Vaahteramäen Eemeli -elokuvilla on jälkiäänityksen suhteen monenlaista historiaa Suomessa. Jotakin saimme selville:
1970-luvulla Vaahteramäen Eemeli -elokuvat tekstitettiin suomeksi. Niissä oli huomion arvoista, että kertojan äänenä on Astrid Lindgren.
1988 luvulla Vaahteramäen Eemeli -elokuvia julkaistiin VHS-videoilla. Joissakin on tekstitys, joissakin jälkiäänitys suomeksi. VHS-kasettien alku- ja lopputeksteissä suomenkielistä työryhmää ei ole eritelty.
Vaahteramäen Eemeli (1971, ohjaus Olle Hellbom) : FS-filmin DVD-julkaisussa vuonna 2006 Suomenkieliset äänet olivat seuraavat: Inkeri Wallenius, Jan Lindroos, Tom Pöysti, Maija-Liisa Peuhu, Annituuli Kasurinen, Kari Tamminen, Rinna Paatso, Seela Sella. Äänitys: Markus Degerman,...
Sanoilla "Joulusta jouluun on hetki ja toinen" alkaa laulu "Joulu on tullut!", josta käytetään myös nimeä "Joulusta jouluun". Sanat jatkuvat: "...keskellä valkea juhannus on vaan". Laulun on sanoittanut Siiri Lampén ja säveltänyt J. N. Lahtinen.
Laulu sisältyy seuraaviin nuotteihin:
Lahtinen, J. N.: Alakansakoulun laulu- ja laululeikkikirja / toimittaneet J. N. Lahtinen ja Siiri Lampén (Valistus, 1927, laulun nimi: Joulu on tullut)
Lahtinen, J. N.: Alakansakoulun laulu- ja laululeikkikirjan säestykset / toimittanut J. N. Lahtinen (Valistus, 1932, laulun nimi: Joulu on tullut)
Laulamme ja leikimme : lasten lauluja ja laululeikkejä / Jouko Pesola, Joonas Kokkonen (Valistus, 1958, laulun nimi: Joulusta jouluun)
Suuri...
Ilmeisesti haluat listan Arto Paasilinnan romaaneista. Kirjallisuusverkkopalvelu Kirjasammosta saat kattavan luettelon Arto Paasilinnan tuotannosta. Teoslistassa on tosin lueteltu Paasilinnan kirjoittaman 35 romaanin lisäksi myös muut hänen teoksensa. Teoksen nimen perässä lukee, onko kyse kaunokirjallisuudesta vai esimerkiksi tietokirjasta. Teoksen nimeä klikkaamalla aukeavat kunkin teoksen tiedot.
Arto Paasilinna Kirjasammossa
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175903972911
https://fi.wikipedia.org/wiki/Arto_Paasilinna
Valitettavasti ePress-lukuoikeus koskee vain palvelussa olevaa näköislehteä. Kuluttaja-lehti julkaisee osan testeistä vain omilla verkkosivuillaan, eikä näihin artikkeleihin ole Helmet-kirjastokorttiin liitettyä lukuoikeutta.
https://kuluttaja.fi/fi/kapeat-astianpesukoneet
Tiernapoikaperinteestä löytyy tietoa ruotsin kielellä mm. tältä sivulta http://www.nykarlebyvyer.nu/sidor/texter/prosa/birckjl/divlb/stjarngo.h…
Tiernapoikien laulujen sanat ruotsiksi J.L:Birckin mukaan löytyvät myös edellä mainitulta verkkosivulta.
Olit kysynyt videosta tai dvd:stä Peukaloliisa. Meillä on se kyllä pääkirjaston kokoelmassa, mutta se on nyt lainassa. Eräpäivä on 12.4. Kirjastomme aineisto on
nähtävissä Piki-verkkokirjaston kautta, johon on linkki esim. kirjastomme kotisivulta www.kangasala.fi/kirjasto.
Vaikuttaa siltä, että kyseistä Dickinsonin runoa ei ole suomennettu. Ainakaan runoa ei löytynyt valikoimista Valitsee sielu seuransa tai Golgatan kuningatar, jotka ovat Tähtien väri -kokoelman ohella kattavimmat Dickinsonin suomennokset. Aila Meriluoto on liittänyt omaan Kimeä metsä -kokoelmaansa kymmenkunta Dickinsonin käännöstä, mutta kaivattua runoa ei ollut siinäkään mukana. Dickinsonilta on säilynyt noin 1775 runoa tai niiden luonnosta, eikä niistä ole - harmillista kyllä - suomennettu kuin pieni osa.
Valitettavasti en ole onnistunut köytämään kuunnelmaa Laiva Toivosta, mutta Joni Skiftesvik on kirjoittanut Laiva Toivo Oulu-näytelmän, jota on mm. esitetty ensimmäisessä Meri Oulu Festivaali-tapahtumassa Toppilansalmen rannalla heinäkuussa 2001. Esityksen ohjasi Kari Hakala. Näytelmää on aikaisemminkin esitetty Oulun kaupunginteatterilla.
https://naytelmat.fi/p/laiva-toivo-oulu
https://www.ouka.fi/oulu/pohjoista-kirjallisuutta/skiftesvik-dramatisoi…
Digi- ja väestötietoviraston osoitepalvelusta voi hakea lähes kaikkien Suomessa vakinaisesti asuvien henkilöiden ajantasaiset osoitteet. Palvelun tiedot sivulla https://dvv.fi/osoitepalvelu
Oulun taidemuseon julkiset veistokset luettelossa kerrotaan Siivet teoksesta:"
Martti Tarvainen osallistui 1961 Siivet-veistoksella Oulu Osakeyhtiön kutsukilpailuun, jonka voitti Oskari Jauhiaisen Kiirastuli.
