7a… .
Fennicassa Suomen kansallisbibliografiassa https://finna.fi asiasanalla sähkö- ja elektroniikaromu löytyi 9 viitettä. Muutama esimerkki:
- Kärnä, Anna: EU:n uudet ympäristödirektiivit, 2005.
- Herold, Marianna: A multinational perspective to managing end-of-life electronics, 2007. Aalto-yliopiston väitöskirja http://lib.tkk.fi/Diss/2007/isbn9789512288007/
- Sosiaalisen yrityksen liiketoiminta ja ansaintalogiikka http://www.syfo.fi...
Äskettäin julkaistu Helmet.fi-sivusto ei toimi vielä täysin toivotulla tavalla: tämäkin toiminto on ilmeisesti tilapäisesti puuttunut. Tällä hetkellä "Takaisin listaan" -linkki on taas paikallaan sivun vasemmassa reunassa teoksen tietojen yläpuolella.
Tässä meidän pitää varmaan tukeutua mahdolliseten kommentoijien tarkempaan muistiin.
Arvelisin, että muistat alun oikein. Vuonna 1992 18.12. oli perjantai ja seuraavalla viikolla jouluaatto oli siis keskiviikkona.
Koulujen loma-ajat ovat aina sopimuksia, mutta espoolaisena minulle on jäänyt onnellinen muistikuva, että kouluun piti yleensä palata vasta loppiaisen eli 6.1. jälkeen.
Vuonna 1993 kenties vasta ma 11.1.
Apuna arvailussa käytin netin ikikalenteria. http://kivijakola.fi/kalenteri/index.php?kuu=1&vuosi=1993&nimipaivat=no
Pistokärpäset ovat tosiaan hankalia verenimijöitä. https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/karpaset/3268886
Terveyskirjastossa kerrotaan näin: "Suomessa kotoperäisiä niveljalkaisten välittämiä, kliinisesti merkittäviä infektioita ovat etenkin puutiaisten levittämät Lymen borrelioosi ja puutiaisaivokuume, hyttysten sekä joskus puutiaisten, mäkäröiden tai paarmojen levittämä jänisrutto ja loppukesän hyttyslajien levittämä pogostantauti eli nivelrokko."
https://www.terveyskirjasto.fi/xmedia/duo/duo99629.pdf
Joskus jänisrutto ja bogostan tauti yltyvät pieneksi epidemiaksi. Onneksi näin tapahtuu hyvin harvoin. https://yle.fi/uutiset/3-8361961
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005215414.html
Virallista suomenkielistä vastinetta "katkojalle" voi tosiaan olla hankala löytää, sillä tällaista varsinaisesta kaadosta eriytettyä tehtävää ei täkäläisissä metsätöissä ollut. Tutkimieni lähteiden (mm. Sakari Pälsin, Eero Lehtolan ja Matti Leikolan savotta- ja uittotyön kuvaukset) perusteella suomalaissavotoilla tärkein työnjako oli hakkuumiesten (kaatomiesten, hakkurien) ja ajomiesten välinen. Näiden lisäksi oli sellaisia muita tehtäviä kuin vaikkapa "saksimies", joka mittasi tukkien paksuuden, ja "merkkaaja", joka löi tukkien päähän metsäyhtiön leiman.
Asianmukaista terminologiaa voisi ehkä yrittää löytää erikoiskirjastojen kokoelmiin kuuluvista amerikkalaista metsätyön historiaa käsitteleviästä suomenkielisistä...
Hautausmaalla sijaitsee vuoden 1918 sodassa kaatuneiden muistomerkki, mutta myös kahden nuoren suomenniemeläisen vakaumuksensa puolesta kaatuneen muistomerkki. Kyse saattaa olla jälkimmäisestä.
Lisätietoja muistomerkin taustasta ja historiasta en löytänyt. Kannattaa kysellä asiasta Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnasta:
https://www.mikkelintuomiokirkkoseurakunta.fi/hautausmaat/suomenniemen-…;
