Ystävyyden talo -kappale löytyy Pulputinpannun CD:ltä Pulputinpannu (2005). Nuottijulkaisuihin laulu ei ole toistaiseksi päätynyt. Netistä laulun sanoja ei tällä kertaa löytynyt, mutta kotisivulla www.pulputinpannu.fi on palaute/toivelomake, jota kautta varmaankin myös sanoituksia voi pyytää.
Näitä kirjoja ei ole Kymenlaakson kirjastoissa lainkaan. A Destiny of Souls, The Snow Garden ja Light Before Day ovat muutamasaa kirjastossa Kymenlaakson ulkopuolella. Niitä voi pyytää kaukolainaksi. Blind Fall on saatavana Akateemisesta kirjakaupasta. The Moonlit Earth voi varmaan saada myös kirjakaupan kautta.
Lukuisilla venäläisillä verkkosivuilla (myös Mariinski-teatterin omalla sivulla) kerrotaan, että teatteriin rakennettiin 1885 lisärakennus. Rakennukseen tuli työhuoneita, harjoitustiloja, sähkövoimala ja pannuhuone. Sen sijaan näyttämön tai näyttämötekniikan uusimisesta ei viittauksissa puhuta. Verkosta löytynyt Pietarin teatterien opas vuodelta 1994 toteaa näin: ”--- teatteria rekonstruoitiin välillä 1885 – 1894, mutta olemassa olevien tietojen mukaan uudistukset eivät koskeneet näyttämöä eivätkä katsojapaikkoja”.
Sähkövalaistusta alettiin ottaa käyttöön Mariinski-teatterissa jo 1884. Asiasta mainitsevat monet venäläiset verkkolähteet. Artikkelissa ”Teatterinäyttämön valaistus: historiallinen essee” (Освящение театральной сцены:...
Yksi tapa löytää kirjallisuutta aiheesta on etsiä viitteitä kirjastojen tietokannoista: Pääkaupunkiseudun Plussa-aineistotietokannasta (http://www.libplussa.fi) löytyy jonkun verran kirjallisuutta suomalaisesta kultuurista haulla, jossa voit hakusanaksi antaa Suomi, aineistolajiksi kirja ja kieleksi saksa tai haulla, jossa annat hakusanoiksi Suomi ja kulttuuri, rajoitat aineistolajiksi kirja ja kieleksi englanti.
Voit myös tehdä haun Helsingin yliopiston kirjaston tietokantaan (http://wwls.lib.helsinki.fi/lomake.html), Boolen lomakkeella saat useamman asiasanan, esim. Suomi ja kulttuuri. Ongelmana on, ettei siellä tarjota mahdollisuutta rajata kieltä, joten selaamista tulee aika paljon enemmän.
Lisäksi voit etsiä viitteitä samoilla...
Pyöreän pöydän ritareista kertovia kirjoja suomeksi ovat esim. Elisabeth Chadwickin Lancelot - ensimmäinen ritari, Wolfram von Eschenbachin (pääsana on Wolfram) Parsifal, Volter Kilven Parsifal - kertomus Graalin ritareista. Englannin kielisiä puolestaan ovat esim. The Chronicles of the Holy Grail, James Knowlesin The legends of King Arthur and his Knights, Rosalind Milesin kirjat, joita ovat muun muassa Isolde sekä Guenevere sekä Lindsay Clarken Parzifal and the stone from heaven.
Helsingin kaupunginkirjastosta Uuden Suomen numerot vuodesta 1919 lähtien löytyvät mikrofilmattuina pääkirjastosta Pasilasta. Mikrofilmit, niiden lukulaitteet ja kopiokone ovat pääkirjaston uutisalueen mikrofilmihuoneessa toisessa kerroksessa. Pääkirjaston yhteystiedot: http://www.lib.hel.fi/page.asp?_item_id=2773
Ikävä kyllä en onnistunut löytämään laulun nuotteja mistään käytettävissämme olevista tietokannoista. Ylen Fono-tietokannasta käy ilmi, että Ylen äänilevystössä kappale on äänitteenä; se on nauhoitettu vuonna 1985 ja esittäjäksi mainitaan Pertti Kallio ja lapset. Pertti Kallio on myös sanoittanut laulun, mutta säveltäjä on tuntematon. On siis täysin mahdollista, ettei laulua edes ole julkaistu nuottina, vaan se on levinnyt "suusta suuhun". Asiaa kannattanee kuitenkin vielä tiedustella esim. kristillisistä kustantamoista.
Malakka, englanniksi Malacca, on satamakaupunki Malakan niemimaan eteläosassa Malesiassa. Strait of Malacca on suomeksi Malakansalmi, joka on Malakan niemimaan ja Sumatran välinen salmi.