Kilpailu liittyi yrityksen 25-vuotisjuhlaan, jonka yhteydessä haluttiin muistaa talvi- ja jatkosodassa kaatuneita työntekijöitä. Voittanut Oskari Jauhiainen toivoi, että Tarvaisen Siivet sijoitettaisiin Ouluun, jossa oli tuolloin hyvin vähän julkisia veistoksia.
Veistokselle etsittiin pitkään sijoituspaikkaa; ehdolla olivat mm. Koskikeskus, Linnansaaren puisto ja Kaupunginojan suvanto Karjasillalla. Teosta ajateltiin erityisesti kaunistamaan Merikosken padon seutua. Veistoksesta teetettyjä pahvimalleja kokeiltiin...
Kirjastossa ei tällaista laitetta ole. Ota yhteyttä Näkövammaisten keskusliittoon: myös lukihäiriöisen on mahdollista saada tätä kautta palveluja:
http://www.nkl.fi/fi/etusivu/iiris/yhteys
Uudenmaan virkistysalueyhdistyksen julkaisemaa opasta "Retkelle uusmaalaiseen luontoon" saa ainakin Espoon kaupungin yhteispalvelupisteistä.
Se on julkaistu myös verkossa:
http://www.uudenmaanvirkistysalueyhdistys.fi/doc/Yhdistyksen_opas2013_l…
Runo taitaakin olla Elvi Sinervon?
Ainakin löysin vastaavan otteen hänen 1977 ilmestyneestä teoksestaan
Runot 1931-56 . Runo on sivulla 147.
Teos löytyy esim Helmet-kirjaston valikoimista.
Christopher Wrightin kirjassa Rembrandt, jonka ovat suomentaneet Leena Talvio ja Eija Kämäräinen, maalauksen suomenkieliseksi nimeksi on annettu "Kristus myrskyssä Gennesaretinjärvellä". Verkkolähteissä siihen näytetään tavallisimmin viittaavan nimellä "Myrsky Galilean merellä".
Raamatun mukaan Jeesus sanoi Pietarille (Matt. 14:31): "Sinä vähäuskoinen, miksi epäilit?" (vanha käännös) tai "Vähäinenpä on uskosi! Miksi aloit epäillä" (uusi käännös). Jatko kuuluu seuraavasti (Matt. 14:32, 33): "Ja kun he olivat astuneet venheeseen, asettui tuuli. Niin venheessä-olijat kumarsivat häntä ja sanoivat: 'Totisesti sinä olet Jumalan Poika'." (vanha käännös); "Kun he olivat nousseet veneeseen, tuuli tyyntyi. Ja kaikki, jotka...
Mika Waltarin Sinuhe egyptiläisen neljännen kirjan kuudennen luvun alkupuolelta löytyy teksti, josta liene kyse:
"Aamu oli nuori ja kirkas, mutta sydämeni oli tyhjä ja elämä oli tuhkaa käsissäni. Ruumiini kivut tuottivat minulle iloa, sillä ne antoivat jonkin tarkoituksen olemassaololleni."
Waltari, Mika: Sinuhe egyptiläinen (WSOY, 2001, s. 143)
Varauksen voi peruuttaa Vaski-verkkokirjastossa kirjautumalla omiin tietoihin ja menemällä oman profiilin kautta kohtaan "varaukset". Haluamansa varauksen voi ruksata teoksen vasemmalta puolelta ja tämän jälkeen poistaa ylempää kohdasta "peru valitut varaukset".
Jos varaus on jo ehditty käsitellä, ja se on jo noudettavissa tai matkalla noutopaikkaan, onnistuu peruuttaminen ottamalla yhteyttä noutopaikaksi valittuun kirjastoon. Turun kirjastojen yhteystiedot löydät tämän linkin takaa: https://www.turku.fi/turun-kaupunginkirjasto/aukioloajat-ja-yhteystiedot.
Mahdatko tarkoittaa "Kolmen sisaren" Irinaa? Aiheesta on Suomessa v.1991 ilmestynyt Marja Jäniksen väitöskirja "Kirjallisuutta ja teatteriteksti : tutkimus näytelmien kääntämisestä esimerkkiaineistona Anton Tsehovin Kolmen sisaren suomennokset", (Joensuun yliopiston humanistisia julkaisuja, n:o 12). Tsehovin näytelmiä käsittelee myös Annikki Hyvösen väitöskirja "Eino Kalima Tsehov-ohjaajana, (Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia, 448)" vuodelta 1986.
Kirja on monien kirjastojen kokoelmissa, ei kuitenkaan Vaasan kaupunginkirjaston. Voit saada sen kaukolainaksi Laihin kaupunginkirjaston kautta. Referoitua kopiota siitä ei kirjastoilla ole. Tekijänoikeuslain mukaan ”Julkistetusta teoksesta saa jokainen valmistaa muutaman kappaleen yksityistä käyttöään varten”, mutta kirjastojen kokoelmissa kopioita ei saa olla. Referoituja teoksia kirjastoilla ei myöskään ole.