Lähde: Facta tietopalvelu
Ensimmäiseksi tulee mieleen Eva Ibbotsonin Pelastakaa kummitukset (alkuteos ilmestynyt 1975, suomeksi 1979), jossa kyseinen kohtaus on jäänyt muillakin mieleen (http://www2.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=92b152e9-fdf4-442…).
Koulupoika Rick auttaa kummituksia ja vampyyrilepakoita saamaan oman suojelualueen. http://fi.risingshadow.net/library?action=book&book_id=3172
Kovin montaa kappaletta kirjaa ei enää ole, mutta löytyy sentään vielä muutama. http://www.helmet.fi/record=b1308795~S9*fin
Koska viestistä ei näy nimeäsi, ei tietojasi voi tarkistaa. Mistä tiedät, että varaus on mennyt umpeen? Varaukset eivät mene kovin nopeasti umpeen. Sen sijaan jos sinulle on saapunut varattua aineistoa, se odottaa sinua viikon hyllyssä.
Aivan täysin hakuasi vastaavia kirjoja ei löytynyt. Terveysalan historiaa käsitteleviä kirjoja voit hakea asiasanoilla terveydenhuolto, sairaanhoito tai hoitotyö ja historia. Voit myös kysyä apua Helsingin yliopiston Meilahden kampuskirjastosta Terkosta, joka on erikoistunut terveydenhoitoalan kirjallisuuteen.
http://www.helsinki.fi/kirjasto/fi/toimipaikat/terkko/
Terveydenhuollon historia -kirjassa on Onni Vauhkosen artikkeli Yleiskatsaus Suomen lääkintälaitoksen ja terveydenhuollon kehitysvaiheisiin 1600-luvulta 1970-luvulle, joten ajalle 1970-1980 siitä ei löydy tietoa.
Joitain hakutuloksia:
- Taina Rintala: Medikalisaatio ja sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän rakentuminen 1946-1991
- Pertti Kekki: Neljäkymmentä vuotta...
Jos kirjastokorttiisi on liitetty nelinumeroinen PIN-koodi, voit uusia lainasi itse Helmet-palvelussa. Kirjautumissivu aukeaa Helmet-palvelusivuston oikeasta yläkulmasta.
Muussa tapauksessa sinun kannattaa ottaa yhteyttä vaikka omaan lähikirjastoosi.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Kirjaston tietokannassa on hieman puutteellisesti asiasanoitettu Länsi-Saksaan sijoittuvia kirjoja. Mutta esimerkiksi Gunter Grass, Siegfried Lenz ja Heinrich Böll ovat lännen puolella vaikuttaneita kirjailijoita, kun taas esimerkiksi Christa Wolf DDR:ssä. Suosittelen myös tutustumaan teokseen Muistijälkiä : esseitä saksankielisestä nykykirjallisuudesta (Avain, 2010, toimittaneet Lotta Kähkönen ja Hanna Meretoja), jossa esitellään syvällisemmin saksalaista kirjallisuutta ja josta löydät varmasti hyviä lukuvinkkejä. Teoksen saatavuustiedot voit tarkistaa Piki-verkkokirjastosta:https://piki.finna.fi/Kirjasammossa on myös vinkattu saksankielistä nykykirjallisuutta. Vaikka teokset ovat tuoreempia, niiden tarinat saattavat osassa...
Kyseessä lienevät Teemu Saarisen Unski-kirjat. Niissä seikkailevat Unski Tupelomäki ja tämän kaveri Ansku. Sarjaan kuuluvat kirjat Maailman huonoin jalkapalloilija (1993), Unskin ennätyskirja (1995) ja Unskin banaanipotku (1999). Viimeksi mainitussa kuvataan Unskin, Anskun ja Unskin isän Amsterdamin-matkaa. Kirjat on julkaistu myös yhteisniteenä Unskin hattutemppu (2002).
Olli Jalosen romaania Taivaanpallo (2018) ei valitettavasti ole käännetty englanniksi.Suomalaisen kirjallisuuden käännöksiä voi etsiä Suomen kansallisbibliografia Fennicasta ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ylläpitämästä Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokannasta.
Katsokaapa sivu http://mainio.kirjastot.fi/, sieltä löytyvät aakkosissa kaikki Suomen kirjastot ja niiden aineistotietokannat - sillä edellytyksellä että tietokannasta on nettiversio. Sieltä selviää mm. se, että kaipaamanne kirja löytyy esimerkiksi Uudenkaupungin ja Laitilan kirjastoista. Kotikirjastonne Rauman aineistotietokantaa ei voi tarkastella internetin kautta.
